Miksi Alko ohjaa myymälöitään tarjoamaan seitsemän euron kyykkyviinejä? Hinnanmuodostuksen vertailu Alkon ja Ruotsin Systembolagetin välillä antaa shokkivastauksen, joka ei mairittele monopolimme vastuullisuutta. Hyötyjinä ovat Alko ja valtio. Siksi Suomessa asiakas saa Ruotsiin verrattuna selkeästi heikompilaatuisia viinejä.
Alkon myynnistä hupeni vuoden 2017 alun ja 2018 lopun välissä 8 miljoonaa litraa alkoholia. Vuoden 2019 viiden ensimmäisen kuukauden aikana laskeva trendi on jatkunut ja litroja on huvennut tammi-toukokuussa miljoona lisää. Viinien osuus oli vuonna 2018 Alkon litramyynnistä 60 prosenttia ja tuosta 8 miljoonasta haihtuneesta litrasta viinejä oli 1,4 miljoonaa litraa.
Alle 5,5-prosenttisten alkoholijuomien siirryttyä markettimyyntiin, on toki litramyynnin hupenemisesta suurin osa panimojuomia. Mutta on muistettava, että tällä hetkellä suurin litravolyymituote Alkossa on viini.
Tämä selittää, miksi Alko on osoittanut paimenkirjeen myymälöille ottaa hyllyihin seitsemän euron kyykkyviinejä.
Kun viinin myynti laskee, se vaikuttaa moneen muuhun asiaan. Logistiikan kustannukset per tuote nousevat, sillä volyymillä saa edullisemmat sopimukset, oli sitten kyse varastoinnista tai kuljetuksista.
Kun kävijämäärät vähenevät, myös satunnaisostosten määrä laskee, joka heijastuu muiden tuoteryhmien myyntiin. Tämä oli helposti havaittavissa 5,5-prosenttisten juomien siirryttyä marketteihin. Väkevien viinojen myynninlasku voimistui. Ja tietenkin kate-eurojen määrä vähenee. Euroillahan ne palkatkin maksetaan.
Mutta ennen kaikkea, jos Alkon myynti laskee sekä litroissa, että 100-prosenttisena alkoholina alle 30 prosentin markkinaosuuden, alkaa Alkon oikeutus EU:n silmissä olla kyseenalainen.
Monopolin olemassaolon suurin palanen sen kivijalassa on vastuu kansanterveydestä.
Mitä Alko voi tehdä tilanteessa, jossa myynti jatkaa laskuaan ja Viro laskee alkoholiveroa 25 prosenttia ohjaamalla kuluttajia takaisin kaljaturismiin, jota laivayhtiöt valtion tukemina komppaavat? Viimeisiksi keinoiksi jäävät kosmetiikka ja myynninohjaus.
Surkuhupaisaa välivesi-kampanjointia voi verrata Alkon kosmetiikkaosastoksi. Ollaan ikään kuin huolissaan vedenjuonnista kesäkuumalla keskellä terassioluiden keitaita. EU:n silmissä yritetään osoittaa, että ME ALKOSSA kannamme kansanterveydellisen vastuun. Mistä lähtien alkoholimonopolin tehtäviin on kuulunut alkoholittomien juomien tuottaminen? Sehän on panimoalan ydinbisnestä.
Kiistelty paimenkirje seitsemän euron kyykkyviinien lisäämiseksi valikoimaan osoittaa täydellistä tilannetajun ja oman aseman hahmottamisen puutetta.
Vastuullinen Alko ohjaisi kuluttajia laadukkaampiin juomiin ajatuksella ”vähemmän on enemmän”.
Jos Alko toimisi vastuullisesti, se ei listaisi lisää halpoja, heikkolaatuisia ja jäännössokerisia viinejä, joissa onnetonta raaka-ainetta maskeerataan mm. viinirypälesokerisiirapilla.
