Suomen Varustamot on lähettänyt vastineen Viidessä Tähdessä 11. kesäkuuta julkaistuun Petri Pellisen Vieraskynä-artikkeliin otsikolla ”Varustamotuet valuvat mereen – valtion tuki risteilyaluksille vie hotellien ja ravintoloiden asiakkaat”.
Matkustaja-autolauttaliikenteen merkitys Suomelle
Taloustutkimus Oy on Merimieseläkekassan ja Suomen Varustamot ry:n toimeksiannosta tutkinut matkustaja-autolauttaliikenteen merkitystä Suomelle. Taloustutkimus Oy:n johtopäätökset ovat seuraavat:
1. Matkustaja-autolautat hoitavat merkittävän osuuden Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista
– kappaletavaraviennistä yli 60 % ja tuonnista 50 %,
– kokonaisviennistä Ruotsiin 31 % ja tuonnista 26 %
Huomattava osa Suomen ja Saksan välisestä ulkomaankaupan tavarakuljetuksista tapahtuu ro-ro-matkustajalautoilla. Saksasta kulkee tavarareitit Eurooppaan. Samaten Ruotsin kautta Suomen tavarakuljetukset jatkavat Eurooppaan. Viron kautta matkustaja-autolauttaliikenteen rooli on ratkaiseva Via Balticaa käyttävässä jatkoliikenteessä. Ro-ro-matkustajalaivat ovat aikataulutettuine linjaliikenteineen olennainen osa Suomen logistisessa kokonaisketjussa.
2. Suomeen suuntautuva matkailu.
Taloustutkimus Oy:n, Helsingin Sataman ja Turun Yliopiston Braheakeskuksen selvitytysten mukaan vuonna 2016 ulkomaiset laivamatkustajat jättivät yli 900 miljoonaa euroa Suomeen. Näihin lukuihin eivät kuulu ulkomaisten risteilijöiden tuomat päiväturistit. Laivamatkailijoiden tuomat matkailutulot jakautuivat alueittain seuraavasta (Taloustutkimus Oy):
Pääkaupunkiseutu 560 milj.
Saaristo/rannikko 96 milj.
Järvi-Suomi 220 milj.
Lappi 41 milj.
Matkustajavarustamot markkinoivat ulkomailla Suomea matkailun kohdemaana. Hotelli- ja ravintolaelinkeinon tulisikin yhteistyössä varustamoiden kanssa tiivistää markkinointiyhteistyötään, jotta saisimme enemmän ulkomaisia matkailijoita Suomeen.
3. Suomen huoltovarmuus.
Valtion Huoltovarmuuskeskuksen mukaan matkustaja-autolauttaliikenne on luonut ulkomaankaupan kuljetuskapasiteettia ja pitää laivoja Suomen lipun alla. Matkustaja-autolauttojen liikennöinti Suomen lipun alla on yksi keskeinen huoltovarmuuden tae Suomelle. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomen lipun alla liikennöivät matkustaja-autolautat takaavat myös Suomen ulkomaankaupan Itämeren kautta, mikäli muu laivaliikenne hankaloituu tai estyy. Matkustaja-autolautat ovat Suomen huoltovarmuusreittejä.
Osana ulkomaankaupan kuljetusten ja huoltovarmuuden turvaamista on toimiva talvimerenkulku.
Suomalaiset matkustaja-autolautat ovat kaikki rakennettu parhaimpiin jääluokkiin. Ne eivät tarvitse valtion jäänmurtaja-apua, vaan murtavat jään itse. Suomalaiset matkustaja-autolautat päinvastoin pitävät jääväyliä auki Lounais- ja Etelä-Suomen satamiin. Näin säästyy joka talvi rahaa Suomen valtiolle kun jäänmurtajia ei tarvita kaikilla väylillä, vaan matkustaja-autolautat toimivat korvauksetta ympäri vuorokauden läpi talven yksityisinä jäänmurtajina.
Merenkulun työvoimakustannus.
EU-komissio antoi vuonna 1997 jäsenmailleen suuntaviivat hyväksyttävälle meriliikenteen valtiontuelle. Tausta EU:n suuntaviivoille oli kasvava huoli siitä, että eurooppalainen kauppalaivasto häviää kilpailun halpalippujen kanssa. Euroopasta liputettiin ulos suuria määriä aluksia kolmansiin maihin. EU päätti tämän takia suosittaa jäsenmaille, että ne alentaisivat rahti- ja matkustaja-alusten työvoimakustannuksia joko siirtymällä nettopalkkoihin tai palauttamalla varustamoille palkkaveroja ja muita työvoiman sivukuluja. Kaikki EU-maat joilla on merenkulkua, ovat ottaneet käyttöön EU-komission suosimia toimenpiteitä työvoimakustannusten alentamiseksi. Suomi oli EU-maista viimeinen joka alensi matkustaja-alusten työvoimakustannuksia. Suomi asetti ainoana EU-maana tuen ehdoksi, että matkustaja-autolauttojen henkilökunnan ansioita alennetaan 15 % työehtosopimuksia muuttamalla. Tämä tapahtui pidentämällä korvauksetta taloushenkilökunnan päivittäistä työaikaa 2 tunnilla. Tämä oli ensimmäinen KiKy-sopimus Suomessa.
Matkustaja-autolautat eivät kilpaile hotelli- ja ravintoloiden kanssa.
Taloustutkimus Oy:n selvityksen mukaan 1 % kuluttajista harkitsee ravintolakäyntiä maissa vaihtoehtona laivamatkalle ja 12 % hotelliyöpymisen kotimaassa vaihtoehtona laivamatkalle. Merkittävin vaihtoehto laivamatkalle on ulkomaanmatkat lentäen. Yrityksistä 70 % eivät pidä laivamatkoja kilpailevana vaihtoehtona hotellien konferenssi- ja seminaaritarjonnalle. Laivamatkat ja hotelli- ja ravintolatoiminta eivät siten toimi samoilla kilpailullisilla markkinoilla. Päinvastoin, suomalaiset matkustaja-alusvarustamot markkinoivat ulkomailla ympäri vuoden Suomea matkailumaana ja tukevat näin Suomen maapuolen hotelli- ja ravintolaelinkeinoa tuomalla ulkomaisia matkailijoita Suomeen.
Suomalaiset varustamot ja maapuolen hotelli- ja ravintolaelikeino pitäisi tehokkaammin tehdä yhteistyötä jotta Suomeen saataisiin enemmän maksukykyisiä ulkomaalaisia matkailijoita.
Suomen Varustamot ry
Hans Ahlström
Kirroittaja toimii Suomen Varustamo ry:n varatoimitusjohtajana ja vastaa mm. työmarkkina- sekä elinkeinopolitiikasta. Yhdistykseen kuuluu 26 ulkomaan liikennettä harjoittavaa varustamoa.
Valokuva: Jarmo Vehkakoski, Helsingin Satama
Facebook Comments