Viikko sitten uutisoitiin, kuinka kuusi suomalaista viskitislaamoa yhdistivät voimansa ja loivat Kuusikko Finnish Blended Malt Whisky -yhteispullotteen. Seuraavassa artikkelissa Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki pohtii viskisekoitteen savuisuutta osana kansallisia erityispiirteitä ja identiteettiä. Aiemmin esimerkiksi Koskenkorva on edustanut gastronationalismia. Nyt on viskin vuoro julistaa fennomaanista suomenkiihkoa.
Ennen kuin puran tippa kerrallaan, miten kuuden viskin blendauksen suomalaisuus ilmenee, on syytä vielä muistuttaa, kuinka pohjoismaisten viskien pulmana on, että ne luokitellaan globaalisti ”Other world whiskies” -kategoriaan. Vain Skotlannilla, Irlannilla, Yhdysvalloilla ja Japanilla on viskimaailmassa selkeä identiteetti.
Pohjoisen ilmaston ja yhteiskuntien samankaltaisuuden vuoksi ”Other world” -leiman korjaamiseksi noin 60 pohjoismaista viskitislaamoa, suomalaiset eturintamassa, pyrkivät rekisteröimään maantieteellisen Nordic Whisky -alkuperämerkinnän EU:ssa. Näin pohjoismainen viskikategoria virallistuisi, ja se kuvastaisi alueen erityispiirteitä ja raaka-aineita. Kyseessä on ensimmäinen valtioiden rajat ylittävä hanke alkuperämerkinnälle.
Kuusikon yhteispullote on maailman onnellisin viski
Kuusikko-yhteispullotteella suomalaiset tislaajat korostavat, että pohjoismaisella viskillä on oma identiteettinsä ja vahvuutensa. Mutta niin on myös suomalaisella viskillä ominaispiirteensä osana pohjoista ulottuvuutta.
Kuusikko-viski on sekoitus kuuden eri tislaamon lippulaivatuotteista, ja sen makuprofiili ilmentää pohjoista luontoa – havumetsien vivahteita, savuisuutta ja rukiin syvyyttä.
”Suomalaiset ovat ainoa kansa, joka kävelee savua kohti samalla, kun muut kiiruhtavat poispäin”, Jarkko Nikkanen manifestoi Kuusikko-viskin julkistustilaisuudessa.
”Kuusikko nimenä viittaa tislaamoiden lukumäärään, mutta myös viskistä etsimääni aromi- ja makuprofiiliin. Kuuden tislaamon tuotanto tarjoaa makuun laveutta, sillä mukana on niin ruis- kuin ohramallasviskejä sherry- ja bourbon-tynnyreistä savulla sekä ilman. Kuusikko tuo esille havumetsien tuttua tunnelmaa neulasten, kuusenkerkän ja yrttisen raikkauden muodossa ja sen tuoksu on täynnä kepeän savuista sekä raikkaan kuulasta virettä. Maussa rukiin selkeä rooli taittuu lakritsaiseen yrttisyyteen, jonka savuinen huntu kietoo syliinsä metsänhengen lailla”, Kuusikko-viskin reseptiikasta vastannut Jarkko Nikkanen runoili.
Yhteispullotteen savuisuus on polku solutason muistiimme
Suomalais-ugrilaisille kansoille savu ei ole ollut vain tulella kypsentämisen sivuvirta, vaan se toimi verenhimoisten hyttysten ja mäkäräisten karkotteena sekä riistan ja kalan säilömiskeinona. Mutta savulla oli myös henkinen, metafyysinen ulottuvuus. Savu loi yhteyden kuolleisiin, ja karkotti paholaiset.
Saunassa savun tuoksu toimii sekä fyysisen että henkisen puhdistautumisen välineenä ja saunalla on yhä parantavia voimia. Savu vie mukanaan epäpuhtaudet ja negatiiviset energiat.
Monissa suomalais-ugrilaisissa uskomuksissa savu toimi siltana luonnon ja henkimaailman välillä. Savun katsominen shamanististen seremonioiden yhteydessä mahdollisti yhteyden jumaluuksien, esi-isien ja muiden henkien kanssa.
