Suomen Bocuse d´Or -kilpailijan Eero Vottosen sijoitus kuudenneksi oli kaikkea muuta kuin ennakko-odotukset ja kisasuoritus antoivat ymmärtää. Spekulointi poliittisesti sopivasta voittajasta oli ilmassa koko kilvan ajan, eikä USA:n nappaama ykköstila vähentänyt sitä lainkaan. Päinvastoin.
Jäljellä on pohdinta, tarvitseeko Suomi gastronomiaa? Tai oopperaa?
”Savu on laskeutunut, iso aggressio on tasaantunut ja kiukkukin on tasaantunut”, Suomen Bocuse d´Or -tiimin presidentti ja tuomariston jäsen Pekka Terävä kuvailee tuntojaan.
Kovilla kierroksilla ja korkean vitutuksen tasoilla on kuitenkin käyty, ja nyt Bocuse-tehtävänsä jättävä Terävä on katsellut taaksepäin Bocuse-kokemuksiaan. Ne yltävät vuoteen 2008, jolloin oli käynnistyi Filip Langhoffin valmennus seuraavan vuoden kisoihin.
”Yhtään ruumista ei ole tullut ja kaikkia voi yhä tervehtiä. Jäljellä on nyt pohdinta, miten Suomi on näkynyt gastronomian maailmankartalla menneiden vuosien kisojen kautta. Tarvitseeko Suomi gastronomiaa? Tai oopperaa?”, Terävä ironisoi.
Bocuse d´Orin tuomarit eivät tiedä toistensa antamia pisteitä. Kilpailijoista puhumattakaan.
”Tuomariäänet kyllä kootaan, mutta tuomareilla ei ole selvyyttä, minne tuomariäänet päätyvät. Ja onko niillä edes merkitystä, koska jokin taho suljettujen ovien takana tekee lopulliset päätökset”, Terävä kummastelee.
”Toivon, että jokaisen tuomarin pisteet avattaisiin julkisiksi. Nyt niin ei ole. Se poistaisi paskan puhumisen. Lisäksi pitäisi olla pistokokeet tuomariäänistä, että miksi pisteytit juuri näin. Jokainen kilpailija on pannut elämästään täysillä kaksi vuotta kilpailuun valmistautumiseen – ei sinne vain lompsita sisään onnen kantamoisena. Pohjoismaille tämä on selvä asia, koska olemme puhuneet keskenämme tästä usein”, Terävä kertoo.
”Otan tämän esille kiitoskirjeessäni, joka menee kaikille osallistujamaiden presidenteille. Toivottavasti pienistä puroista kehittyy jotakin”, Terävä toivoo.
Nykytilanteen jatkuessa moni maa ilmoittaa, että pitäkää tunkkinne.
Pekka Terävä yrittää muistaa, että Suomen sijoittumishistoria on ollut kuitenkin hämmästyttävänkin hyvä ottaen huomioon, että käytännössä koko Bocuse d´Or -kilpailuaktiviteetti on perustunut harrastustoimintaan. Ja intohimoon alaa kohtaan.
Suomella ei ole ollut suuria yhteistyö- ja rahoittajakumppaneita kuten perinteisesti hyvin menestyneillä kilpailijamailla: Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla sekä Islannilla on ollut – nyt voittaneesta USA:sta puhumattakaan.
Tämä kertoo elintarviketeollisuutemme sekä Suomen ruokaviennin rakenteesta. Intressejä näkyä kokki-olympialaisissa ei ole, koska korkean tason ruokaraaka-aineiden vientiä ei käytännössä ole.
”Hyvin sijoittuneen Unkarin (5:s) satsaus on kaikkiaan 5 miljoonaa euroa. Kisailu kytkeytyy ruokamatkailuun, joka on Unkarin hallituksen listalla iso juttu. Suomikin voisi ottaa Bocuse d´Orissa työkalukseen, sillä paikalla on yli 300 kansainvälistä ruoasta kirjoittavaa toimittajaa odottamassa uutisia! Bocuse d´Or on kuin ravintoketjun kärki, jonka alla ovat kaikki muut ruoan merkitykselliset tasot”, Terävä huomauttaa.
Ravintolaruoan alv-ale on mahdollista toteuttaa
Pekka Terävän ohella myös Promotion manager Liisa Niemi jättäytyy Bocuse d´Or -vastuusta. He jättävät tilaa uusille vetäjille. ELO-säätiö organisoi ja yrittää edelleen kerätä kilpailutoimintaan resursseja ja järjestää karsinnat.
Matti Jämsén ottaa presidenttiyden ja täyttää Terävän jättämän postin luontevasti, sillä hän toimi Eero Vottosen ja Miikka Mannisen valmentajana ja on itse kilpaillut Bocusessa kahdesti. Vuonna 2015 Jämsén saavuttikin Suomen kaikkien aikojen parhaan sijoituksen (4. sija).
Terävä keskittyy nyt sekä yhtiöihinsä sekä perheeseensä. Kuitenkin mieli pukkaa heti uutta.
”Viime yönä mietin miljoonaa asiaa. Ravintolaruoan alv oli yksi lohkoista. Tällä hetkellä ei synny oikeaa kilpailua, sillä osa toiminnasta on tuettua ja suurin osa ei.”
On outoa, että jotkin alan lohkot ovat saaneet huudettua valtiontuet apuun, mutta kokonaisuuden kustannuksella ja vääristämällä kilpailun.
”Laskeskelin mielessäni, että 24 prosentin alv voitaisiin laskea 14 prosenttiin pelkästään sillä, että kilpailua vääristävät tuet lakkautettaisiin, kuten laivayhtiöiden vuosittaiset tuet 180 miljoonaa sekä Lapin subventiot.”
”Kaikkiaan alan kasvaminen ja hintojen alentaminen lisäisi ulkonasyömistä, joka taas lisäisi työpaikkoja, joka taas toisi valtiolle nykyistä enemmän verotuloja. Samalla sunnuntain aukioloajat olisivat hoidetut”, Terävä heittää.
Hallinnon suhde alkoholiin estää ravintola-alan kasvun
Bocuse d´Or -vuodet ovat vahvistaneet Terävälle, että emme kykene saamaan alalle Think Big -ilmiötä, sillä hajonneisuus on suurta ja kaikki puuhaavat alalla omiaan.
”Miksi mm. päätöksentekijät eivät näe, kuinka paljo ravintola-ala työllistää? Jo pelkästään turismin kasvun potentiaalin kautta voitaisiin työ- ja elinkeinoministerössä viimein ymmärtää, että ravintoloiden pitäisi olla sen hallinnon alla. Mutta negatiivinen lobbaus – alkoholin takia – on vienyt alan ihan väärään suuntaan”, Terävä pohtii.
Ruokailu on aina enemmän kuin pelkkä ruoka.
”Ravintolassa tämä vain korostuu, sillä ravintola on sosiaalinen ympäristö. Suomalainen syö viikon aikana 2,7 yhteistä ateriaa, joka tuo Suomelle asiassa EU-alueen perän pitäjän aseman. Tästä seuraa mm. mielialalääkkeiden käytön yleisyys, yksinäisyyttä sekä muita yksilötason ja yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia. Miksei ruokailua nähdä hyvinvoinnin edistäjänä? Terävä kysyy.
”Se olisi kuin panisi rahaa pankkiin.”
Pääkuva: Eeropekka Rislakki
Facebook Comments