Useissa olutkilpailuissa palkittu Vakka-Suomen Panimo jätti konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle viime tiistaina. Panimoyrittäjä Jani Vilpas kertoo, että alan kiristynyt kilpailu ajoi yhtiön maksuvaikeuksiin. Vilpas sanoo olevansa helpottunut raskaan päätöksen jälkeen.
Panimomestari Jani Vilpas perusti Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiön yhdessä silloisen yhtiökumppaninsa Heidi Jaakkolan kanssa vuonna 2007. Panimotoiminta Uudessakaupungissa alkoi seuraavana vuonna. VASP oli aloittaessaan tervetullut lisä suomalaiseen oluttarjontaan, sillä 12 vuotta sitten Suomessa oli alle 30 toimivaa pienpanimoa eli murto-osa nykyiseen verrattuna.
Vakka-Suomen Panimo toimi aluksi kaukopuhelukeskuksesta remontoidussa rakennuksessa Uudenkaupungin keskustassa. Kuparikuoriset panimolaitteet tulivat Saksasta, mikä oli luonnollista sillä Vilpas opiskeli aikoinaan panimomestariksi Berliinissä.
”Ensimmäisenä keittona valmistamme pohjahiivaoluen eli pilsin. Sen pitäisi olla valmiina kesäkuun puolivälissä. Toisena tuotteena teemme pintahiivaoluen. Vuoden aikana lanseeraamme vielä kolmannen oman oluemme”, Vilpas esitteli Viiden Tähden haastattelussa huhtikuussa 2008.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Vilpas työskenteli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla. Hän hyödynsi saksalaista panimotaustaansa ja suomalaista olutperinnettä panemalla Uudessakaupungissa Prykmestar-oluita. Panimomestaria tarkoittavalla Prykmestar-nimellä yritys on halunnut kunnioittaa paikallista vanhaa oluenpanotaitoa.
Oluet otettiin hyvin vastaan, ja niille satoi myös mainetta ja kunniaa. Mitalisijoja tuli mm. European Beer Star -kilpailusta Saksasta. Prykmestar SavuKataja valittiin Helsinki Beer Festivalin vuoden olueksi 2009. Prykmestar Wehnäbock puolestaan voitti Suomen Paras Olut -kisan 2012.
Panimoyritys toi myös mainetta kotipakkakunnalleen. Uusikaupunki tunnettiin päättyneellä vuosikymmenellä lähinnä autotehtaasta sekä Vakka-Suomen Panimosta ja sen oluista. Uudenkaupungin yrittäjäyhdistys valitsi Jani Vilppaan Vuoden yrittäjäksi vuonna 2017.
Toiminnan kasvaessa edessä oli suurempien tuotantotilojen etsiminen. Muutto kaupungin rakennuttamaan uuteen panimohalliin tapahtui 2014.
Pienpanimoiden ns. kolmas aalto eli uusien pienten käsityöpanimoiden esiinmarssi ampaisi Suomessa vauhtiin 2010-luvun puolivälissä. Samaan käsityöoluiden buumiin osui myös Vakka-Suomen Panimon uuden oluttehtaan käynnistyminen.
Ilta-Sanomat uutisoi, että 50 pienpanimon raja rikkoontui maaliskuussa 2015. Sen jälkeen panimoiden perustamistahti vain kiihtyi. Sadan panimon raja meni rikki 2018. Tällä hetkellä panimoiden kokonaismäärä, kolme isoa panimoa eli Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff mukaan lukien, on jo lähes 120 eli panimoita on enemmän kuin koskaan aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana.
Vakka-Suomen Panimon valmistusmäärä kasvoi vuosi vuodelta. Tuotanto saavutti huippunsa 2018, jolloin kokonaismäärä nousi jo 600 000 litraan vuodessa. Yhtiön liikevaihtokin kasvoi yli 1,7 miljoonaan euroon. Oluiden lisäksi panimo valmisti mm. siideriä ja long drink -juomia.
Kysyntä ja tuotanto olivat Uudessakaupungissa tapissa, mutta kilpailu alalla vain kiristyi. Jokaisen uuden panimon piti saada tuotteensa näkyville. Kauppojen hyllyissä ja ravintoloiden kaapeissa alkoi olla tungosta. Kaikki eivät enää sinne mahtuneet.