Savun kohoava, katoava luonne symboloi maailman rajaa näkyvän ja näkymättömän välillä sekä elämän jatkuvaa virtaa ja ajan kulkua.
Siirtymisen symboliikka ulottui elämän kriisien ja muutosten metafyysisiin ulottuvuuksiin, joissa savu edusti vanhasta irtautumista ja uuden alkamista.
Savu mahdollisti rukousten, uhrilahjojen ja muiden henkisten eleiden nousun kohti korkeampia voimia. Savu on ollut portti syvempään totuuteen ja koko kosmoksen järjestykseen.
Pohjoismaisuuden rinnalla tarvitaan fennomaanista suomenkiihkoa
Nikkanen puhuu kuuden tislaamon viskien sekoittamisen ohjenuorana olleen lähes fennomaaninen pyrkimys, jolla värikkään ja monipolvisen kielen kieputtajana tunnettu asiantuntija viittaa suomalaisuusliikkeeseen, joka sijoittui Suomen autonomian ajan, eli Venäjän autonomisen suurruhtinaskunnan alkupuolelle, 1800-luvun alkuvuosikymmenille.
Fennomaanit pyrkivät nostamaan kansallisromantiikan keinoin Suomen kansakunnaksi muiden kansakuntien rinnalle, ja jonka kielenä olisi suomi. Nyt kielenä on viski.
Ehkä tarvitsemme viskiprojektissa gastronationalistista suomenmielisyyttä ja suomenkiihkoa, koska gastronomisessa muistissa on, kuinka Uuden Pohjoisen Keittiön manifestin (2004) jälkeen erityisesti tanskalaiset, mutta myös ruotsalaiset kokkiravintoloitsijat omivat pohjoisen keittiön ulottuvuudet, ja Kööpenhaminassa sijaitseva ravintola Noma nousi maailman gastronomien silmissä pohjoismaisuuden symboliksi sekä lukuisia kertoja maailman parhaaksi ravintolaksi (kansainvälisen viestintätoimiston avulla).
Viskitislaamoiden yhteistyö ja gastronationalismi työkaluina
Gastronationalismi on ilmiö, jossa ruokakulttuuri ja siihen liittyvät tuotteet – kuten paikalliset juomat, ruokalajit ja raaka-aineet sekä ruokailukulttuuri juomineen – nousevat keskiöön osana kansallista identiteettiä ja kulttuurisia erityispiirteitä.
Yhteistyössä voidaan korostaa paikallisia olosuhteita ja raaka-aineita, kuten vesilähteitä, viljelyperinteitä, lajikkeita tai alueen erityisiä olosuhteita, jotka vaikuttavat viskin makuprofiiliin.
Tämä luo yhteyden maan maantieteelliseen identiteettiin ja kulttuuriperintöön. Ajattelutavassa tiettyjä makuja, reseptejä ja valmistustapoja sekä tapakulttuuria käytetään symboloimaan ja korostamaan maan historiaa, perinteitä, nykyisyyttä ja arvoja.
Suomen viskitislaamoiden yhteistyö on konkreettinen esimerkki siitä, miten gastronationalismi voi näkyä tarinankerrontana, kulttuuri-identiteettinä ja esimerkiksi kumppanimarkkinointina.
Yhteistyöllä voidaan järjestää tapahtumia, festivaaleja tai kampanjoita, joissa korostetaan maan viskiperinnettä ja -luonnetta. Tämä ilmeni jo Kuusikko-pullotteen tiedotustiulaisuudessa, jossa läsnä olevat toimittajat ja somettajat tunsivat olevansa osa jotakin suurempaa tarinaa, josta olimme saman tien ylpeitä.
Noma esimerkkinä
Noman saamaan maailmanlaajuisen julkisuuden takia maailman foodieiden katseet ja rahat hakeutuivat Kööpenhaminaan. Ruokamatkailu näytti, mitkä sen mahdollisuudet ovat koko maakuvan luomisessa ja osoitti kokonaisen toimialan taloudellisen merkityksen turismille.
Kysytään saman tien, mistä tunnemme Irlannin ja Skotlannin – eikö juomilla ole merkittävä osuus kulttuurista ja maakuvasta? (Tiedän, Skotlanti ei ole itsenäinen valtio, mutta ymmärtänet, mitä tarkoitan).
