Suomessa vieraillut panimoveteraani Garrett Oliver uskoo, että pienpanimosektori jatkaa kasvuaan, kunhan kuluttajan odotuksia ei petetä. Tuotteiden laatu ja tekninen osaaminen ovat Oliverin mielestä oluen valmistuksen tärkeimmät menestystekijät.
”Laatu. Se on merkittävin.”
Näin vastaa newyorkilaisen Brooklyn Breweryn panimomestari Garrett Oliver kysymykseen pienpanimoalan suurimmista uhista ja mahdollisuuksista.
”Koko alaan kohdistuu monenlaisia paineita niin sen ulko- kuin sisäpuoleltakin, mutta tuotteiden ja toiminnan laatu ovat perusasioita. Niihin voi myös jokainen toimija varmasti itse vaikuttaa”, hän sanoo.
1980-luvulta lähtien oluen parissa työskennellyt Oliver kävi lokakuun lopussa Suomessa kertomassa Brooklyn Breweryn kuulumisia sekä maistattamassa muutamia erikoisempia oluitaan Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetyssä Olutexpossa. Helsinki oli Oliverin vauhdikkaan kuukauden viimeinen vierailukohde.
”Lokakuu alkoi ostosviikolla Yhdysvaltain luoteisosan humalatarhoilla ja jatkui Denverissä Great American Beer Festivalilla. Sitä seurasivat olutfestivaali Tukholmassa ja pistäytyminen Hongkongissa yhteistyöprojektin merkeissä ennen Helsinkiä. Jossain välissä ehdin sentään olla noin 30 tuntia kotona New Yorkissakin”, hän kertaa.
Alan veteraani sanookin viettävänsä ”modernin panimokisällin” elämää, johon kuuluu matkustamista ja uuden oppimista.
”Minulle laatu merkitsee ennen kaikkea teknistä osaamista. Heikkolaatuinen olut on valtava riski, eikä vain kehnon oluen valmistajalle, vaan koko alalle.”
Oliver muistuttaa, että ensimmäisiä kertoja pienpanimo-olutta maistelevan kuluttajan saama huono kokemus lyö leiman hänen suhtautumiseensa kaikkien pienpanimoiden tuotteisiin.
”Toinen kuluttajan kokemukseen liittyvä sudenkuoppa piilee siinä, lunastammeko olueen liittyvän odotuksen – toisin sanoen, kun kuluttaja palaa maistamaan samaa olutta uudelleen, saako hän yhä samanlaisen tuotteen eteensä. Pettymys tässä johtaa siihen, että kuluttaja valitsee seuraavalla kerralla jonkun muun juoman.”
Pienpanimoita on Yhdysvalloissa perustettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. 1990-luvun kasvupyrähdyksen jälkeen panimoiden lukumääräksi vakiintui vuosikymmenen ajaksi noin puolitoista tuhatta, mutta 2010-luvulla kasvu on ollut rajua.
Tämän vuoden alussa noustiin jo yli 7000 panimon eikä kasvu näytä hiipumisen merkkejä, Niinpä 8000 panimon rajan rikkoutuminen vuodenvaihteen jälkeen laadittavissa tilastoissa ei olisi mikään ihme.
Oliver näkee pienpanimosektorin kasvun jatkuvan niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa.
Sen sijaan markkinoiden kehitys ei hänen mukaansa enää käänny takaisin vaisujen ja mitäänsanomattomien oluitten suuntaan.
”Pienpanimot tuovat jatkuvasti uusia makuja kuluttajille koettaviksi. Totta kai valjuja oluita massoittain tuottavat suuryritykset pyrkivät tähän vastaamaan, mutta pienten etuna on ketteryys – kunhan laadusta pidetään huolta.”
Kasvun myötä syntyy vääjäämättä kovempaa kilpailua, mikä on johtanut pienpanimoalan sisäisten suhteiden muuttumiseen. Oliver pitää tätä kehitystä ikävänä.
