Serbian käsityöoluiden tarjonta on esillä Helsinki Beer Festivalilla Kaapelitehtaalla huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Serbian ensimmäiset uuden aallot pienpanimot näkivät päivänvalon kymmenisen vuotta sitten. Nyt käsityöpanimoita on viitisenkymmentä ja vienti vetää eri puolille Eurooppaa.
Balkanilla on pantu olutta läpi maan vuosisataisen historian. Serbian pääkaupunki Belgrad oli tunnettu panimokaupunki jo paljon ennen Jugoslavian aikaa. Tällä hetkellä maan isoimmat panimot ovat ulkomaisessa omistuksessa. Valtamerkkejä ovat peruslagerit Jeletn BiP, Zaječarsko ja Lav.
Rekisteröityjä pienpanimoita Serbiassa on 51. Noin puolet uusista pienpanimoista on syntynyt parin kolmen viime vuoden aikana. Panimoista 29 on jäseninä Serbian pienpanimoiden liitossa SIBA:ssa.
Helsinki Beer Festivalin Markku Korhonen, Anna-Maija Immonen ja Jyrki Peltonen matkustivat sunnuntaina Serbiaan kokoamaan käsityöpanimoiden tarjonnasta edustavaa valikoimaa Kaapelitehtaalle. Kumppanina ja oppaana heillä on paikallisen pienpanimoliiton johtaja ja The Black Turtle –panimon omistaja Dejan Smiljanić.
Viisi Tähteä tapasi Smiljanićin tammikuussa Belgradissa. Kyproksella pitkään työskennellyt olutmies palasi kotimaahansa reilut kymmenen vuotta sitten ja ryhtyi kapakoitsijaksi ja oluenpanijaksi.
Serbia ei ole EU:n jäsenmaa, mutta sillä on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Smiljanić on tehnyt jo pari kuukautta pohjatöitä Belgradissa. Hän on auttanut Helsinki Beer Festivalia mm. oluiden välivaraston hankkimiseksi ja logistiikan järjestämiseksi, jotta oluet löytävät parissa kolmessa viikossa tiensä halki Euroopan Helsinkiin asti.
”Olin iloisesti yllättynyt, kun sain joulukuussa kuulla, että Helsinki Beer Festival on valinut Serbian tämän vuoden teemamaaksi. Odotamme jännittyneinä, minkälaisen vastaanoton eri puolilla Serbiaa valmistetut oluet saavat toisenlaisesta kulttuurista tulevilta pohjoisilta oluenystäviltä”, Smiljanić sanoo.
The Black Turtle aloitti toimintansa vuonna 2010. Se on maan käsityöpanimoista toiseksi vanhin. Oluita ei toistaiseksi pulloteta tai tölkitetä. Panimolla on Belgradissa kuusi olutbaaria, joiden hanoissa virtaa omia oluita. Panimo on Kukujevcissa, vajaan sadan kilometrin päässä pääkaupungista.
Serbian oluenpanijoille Suomi on eksoottinen kumppanimaa, mutta ei kuitenkaan täysin tuntematon. Sahti tunnetaan myös Balkanilla.
”Kokeilimme viime syksynä The Black Turtle -panimolla jopa sahdin kaltaisen katajaoluen valmistusta. Annoimme sille nimen Gedža tipa Sahti. Keitto onnistui ja olut kävi hyvin kaupaksi”, Smiljanić kertoo.
Aitoa sahtia se ei kuitenkaan ollut, sillä oluen alkoholipitoisuus oli 5,8 prosenttia kun sahdin pitää olla 6-prosenttista. Lisäksi Gedžassa käytettiin leivinhiivan sijaan oluthiivaa ja katajainen maku syntyi katajanmarjoista.
Useat serbialaiset pienpanimot ja olutravintolat tähtäävät vientiin ja turistien palvelemiseen. Yllättävän monen valmistajan ja baarin verkkosivut ovat serbian ohella englanniksi ja niitä päivitetään ahkerasti. Asiointi alan ihmisten kanssa on sujuvaa, sillä oluentekijät ja kapakoitsijat puhuvat hyvää englantia.
