Viime viikonvaihteessa ovensa avannut ravintola Laava on amerikkalaisen Greg Easterin mielikuvituksesta nouseva ennen näkemätön teemaravintola, jonka salit vievät asiakkaat aikamatkalle Disney-fantasioiden ja Pirates of the Caribbean -elokuvien hengessä.
Istun ravintolatyömaan tauko- ja kokoushuoneessa. Tuolit ovat perusputkijalkaisia ja istuimet märällä rätillä pyyhkimistä kestävää punaista kerniä tai vastaavaa. Pöytä on niin perus kuin olla saattaa.
Remonttipöly peittää pinnat. Lattiat on suojattu pahveilla, oviaukot on muovitettu. Vastapäätä istuu alun perin Los Angelesista kotoisin oleva, sittemmin 10 vuotta Venäjällä toiminut ja reilut pari vuotta sitten Helsinkiin muuttanut kokki Greg Easter. On toukokuu ja ravintolan avaamiseen on aikaa pari kuukautta.
Easterin hanke on nimeltään Laava. Kyse on melkoisesta vulkaanisesta toiminnasta, sillä Laava on Suomen kallein tai ainakin kalleimpiin lukeutuva ravintolahanke. Laava avasi ovensa vaivihkaa viime viikonvaihteessa.
Sen ensimmäisen osan eli tiki-konseptia venyttävän baarin auetessa rahaa oli huvennut 6 miljoonaa euroa. Kun viimeinenkin osa Laava-ravintolasta on valmis vuonna 2021, loppusumma kipuaa 10 miljoonaan.
”Tiki-baari venyttää polynesialaista lähtökohtaansa. Se on kokoelma pieniä vihjeitä 1920-luvun löytöretkeilijöiden henkeen. Sitä voi kuvailla myös sanalla dystopia. Vaikka se sijoittuu kuin aikakoneella menneeseen aikaan, se ennakoi kuvitteellista lähitulevaisuutta. Jokaisen baarilistan viimeinen sivu on uniikki ja vie löytöretkeilijän tekstiä ja tarinaa eteenpäin”, Easter kertoo.
Jätti-investointi selittyy sillä, että Laava on ensimmäinen todellinen teemaravintola Suomessa, kuin konsentraatti teemapuistosta.
”Pirates of the Caribbean -elokuvasarja jätti minuun aikanaan syvän muistikokemuksen. Se on tavallaan lähtöpiste ravintolan eri huoneiden teemoihin. Ravintolassa on tulivuoriteemaa, viktoriaanista aikaa ja sen seuraajaa, edvardiaanista ajanjaksoa. Disney Studioiden elokuvat ovat aina innoittaneet minua”, Easter jatkaa.
Viktoriaaninen aika oli Britanniassa teollisen vallankumouksen, kaksinaismoralismin, tapakulttuurisen jäykistelyn ja rehevän pukeutumisen aikakautta, josta on noussut sittemmin tyyli-ilmiö steam punk.
Edvardiaaninen aika seurasi heti viktoriaanista kautta. Autot yleistyivät, lentokone keksittiin ja konservatiivinen kausi törmäsi sosialismiin ja esifeministeihin, suffragetteihin. Ajanjakso päättyi Titanicin uppoamiseen ja ensimmäiseen maailmansotaan.
Laavan temaattiset ravintolasalit kantavat nimiä kuten Adventure Lodge, Once Upon a Time ja Blue Lagoon. Huoneiden rakenteissa on piilossa runsaasti limittäin ja lomittain toimivaa teknologiaa: videomaisemointia, animointia, 16-raitainen äänimaailma, lasereita, erikoisvalaistuksia, reseptoreita, interaktiivisuutta jne.
Laava on kuin Doctor Whon aikamatkailua. Se on paikka, jossa ulkomaailma, vuodenajat ja aikakaudet unohtuvat.
