Kotimaisen viljellyn kirjolohen ja siian maksa on terveellistä raaka-ainetta ruoanlaitossa. Pelkästään kirjolohen maksaa kertyy vuosittain yli 200 000 kiloa. Tällä hetkellä maksat päätyvät muun teurastusjätteen mukana turkistarhoille, biodieselin raaka-aineeksi tai suoraan roskikseen.
Ravitsemuksellisesti arvokas kotimainen kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena. Viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäviksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin.
Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä. Sen ottaminen talteen parantaisi samalla kalanviljelyn kannattavuutta. Jyväskylän yliopsiton tutkimuksen mukaan maksan käyttö myös loisi uutta terveellistä ruokakulttuuria.
”Kotimaisen viljellyn kirjolohen ja siian maksat ovat terveellistä raaka-ainetta käytettäväksi esimerkiksi jauhemaksapihvien raaka-aineena joukkoruokailussa sekä ravitoloiden fine dining -annoksissa ”, toteaa tutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Maksojen käyttökelpoisuuden ja hyvän maun ovat todenneet sekä ravintola-alan ammattilaiset että kuluttaja-raatien maistelijat.
”Esimerkiksi paistettuna tai terriiniksi valmistettuna maksat maistuvat erittäin hyviltä. Koen, että tuote on hienostuneen makuinen, ja siitä saa pateita ja muita maksaherkkuja aivan samoin kuin vaikkapa lintujen maksasta”, arvioi keittiömestari Mari Moilanen hotelli Albasta Jyväskylästä.
Kirjolohta ja siikaa viljellään Suomessa noin 14 miljoonaa kiloa vuodessa. Pelkästään kirjolohen maksaa kertyy yli 200 000 kiloa. Tällä hetkellä maksat päätyvät muun teurastusjätteen mukana turkistarhoille, biodieselin raaka-aineeksi tai jäävät kokonaan hyödyntämättä. Lisäki elintarvikekäyttö olisi ympäristöystävällistä.
”Kalanviljely on rehuhyötysuhteeltaan tehokkain tapa tuottaa eläinperäistä proteiinia. Käyttämällä kalasta mahdollisimman suuri osa ravinnoksi myös kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki pienenevät”, Tuula Väänänen sanoo.
Kalanmaksan hyötykäyttöä on tutkittu Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan -hankkeessa, jota on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Pääkuva: Pro Kala.
Facebook Comments