Pääsiäinen on kautta pitkän oluenvalmistuksen historian ollut yksi vuoden kohokohdista. Vanhoissa luostariperinteissä olut oli korostetusti pääsiäistä edeltävän paastonajan juoma, jota ei mielletty alkoholiksi. Koronapääsiäisena oluen nautiskeluun voi syventyä hieman perusteellisemmin. Oluet voi hakea lähikaupasta tai tutulta panimolta.
Keskiajalla luostareissa oluella oli suuri merkitys osana päivittäistä ravinnonsaantia. Oluella korvattiin kokonaisia aterioita. Munkit tekivät usein oluestaan tavallista vahvempaa ja ravitsevampaa, jotta juhlapyhien odotteleminen tyhjin vatsoin sujui hymyssä suin. Olutta pantiin luostareissa sekä omaan käyttöön että myyntiin.
Pääsiäiseen valmistauduttiin paastoamalla. Pidättäydyttiin lihasta ja ruuan määrää vähennettiin. Alkoholin eli viinin nauttiminen oli myös kielletty. Olutta sen sijaan juotiin, sillä se oli hyvää ja ravitsevaa ja korvasi paastossa kokonaisen aterian.
Takavuosina panimot tekivät meillä erityisiä pääsiäisoluita, joiden valmistaminen on jäänyt sesongin lyhyyden vuoksi lähinnä pienpanimoille. Suomalaisessa ruokapöydässä pääsiäisen perinteiset maut ovat olleet runsaat ja täyteläiset. Niinpä pääsiäisen olutkin on yleensä ollut tummahkoa ja rungoltaan tukevaa.
Esimerkiksi tanskalainen perinteinen pääsiäisolut, påskebryg, on täyteläistä mallasjuomaa, jonka väri vaihtelee panimosta riippuen vaaleasta tumman eri sävyihin. Pääsiäisperinteen ja pyhien vietto on muuttunut vuosien varrella arkipäiväisemmäksi myös lautasella ja lasissa. Samalla pääsiäisen maut ovat muuttuneet kevyemmiksi.
Vaikka harva meistä paastoaa ennen pääsiäistä, on perinteinen juhla-ateria säilynyt kevään piristyksenä. Ja siihen kuuluu mukaan olut.
Yllättävän moni pääsiäisen perinteisistä ruoista maistuu erilaisten oluiden kera. Joka tapauksessa pääsiäisenä on lupa syödä hyvin. Ja nauttia myös hyvästä oluesta.
Savossa pitkäperjantai oli ruokatarjonnaltaan niukka. Aamiaiseksi oi murhevelliä, johon lisättiin mannasuurimoita, vehnäjauhoja ja joskus muniakin. Päivällä syötin lihasoppaa.
Tunnetuin ja aidoin suomalainen pääsiäisruoka on mämmi, jota on valmistettu jo katolisena aikana. Mämmi on ollut perinteinen pitkänperjantain ruoka Lounais-Suomessa. Sitä syötiin 1700-luvulla leivän päälle siveltynä.
Myöhemmin 1900-luvulla mämmi levisi myös muualle Suomeen. Mämmi valmistetaan maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imellyttämällä, minkä jälkeen seos paistetaan uunissa. Alun perin mämmi valmistettiin tuohesta valmistettuihin tuokkosiin. Nykyisin meillä saa jopa mämmiolutta.
Lammaspaisti on kuulunut muualla maailmassa jo 600-luvulta lähtien pääsiäisaterialle. Meillä Suomessa pääsiäislampaan tai syöminen on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Lammas onkin yleisin pääsiäisruoka maalattujen kananmunien ohella.
Kananmunat kuuluvat sekä luterilaiseen että ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen. Muna on uuden elämän vertauskuva.
Pääsiäistä edeltävänä paastoaikana ei käytetty kananmunia eikä maitoa, joten niitä kertyi varastoihin. Kananmunia keitettiin ja koristeltiin pääsiäisaterialle. Munia käytettiin myös erilaisten leivonnaisten valmistamiseen.
Pasha kuuluu Suomessa erityisesti karjalaiseen pääsiäisen ruokapöytään. Aito pashamuotti on tehty puusta ja se on pohjastaan alaspäin kapeneva. Muotti on usein myös koristeltu uskonnollisin teemoin ja kuvoin. Ortodoksit nauttivat paaston päättyessä pääsiäisleipää eli kulitsaa.
Sahtia on valmistettu eri puolilla Suomea pääsiäiseksi. Sahti on puhdas ja luonnollinen tuote moniin muihin juomiin verrattuna.
Sahti sopii nautittavaksi pääsiäisruokien kanssa. Itse asiassa sahti sopii niin monen aterian kanssa, että sen kanssa harvoin tulee edes pohdittua, onko se erityisesti hyvää tai maistuuko se jonkun erityisen ruoan kanssa. Sahtia voi myös lorauttaa paistin sekaan tai käyttää leipomisessa.
Tänä pääsiäisenä pitkäperjantai voi tuntua monen mielestä todella pitkältä. Pyhät voi käyttää ulkoiluun ja lukemiseen tai syventymällä tv-kanavien elokuvatarjontaan. Ennen kaikkea pääsiäisenä kannattaa maistella erilaisia oluita ja pohtia mallasjuoman syvintä olemusta.
Facebook Comments