Eero Vottonen on Bocuse d’Or -kokkikilpailun Suomen gladiaattori. Viiden Tähden Viimeinen Ateria -palsta nautti suurta suosiota vuosina 2002-2009. Juttusarja tekee paluun parrasvaloihin Vottosen tähdittämänä.
Elämä on kuolemanvakava asia, paitsi ravintolakeittiöissä, jossa huumori on rankkaa, kylmiöissä on kuolleita eläimiä ja death-metalli soi. Jokainen meistä syö kolmasti päivässä, mutta vain kerran elämässä kuolema korjaa. Sitä ennen nautitaan omat peijaiset, viimeinen ateria.
Eero Vottonen, missä viimeinen ateriasi nautitaan?
Lapsuuden lempimaisemissa Nokialla, Pyhäjärven rannalla.
Miten saavut juhlapaikalle?
Haaveissa on aina ollut ratsastaa norsulla, joten luulisin sen olevan kuljetusmuoto. Päälle pelkkää silkkiä.
Festarit vai intiimit illanistujaiset?
Alkuun varmaan melko intiimisti, mutta luulisin illan päättyvän festivaaleihin.
Keitä olet kutsunut? Kenen epäilet tulevan ilman kutsua?
Kutsuttuina luonnollisesti kaikki rakkaat kollegat, joiden kanssa olen saanut viettää aikaa. Ei-rakkaat kollegat tulevat ilman kutsua, tosin eipä heitä juuri olekaan.
Mikä on sukupuolijakauma?
Valitettavan miehisissä merkeissähän oma urani on kulkenut. Toivottavasti paikalle saataisiin edes muutama fiksumpi.
Mikä on tilaisuuden dress code?
Erittäin vapaa. Ei meillä ole ollut tapana jännittää moisia.
Mitä on alkujuomana?
Kuplivaa Ranskasta ja jotain katkeria cocktaileja. Olutkin toki käy, jos ollaan budjetin kanssa liikkeellä.
Kuka on suunnitellut juhla-aterian?
Toivoisin sen olevan yllätys, mutta jos siihen voi vaikuttaa, mielelläni annan oman mielipiteeni.
Ketkä vastaavat ruoan valmistuksesta?
Mahdoton lähteä sanomaan kenelle niin huono arpa lankeaisi. Toivoisin kaikkien olevan juhlien puolella. Kerrankin.
Mitä on tarjolla?
Ainakin mustaamakkaraa ja piikkikampelaa. Niillä pääsee jo pitkälle.
Mitä on laseissa?
Tuskin mitään, koska jano on kova. Menee varmasti pullostakin.
Kuka valitsee juomat?
Tunnetusti kokithan on loistavia valitsemaan laadukkaita juomia, joten kukin voi itselleen valita mieluista.
Pitääkö ruoan olla terveellistä?
Tuskinpa tässä vaiheessa sillä on enää kauheasti väliä. Kunhan on hyvää.
Onko sponsoreita?
Varmasti niitäkin löytyy, tai ainakin toivotaan, koska tuskin sitä rahaa itsellekään on.
Kuka katkaisee kaulan – samppanjapullosta?
Mestaamisen erikoismies Timo-Timo. Kerran näin hänen sapeloivan ainakin sata pulloa päivässä ja kaikki nappiin.
Kuka maksaa lystin?
Visa, niinkuin yleensä.
Kuka on DJ:iinä?
Jämsenin Matin soittolista on kyllä melko kova. Ehkä mennään sillä.
Miten sait suosikkibändisi esiintyjäksi?
Läntisen Tommi tykkää suklaakakusta, joten sitä pöytään.
Millaista musaa on tiedossa?
Varmaan mennään aika laidasta laitaan. En pidä siitä, että koko ajan soi sama artisti.
Onko luvassa yllätys?
No se on yllätys.
Kenen kanssa vedät viimeisen valssin?
Tietysti vaimoni kanssa. Olisi muuten myös ensimmäinen valssi.
Mikä olisi mieluinen läksiäislahja?
Pienenä toivoin He-Manin linnaa ja se jäi saamatta. Josko nyt sitten?
Tuleeko lahjapöytä?
Ei mielellään. Alkaisi vain nolostuttaa pöydän tyhjyys.
One for the road, juhlan viimeinen juoma on…
4 cl jaloviinaa, mielellään yksi tähti.
Mikä on viimeisen aterian viimeinen jälkkäri?
Ehdottomasti ananasravioli ja tuttifrutti sorbetti. Klassikko.
Mitä luulet, menetkö ylä-vai alakertaan?
En luule vaan tiedän, että alas käy matka.
Mikä tai kuka olet seuraavassa elämässä?
En edelleenkään usko tähän mutta jos leikkimielisesti vastataan, niin olisi kiva olla kuninkaallinen, mieluiten kuningas.
Mistä sinut muistetaan?
Loputtomasta osaamisesta ja miellyttävästä persoonasta.
Kuuluisat viimeiset sanasi?
Tilaa Siikaa!
Kuva: ELO-säätio, Jussi Ulkunniemi
Facebook Comments