Me suomalaiset saamme syyttää Uuden Pohjoisen Keittiön tarinassa jalkoihin jäämistä omaa sinisilmäisyyttämme ja luottamista reiluun meininkiin.
Mutta nyt, kun tuon ajan sukupolven kokeista suurin osa on jo irtautunut pohjoismaisuudesta, alkoholialan toimijat ovat viimeiseet kymmenkunta vuotta oireilleet pohjoismaisten makujen voiman nimiin. Parhaillaan tästä on esimerkkinä Helsingissä NH Collectionin hotellin kattojen yllä oleva cocktailbaari Kupoli, jonka miksologia on silkkaa pohjoista – ja aina täynnä asiakkaita – cocktailbaariin on siis syytä varata pöytä hyvissä ajoin!
Uuden Pohjoisen Keittiön periaatteet ovat nyt viskilasissa
Kuusikko-viskisekoituksen yhteydessä on viitattu koko Nordic-hankkeen yhteydessä nousseisiin periaatteisiin yhteisistä pohjoismaisista arvoista. Tämäkin on viittaus Uuden Pohjoisen Keittiön periaatteisiin parinkymmenen vuoden takaa.
Otteita Pohjoismaisen keittiön julistuksen tavoitteista:
– ilmaisee puhtautta, tuoreutta, yksinkertaisuutta ja etiikkaa, jotka haluamme mieltää alueemme ominaispiirteiksi.
– huomioi vuodenaikojen vaihtumisen.
– käyttää raaka-aineita, joista juuri meidän ilmastomme, luontomme ja vesistömme tekee erinomaisia.
– edistää pohjoismaisten tuottajien ja valmistajien moninaisuutta ja laajaa tietoisuutta heidän kulttuuriperinnöstä.
– edistää hyvinvointia ja kestävää tuotantoa merellä, viljellyillä alueilla ja luonnossa.
– kehittää uusia tapoja käyttää perinteisiä pohjoismaisia elintarvikkeita.
– yhdistää parhaat pohjoismaiset valmistusmenetelmät ja kulinaariset perinteet ulkopuolisiin vaikutteisiin.
Lainsäädäntö estää kokonaisen toimialan kasvun
Uudella kierroksella yhteispohjoismaisuutta on tärkeätä, että nostamme vahvan, oman identiteetin Nordicin sisällä, koska tosiasiassa Skandinavia on oma kielialueensa, johon suomalaiset eivät kuulu. Pohjoismaat-käsite on lähinnä sopimuksellinen, Suomella lisätty, toisen maailmansodan jälkeisen Pohjolan sosiaalidemokraattisten puolueiden internationalismia, johon kuului yhteinen talousalue ja passivapaa matkustaminen.
Miltä kuulostaisi, että suomalaisten tislaamoiden johdolla syntyy viskien Noma, joka nostaa koko maan juoma- ja ruokaturismia kansainvälisesti kiinnostavalla juomakärjellä?
Jos nostit epäilevät kulmakarvasi, kysy itseltäsi, miksi viisi ja puolimiljoonainen Tanska onnistui asiassa, mutta me emme kykene samaan?
Näkymä ei ole kuitenkaan lopulta vain tislaamoiden käsissä eikä niiden osaamisesta kiinni, vaan lainsäätäjillä on keskeinen osuus asiassa, jotta esimerkiksi ulosmyynti tislaamoista, markkinointi ja somenäkyvyys sekä verkkokauppamyynti olisivat mahdollisia myös suomalaisille toimijoille.
Jo nyt alkoholituotteiden osuus elintarvikkeiden ulkomaan viennistä on kakkossijalla – ensimmäisenä ovat maitotuotteet kärkenään maitojauhe.
Luontosuhde on osa Suomi-viskin tarinaa – ei avohakkuuaukea ja selluvelli
Kuusikko-sekoituksen makuprofiilissa on myös havumetsää – tai ”tuoksukokemus, joka meillä on silloin, kun suljemme syksyllä mökin oven viimeistä kertaa selkämme takana”, Kuusikko viskin blendaaja-miksologi Jarkko Nikkanen kuvaili viskin nuotteja romanttisesti.