Belgradilainen Dogma ja Sopotissa sijaitseva Kabinet ovat Serbian tunnetuimmat pienpanimot. Molemmilla on vientiä yli 20 maahan. Dogman toimitusjohtaja ja panimon perustaja Vladimir Stojković kiertää jatkuvasti ympäri Eurooppaa esittelemässä oluitaan.
”Serbia on nykyaikainen olutmaa, ja tuotteemme ovat saaneet valtavasti ystäviä eri puolilta maailmaa. Olemme käynnistelleet vientiä Suomeen. Uskomme, että Helsinki Beer Festivalin myötä oluitamme on pikkuhiljaa saatavissa suomalaisista kaupoista ja Alkosta.”, Stojković sanoo.
Serbian suurlähetystö on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa teemamaata.
Serbian Suomen suurlähettiläs Saša Obradović on toiminut ansiokkaana välikätenä järjestäessään yhteyksiä Helsinki Beer Festivalin ja kotimaansa pienpanijoiden välillä. Hän otti henkilökohtaisesti yhteyttä oluenpanijoihin Serbiassa, jotta kumppanuusidea toteutuisi jo tänä keväänä. Suurlähettiläs saapuu avaamaan festivaalin sen ensimmäisenä päivänä perjantaina 3. huhtikuuta
”Sain joulun alla yllättäen puhelinsoiton arvovaltaiselta valtiomme edustajalta eli suurlähettiläältämme Helsingistä. Olin todella yllättynyt, sillä en olisi voinut kuvitella, että korkea-arvoinen diplomaatti soittaa meikäläselle oluenpanijalle ja kyselee oluita paikalliselle festivaalille. Lupasin panna hommat rullaamaan ja nyt idea on jo hyvin pitkällä”, Smiljanić naurahtaa.
Suurlähettiläs tunnustautuu oluenystäväksi. Hän tähdentää, että serbialaiset ovat aitoa olutkansaa. Maan vanhin toimiva yritys on itse asiassa olutpanimo Apatin.
”Olemme ylpeitä ruoka- ja juomakulttuuristamme, johon olut kuuluu olennaisena osana. Uusia käsityöpanimoita on syntynyt ilahduttavan runsaasti maahamme. Me serbialaiset rakastamme olutta sekä ystäviä, jotka nauttivat sitä meidän kanssamme”, Obradović sanoo.
Obradovic muistuttaa, että olut on maailman demokraattisin juoma, joka yhdistää rikkaat ja köyhät sekä eri kansat toisiinsa. Paikalliset ruoat ja juomat ovat tärkeä osa matkailua. Serbia on suomalaisille edullinen maa matkustaa.
Air Serbia aloitti suorat lennot Belgradin ja Helsingin välillä viime vuoden kesäkuussa. Lentoja on kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Suoran yhteyden ansiosta matkustus Suomesta Serbiaan on vilkastunut. Lento kestää vain 2,5 tuntia
”Suomalaiset oluenystävät pääsevät nyt parissa kolmessa tunnissa Helsingistä paikan päälle Belgradiin olutravintolaan maistelemaan panimoidemme oluita ja maukkaita ruokia, ja vieläpä kohtuuhintaan”, Obradović muistuttaa.
Helsinki Beer Festival järjestetään Kaapelitehtaalla perjantaina ja lauantaina 3.–4. huhtikuuta. Perjantai-iltapäivä klo 14–17 on varattu ammattilaisille. Ovet ovat avoinna yleisölle perjantaina klo 17–01 ja lauantaina 12–01. Oluiden ja viskien maistelun ohessa tarjolla on runsaasti erilaista suuhunpantavaa.
Helsinki Beer Festival
Serbian Pienpanimoliitto
The Black Turtle
Dogma
Kabinet
Facebook Comments