Laava on kuin escape room, pakohuone, mutta ilman pelkoa. Easter on asunut elämästään 24 vuotta Los Angelesissa ja sen vaikutuksessa. Laava on kaiken tämän summa.
”Olen yhdistänyt mukaan tunnekokemuksiani myös sellaisista teemapuistoista, joita ei enää ole, koska ne ovat jo tuhoutuneet tai joutuneet lopettamaan jostakin syystä”, hän kertoo.
Eri aikakausien kattofriisien ja seinäornamenttien tekijät ovat Ranskasta,. Virolaiset tekivät puutöitä ja suomalainen taiteilija seinämaalaukset. Efektien ja animointien toteuttajat ovat Disney-studioilta Los Angelesista.
Sisustuselementtejä on teetetty myös Kiinassa. Runsas ja hidas käsityö yhdessä teknologian kanssa selittää aikataulun sekä loppusumman suuruuden.
Mutta mikä järki on perustaa juuri Helsinkiin tällainen jätti-investointia vaativa ravintola?
”Kun työskentelin Venäjällä ja kävin Helsingissä useita kertoja, tein huomioita, joilla on merkitystä. Suomen yhteiskunta on vakaalla pohjalla, Helsingin ravintolakulttuuri on hyvässä vaiheessa ja ulkona syöminen kasvaa koko ajan. Hinnoittelu ja laatuseikat antavat mahdollisuuden kilpailuun”, Easter pohtii.
”Lisäksi Helsingissä ei ole elämyksellisiä teemaravintoloita, joilla paikallisten lisäksi pystyy houkuttelemaan alati kasvavia turistimääriä”, hän kiteyttää.
Yhtä kiinnostava on myös kysymys, mistä tällaisen hankkeen rahoitus on saatu.
Suomessa ei tällaista riskin ymmärtämistä ole, koska täällä ajatellaan pienemmin. Samasta syystä me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa, koska odotuksemme ja haaveemme elämän suhteen ovat maltillisen vaatimattomia.
”Rahoitus on kotoisin ystävältäni Los Angelesista. Kun kerroin ideasta, hän totesi, että hän on mukana ja että perusta ravintolasi mihin tahansa hyväksi katsomaasi paikkaan.”
Easter ei halua nimetä rahoittajaa. Eikä hän halua, että hänet noustetaan henkilönä esiin hankkeen toteuttajana, koska ravintola ja sen konsepti ovat se juttu. Mies ei edes suostu valokuvattavaksi.
”Olen mieluummin kameran takana kuin edessä”, hän toteaa vaatimattomasti.
Mutta otan vapauden kertoa ja yhdistellä muutamia matkan varrella kuulemiani tarinoita. Koko tiki-baarisuuntauksen ja Mai Tai -cocktailin isänä pidetty Victor Jules Bergeron oli Easterin isän ja isoisän ystävä. Niinpä tiki-baari Trader Vic´s oli heidän kohtauspaikkansa ja Greg sai ensikosketuksen ravintolakeittiöön tekemällä pieni jeesauksia.
Easter päätyi kokiksi hieman vahingossa – itseasiassa jo varhaisteininä, sillä hänen kaverinsa isällä oli pihviravintola vastapäätä Easterin vanhempien valokuvastudiota.
Greg kävi ansaitsemassa paistohommissa ruokansa, koska perhe eli niukasti. Palkkaa tuli puoli dollaria tunnilta. Sittemmin hän rahoitti yliopisto-opintojaan Stanfordissa tekemällä kokin hommia pienessä ranskalaisessa ravintolassa.
Easter oli pelikoodaajien ensimmäistä aaltoa. Silloisen start-upin kiemuroissa hän sai yhtiön exitissä pari vuotta palkkaa vailla työvelvoitetta. Kiitos NDA:n eli salassapitosopimuksen. Näin keittiötyö kutsui jälleen, ja tällä erää hän kiersi ravintoloita oman kiinnostuksensa mukaan. Myös Michelin-tähtipaikkoja.