Jokainen viskiharrasta tietää, että vaniljaisuus herää makuprofiilissa eloon jossakin vaiheessa, kun viski on kypsytetty valkotammesta tehdyissä tynnyreissä – erityisesti puun hiillostaminen tai paahtaminen auttavat vanilliinin vapautumista. Mutta vanilja ei ole nyt Kuusikko-viskin identiteetin ydin, vaikka makuprofiilissa sitäkin on – havumetsän tapaan.
En lähde mihinkään uisge-beathaologiaan tai whiskyologiaan, eli viskin valmistuksen ja maistamisen nyanssien arviointiin, sillä se on alan asiantuntijoiden tehtävä. Pysytään tarinoinnissa.
Voimme ainakin muulle maailmalle tarinoida, että meillä on yhä luontoyhteys tallella, vaikka metsäsuhteemme on todellisuudessa lähinnä taloudellinen.
Avohakkuraiskioiden reunalla voimme vain hämmästellä, kuinka vuosisataisen, tiiviin puun jauhamista selluvelliksi kutsutaan puun jalostusasteen nostamiseksi.
Mutta kenties luontosuhde on paikattavissa vaikkapa pullo ja tarina kerrallaan. Vieläkö muistat postikorttien yltiöestetiikan auringonlaskuineen maisemassa, jossa kaikki on hyvin – nykyään sitä vastaa kuvameemi sosiaalisessa mediassa elämän ideaalista.
Kansainvälisiä investointeja Suomeen?
Nordic Whisky -hanke on saanut myönteistä huomiota myös suurilta kansainvälisiltä viskiverkkokaupoilta ja pohjoismaisilta alkoholimonopoleilta, jotka näkevät Nordic Whisky -nimisuojan mahdollisuutena erottautua yhä tiukentuvilla markkinoilla.
Kuusikko toimii hienona esimerkkinä ja vauhdittaa alkuperämerkinnän hakuprosessia yhdessä muiden pohjoismaisten tislaamoiden kanssa.
Pohjoismainen yhteistyö Nordic Whisky -statuksen saavuttamiseksi on ainutlaatuinen, sillä se olisi ensimmäinen valtiorajat ylittävä alkuperämerkintä. Suomalaisten viskintekijöiden yhteishanke on osoitus alan kasvupyrkimyksistä ja kunnianhimosta. Näköpiirissä on myös ulkomaisen investointirahan houkutteleminen Suomeen – energiasyöppöjen datakeskusten ja ympäristöä tuhoavien kaivosten lisäksi.
Taustatietoa
Suomalaiset viskitislaamot Kuusikko Finnish Blended Malt Whiskyn takana ovat The Helsinki Distilling Company, Kyrö Distillery Company, Teerenpeli Distillery, Ägräs Distillery, Valamo Distillery ja Beer Hunter’s Old Buck.
Viskiasiantuntija ja tietokirjailija Jarkko Nikkanen on käyttänyt Kuusikko-viskin sekoituksessa seuraavia suomalaisviskejä: Helsinki Whiskey Rye Malt, Kyrö Woodsmoke Malt Rye, Ägräs Peated Ex-Oloroso, Teerenpeli Peated Ex-Cherry, Valamo Unpeated Ex-Bourbon ja Beer Hunter’s Peated Ex-Bourbon.
Pohjoismaisissa kuten suomalaisissakin viskeissä ei ole vain yhtä ainoaa tyyliä, sillä tislaamot hyödyntävät monipuolisesti erilaisia viljoja ja kypsytysmenetelmiä.
Kuusikko-pullote on saatavilla Alkon tilausvalikoimassa hintaan 106 euroa (0,7 litran pullo). Jakelun hoitaa Beer Hunter’s Old Buck, joka on toteuttanut sekoituksen ja pullotuksen. Etiketin on suunnitellut Werkligin Anssi Kähärä.
Seuraava 60 pohjoismaisen viskitislaamon Nordic Whisky Collaboration -kokous on Kööpenhaminassa maaliskuussa.
Teksti ja kuvat Eeropekka Rislakki
Facebook Comments