”Pienpanimoalan suuri vahvuus on ollut yhteistyö ja toverillisuus. Keskinäinen kritiikki saattoi toki olla kovaakin, mutta sen tarkoituksena oli auttaa kaveria panemaan parempaa olutta. Nyt yhteistyö on jäämässä kilpailun jalkoihin”, Oliver pohtii.
“Pienpanimokentän hajanaisuus, jopa eripuraisuus, hyödyttää vain panimojättejä, jotka ostamiensa pienten panimoiden myötä tunkevat kilpailemaan samoista kuluttajista meidän kanssamme”, hän jatkaa.
Brooklyn Brewery tekee yhteistyötä kansainvälisen panimojätin Carlsbergin kanssa.
Oliver tähdentää, että Brooklynin ja Carlsbergin yhteistyö koskee Euroopan ja Aasian markkinoita. Carlsbergiä Suomessa edustaa Sinebrychoff.
”Carlsberg on oluittemme maahantuoja Euroopassa, jossa meillä on myös yhteisiä panimoprojekteja Ruotsissa, Norjassa, Liettuassa ja Britanniassa. Brooklyn pysyy tässä yhteistyössä itsenäisenä osapuolena eikä Carlsberg määrää Brooklynin asioista millään tavoin. Yhteistyö jatkuu niin kauan kuin siitä on molemmille hyötyä.”
Yhdysvalloissa Brooklynin yhteistyökuviot liittyvät maan jakeluoloihin.
”Brooklynin oluita on ollut saatavilla noin puolessa osavaltioista. Aloitimme viime vuonna yhteistyön kalifornialaisen 21st Amendment -panimon ja Coloradossa toimivan Funkwerksin kanssa. Tämän seurauksena oluitamme tulee myyntiin Yhdysvaltojen länsirannikolle ja vastaavasti kumppaneittemme oluita itärannikolle.”
Saadaanko niitä Brooklynin oluitten tavoin Eurooppaan ja Suomeen, riippuu Oliverin mukaan Carlsbergin kiinnostuksesta.
”Itse työskentelen yhteistyöpanimoittemme panimomestareiden kanssa, enkä tuonti-vienti-asioiden parissa, joten en pysty siitä sanomaan mitään.”
Kotimaassaan Garrett Oliver on myös Slow Food -liikkeen kantavia voimia.
Hän julkaisi jo vuonna 2003 oluen ja ruoan yhdistelemisen klassikkoteoksen The Brewmaster’s Table. Olisiko teoksen uudelle laitokselle tarvetta?
”Hassu juttu, mutta kirjaa myydään nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten”, Oliver vastaa.
”Kirja pysyy ajankohtaisena, sillä se kuvailee makuja ja niiden yhdistämistä, eivätkä maut ole mihinkään muuttuneet viidessätoista vuodessa. Hapan on yhä hapanta, kirpeä kirpeää ja paahtunut paahtunutta kuten kirjaa kirjoittaessanikin.”
“Jos nyt päivittäisin kirjan sisältöä, ei oikeastaan mitään pitäisi muuttaa. Lisäyksiä toki voisi tulla olutpuolelle”, hän pohtii.
“Esimerkiksi nyt trendikkäiksi tulleet trooppisen hedelmäiset, mehukkaat, sameat ja matalan katkerotason alet sopivat loistavasti tulisten ruokien seuraan – Sichuanin keittiö ja tulisimmat thairuuat tulevat ensimmäiseksi mieleen.”
Kollaboraatio-oluita tulossa ainakin Britanniaan.
Helsingistä Oliverin matka jatkui Atlantin yli kotiin New Yorkiin, mutta kalenterissa on jo seuraava Euroopan-matka merkittynä.
”Teen brittiläisen Fuller’s-panimon kanssa yhteistyöoluen heidän Fuller’s and Friends -sarjaansa. Samalla varmaan käyn keskustelemassa London Fields -yhteistyöpanimon väen kanssa heidän kuvioistaan. Ja olisi mukava tehdä taas Sinebrychoffin panimomestareidenkin kanssa yhteinen olut, kun vain yhteistä aikaa löytyisi sellaisen suunnitteluun…”
Teksti: Jussi Rokka
Pääkuva: Aki Rask / Akifoto.
Facebook Comments