”Myyntimme ei enää kasvanut. Liikevaihtomme laski vuodessa 1,7:stä 1,2 miljoonaan eli yli puolella miljoonalla eurolla. Se oli niin suuri pudotus, että emme toipuneet siitä. Varsinkin kun myynti väheni tämän vuoden tammi-helmikuussa yhä lisää. Pelimerkit yksinkertaisesti loppuivat”, Vilpas perustelee.
Panimo yritti tehdä vuoden aikana kaikenlaisia säästötoimenpiteitä. Työntekijöiden määrää vähennettiin yhdestätoista viiteen. Toimintakenttä ympärillä koveni, kun uusia panimoita satoi samoille markkinoille. Kaiken lisäksi uutuuksiin viehättyneet kuluttajat ja kauppiaat vaativat koko ajan toinen toistaan erikoisempia tuotteita.
”Kilpailutilanne alalla on tällä hetkellä erittäin kova. Panimoita on jo niin runsaasti, että kaikille ei enää riitä kaupoissa ja ravintoloissa hylly- ja hanapaikkoja. Markkina on nyt ihan täynnä, ei siitä mihinkään pääse”, Vilpas huokaa.
Tilannetta ei helpota koronaviruksen aiheuttama oluenystävien ravintolakäyntien väheneminen. Taantuman iskiessä kuluttajat ovat entistä tarkempia, mihin rahansa käyttävät. Pienpanimo-oluet lasketaan usein tuotteisiin, joilla ihmiset hemmottelevat tai palkitsevat itsensä.
”Juttelin juuri Helsinki Beer Festivalin järjestäjien kanssa. HBF on huhtikuulta peruttu, kuten monet muutkin oluttapahtumat toukokuun loppuun saakka. Eikä kesästä näytä tulevan sen parempaa. Tämä tietää monille muillekin oluentekijöille suuria vaikeuksia”, Vilpas pohtii.
Konkurssihakemuksen jättäminen oli yrittäjälle raskas, mutta henkisesti helpottava päätös.
Panimoyrittäjä Jani Vilpas sanoo jättäneensä taakse erittäin raskaan vuoden. Hän kertoo käyneensä läpi yrityksen kannalta monenlaisia ratkaisuja läpi. Panimon myyminen joko osittain tai kokonaan sekä erilaiset lisärahoituskuviot olivat esillä. Konkurssihakemus oli viimeinen vaihtoehto.
”Kyllä me joitakin neuvotteluja kävimme jo viime vuoden aikana, mutta ne eivät johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Tilanne alkoi sitten näyttää loppuvuotta kohti koko ajan vaikeammalta. Tämän vuoden synkkä alku sitten musersi kaiken ja lopullinen päätös oli edessä”, Vilpas sanoo.
Oman panimon perustaminen ja pyörittämien on vienyt Vilppaalta yli kolmetoista vuotta työurasta. Konkurssipäätös oli raskas sekä taloudellisesti että henkisesti.
”Kun uskalsin tehdä lopullisen päätöksen, se tuntui samalla helpotukselta, koska viimeiset kuukaudet olivat todella vaikeita. Onneksi yöunet eivät ole menneet, koska minä olen erittäin hyväuninen. Päivisin on ottanut päähän, mutta ei öisin”, Vilpas sanoo.
Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö asetetaan konkurssiin ja pesänhoitaja nimetään käräjäoikeudessa maanantaina. Laitteet, liiketoiminta ja tuotemerkit siirtyvät konkurssipesän hallintaan. Jani Vilpas ei osaa sanoa vaiheessa, mikä hänen mahdollinen roolinsa on uudessa kuviossa.
”Konkurssipesä hoitaa asiaa jatkossa. Se ei ole minun päätettävissä. Jos pesä tarvitsee apua, olen luonnollisesti käytettävissä”, hän sanoo.
Panimon ostajaehdokkaitakin on ilmaantunut. Hyvässä hoidossa ollut oluttehdas kiinnostaa.
”Kun uutinen konkurssiin hakeutumisesta loppuviikosta levisi, paristakin paikasta otettiin minuun yhteyttä. Olen siitä erittäin tyytyväinen, sillä meillä Suomessa ei valtavasti ostajaehdokkaita ole. Kuinka moni niistä on sitten vakavasti otettavia, se jää nähtäväksi.”
Facebook Comments