Koodarin tausta, Los Angeles, Silicon Valley, Stanford, peliyhtiö, Disneyn efektisuunnittelijat… En vältä kiusausta etsiä rahoittajaa tästä suunnasta. Ilmeisesti vanhasta kaverista on tullut vähintään multimijonääri, jonka kuvio ei horjahda Laavan villiin ideaan.
Yhteyteni Greg Easteriin syntyi jo puolitoista vuotta sitten, jona aikana olen saanut seurata hankkeen etenemistä. Tähän mennessä aikaa on kulunut jo kaksi ja puoli vuotta projektin alkamisesta.
Easter on suunnitellut kaikki teknologiaan ja sen ohjelmointiin liittyvät asiat taustansa vuoksi. Jopa osan musiikista hän kertoo säveltäneensä itse.
Alun perin tarkoituksena oli, että kaikki teemahuoneiden dekoraatiot ja ornamentit olisi teetetty Suomessa, mutta tarvittavaa fantasioivaa osaamista ei täältä löytynyt. Asia selvästi harmittaa Easteria.
Katutason elämysbaari ja siihen liittyvä Adventure Lodge ovat jo auki. Toisen kerroksen ruokasalit aukeavat vähitellen lähiviikkoina. Kaikkiaan Laavassa on tilaa 850 neliötä. Henkilökuntaa on 35 henkeä, kun kaikki toiminnot ovat käynnissä.
Keittiö on suuri ja sieltä valmistuvat baariannokset ja eri teemasalien menuiden annokset. Menut vaihtuvat tiheään, sillä Easterilla riittää reseptipankissaan, mistä ammentaa. Mies on julkaissut mm. kuusi keitto- ja ruokakirjaa.
Kiinnostavaa baarin ja teemahuoneiden lisäksi on se, että juomat ovat suomalaisia craft-tisleitä ja -oluita sekä kansainvälisiä laatumerkkejä. Baarin cocktaillista elää vuodenaikojen ja kausien mukaan. Jokaisessa teemahuoneessa on aina oma listansa juomia myöten. Viinivalikoima täydentyy sitä mukaa kun eri salit avautuvat.
Baarimenun annokset ja juomat tukevat toisiaan. Olutpuolella on tarjolla belgialaista Chimayta ja Ardennien vuorten La Chouffea sekä tallinnalaista Põhjalaa ja Seinäjoen Mallaskosken Panimon craft-pilsiä, mikä on oluen ystävälle hyvä viesti.
Ravintola Laava sijaitsee yli satavuotiaassa arvorakennuksessa Helsingin Kaartinkaupungissa. Aikamatka luo vahvan pohjan elämyksille ja fantasioille.
Navigator-talo valmistui varustamoyhtiö Lars Krogius Oy:lle vuonna 1905. Arkkitehtinä oli Harald Neuovius. Rakennus on toiminut laivayhtiöiden ja varustamoiden liiketalona, mm. noin 50 vuoden ajan Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön konttorina.
Laava-ravintolaa varten seitsemän kerroksisesta rakennuksesta on vuokrattu 10 vuodeksi kolme alinta kerrosta. Katutasossa toimii baari. Teemoitetut ravintolasalit ovat toisessa kerroksessa. Alimpana on viinikellari, johon ei toistaiseksi ole tulossa asiakastiloja.
Arkkitehti David Frölander-Ulf piirsi Unioninkadun ja Eteläisen Makasiininkadun kulman sisäänkäyntiin muutoksia 1916. Frölander-Ulfin suunnitelmien mukaan rakennusta korotettiin kahdella ullakkokerroksella 1920-luvun alussa. Korotus on sopeutettu alkuperäiseen tyyliin, jota myös koko uusi ravintolakokonaisuus pyrkii kunnoittamaan.
Teksti: Eeropekka Rislakki
Kuvat: Heikki Kähkönen, Ravintola Laava ja Suomen merimuseo.
Facebook Comments