Miksi sitten Alko ohjaa myymälöitään 7 euron kyykkyviinien pariin? Kuka siinä voittaa? Vertasin Ruotsin Systembolagetin ja Alkon hinnanmuodostusta tuon hintaisessa viinissä. Tulos on vähintään shokki.
Toki on ennalta arvattavissa, että valtio kerää veronsa molemmissa maissa, mutta se, että sekä tuottaja että maahantuoja osoittautuvat niin suuriksi häviäjiksi, on melkoinen yllätys. Alla olevista taulukoista näkee erot.
Toki on ollut pitkään tiedossa, että Systembolagetista saa rahoilleen parempaa vastinetta ja vertailinkin aikaisemmin monopoleja keskenään. Jo tuolloin paljastui, että Alko on kuluttajalle kallis sekä yrityksenä tehoton.
Mutta se, että seitsemän euron viinissä sisällön laatu on meillä noin heikkoa Ruotsiin verrattuna, on jo suorastaan härskiä.
Alkon seiskaviini on siis tuottajan 0,80 euron viini. Tuo hinta sisältää pullon, etiketin ja korkin. Eli lopulta itse viinin osuus on 0,40 euron tuntumassa.
Systembolagetissa sen sijaan pullossa on noin 1,60 euron hintaista viiniä. Eli neljä kertaa kalliimpaa ja etenkin tuossa hintaryhmässä siis laadukkaampaa viiniä.
Jo vuosikausia Alko on puristanut ostohintaa alemmas pakottamalla sekä maahantuojien että tuottajan alentamaan omaa katettaan. Mikäli tuota seiskaviiniä myytäisiin 150 000 pulloa, saisi maahantuoja Suomessa 15 000 euroa katetta, kun taas Ruotsissa katteen osuus olisi 75 000 euroa.
Kun journalistit ja sommelierit seuraavan kerran haikailevat maahantuojien ja tuottajien illallisten, viinimatkojen ja hyvien diilien sekä alennusten perään, kannattaa muistaa, että tässä maassa kukaan ei reissaa ainakaan Alkon katteilla. Sivusta seuranneena tuntuu, ettei juuri yksikään journalisti tai viinien ostaja ole tätä ymmärtänyt, saatikka sisäistänyt.
Taulukoista selviää syy miksi Alko paimentaa myymälöitään lisäämään halpojen viinien valikoimaa. Hyötyjänä on Alko sekä valtio.
Mitä enemmän halpaa viiniä myydään, sitä enemmän veroeuroja ja katetta kertyy. Vastuullisuudesta ja laadusta tai kulttuurista viis.
Niin pitkään kun Alko ottaa ylikatetta yhdistettynä maan korkeaan alkoholiveroon, on aivan turha puhua viini- ja juomakulttuurin kehittymisestä.
Itse asiassa 5,5-prosenttisten juomien siirto ruokakauppaan oli suurin juomakulttuuria palveleva teko sitten alkoholien tukkumyynnin vapauttamisen.
Se osoitti hyvin, kuinka kaupanala kantaa vastuunsa ja kuinka kuluttajien kiinnostus lisää valikoimaa. Markkinoille tulee uutuuksia, ja pieneriä menee vinhaa vauhtia tuottajalta kuluttajalle.
Olisikin suotavaa, että Viron veronalennus yhdistettynä mahdolliseen Rinteen hallituksen alkoholiverotuksen korotukseen, pudottaisi Alkon markkinaosuuden reippaasti alle tuon 30 prosentin, jolloin voisimme alkaa perustellusti keskustelemaan viinien siirtämisestä ruokakauppoihin.
Teksti: Petri Pellinen
Pääkuva: Eeva Mela
Edit. 19.6.2019 klo 16.50: Taulukon Alkon osuus on laskettu Alkon hintalaskurilla. Systembolagetin luvut ovat ruotsalaiselta maahantuojalta vahvistetut. Maahantuojan logistiset kulut on yhtenäistetty ruotsalaisten mukaan, eli Alkolle edullisesti.
Facebook Comments