Matkustusrajoitusten poistuminen kesäkuun puolivälissä ja laivareitin avaaminen Helsingin ja Riian välille ovat tehneet Latviasta yhden kiinnostavimmista suomalaisten lomakohteista tänä kesänä. Latvia odottaa suomalaisten turistien määrän kasvavan merkittävästi tänä vuonna, kertoo Viiden Tähden erikoishaastattelussa investointi- ja kehitysvirasto LIAA:n johtaja Kaspars Rožkalns.
Viisi Tähteä: Mikä on tilanne Latviassa koronakevään jälkeen ja miten pandemia iski maan matkailualaan?
Kaspars Rožkalns: Tilanne on muuttunut vauhdilla paremmaksi rajoitusten purkamisen vuoksi. Voimme katsoa monista mittareista, mitä Covid-19 ja sen seurauksena tehdyt rajoitustoimet aiheuttivat. Esimerkiksi sähkön kulutus väheni 7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Neljän kuukauden arvioidut verotuotot valtiolle olivat 98 prosenttia edellisvuodesta, mikä ei ole aivan paha tulos.
Ennusteet osoittavat, että Latvian BKT voi laskea tänä vuonna 7 prosenttia. Matkailu otti eniten osumaa, koska rajojen ja yhteiskunnan sulkemisen sekä matkustamisen rajoitusten takia matkailualan yritysten liikevaihto laski jopa 90 prosenttia. Mutta vastaavasti alan investoinnit eivät pysähtyneet, mikä on hyvä uutinen. Usko matkailuun pysyi.
Noin 40 prosenttia kaikista valtion maksamista seisokkituista kohdentui matkailualalle. Kesäkuun alkupäiviin mennessä valtion maksamat seisokkituet olivat yhteensä 46 miljoonaa euroa.
Latvia, Viro ja Liettua tekivät näkyvästi yhteistyötä Covid-19:ää vastaan. Maat muodostivat kuplan, yhteisen alueen, joka avasi rajat ensimmäisenä toisilleen sekä pian myös Suomen kanssa. Mitä seuraavaksi?
Kaspars Rožkalns: Paras tuki on, että valtio antaa yritysten nyt työskennellä, mutta turisteja tarvitaan, jotta matkailupalvelut tarjoavat myös työtä. Rajojen avaaminen maihin, joissa viruksen leviäminen on saatu pysäytettyä, on parasta työllistämistä.
”Meillä oli selvä guide line, miten toimia. Seurasimme tarkasti, mitä tapahtui maissa, jotka kärsivät viruksesta ennen meitä.”
Seurasimme mm. Kiinaa, Singaporea ja Taiwania. Seuraamalla muita, saimme oppia, mitä kannattaa tehdä. Siten toimemme olivat osittain oppeja Aasiasta, osittain Euroopasta.
Viruksen leviäminen vaikutti Baltian maihin suhteellisen vähäisessä määrin, joten aloimme avata rajoja niin sanotussa Baltian kuplassa. Tällä hetkellä rajamme ovat auki 27 Euroopan maahan ilman 14 päivän karanteenia.
Kriteerinä on, että kumulatiivinen sairastuvuusaste on alle 15 tapausta 100 000 asukasta kohti. Avaamme rajojamme EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille sitä mukaa, kun se on turvallista.
Latvian sairastumisluvut ovat (15.7.2020) 1178 sairastunutta, joista 178 on hoidossa, sekä 31 kuollutta. Suomen vastaavat luvut ovat 7296 sairastunutta, joista 7 on hoidossa, sekä 328 kuollutta. Lukujen valossa Latvia on Suomea turvallisempi maa.
Onko sellaista käsitettä kuin Baltia olemassa paitsi ulkopuolisen mailman puheissa? Viro, Latvia ja Liettua ovat kaikki erilaisia kulttuureita ja kaikilla on oma kieli.
Kaspars Rožkalns: Kyllä ja ei. Baltian maat on meille ulkoa pain annettu käsite. mutta Covid-19 osoitti, että kykenemme yhteistyöhön, vaikka olemmekin erilaisia, ja uskomme, että yhteistyö jatkuu. Nyt muodostamme matkustuksen suhteen ns. Baltian kuplan ja olemme toisillemme turisteja.
Keskeinen yhteinen yhteinen historiamme liittyy neuvostoaikaan, mutta sen jälkeen olemme lähinnä kilpailleet keskenämme. Viron maine IT-maana tunnetaan hyvin, vaikka Latvia on IT-viennissä suurempi kuin Viro. Tämä on tällaista keskinäistä vertailua koko ajan.
Kun Latvia oli Frankfurtin kirjamessujen pääkumppani, sloganimme oli ”Olen introvertti” #IamIntrovert!. Siten olemme osa pohjoista kulttuuria. Ehkä tämä ominaisuus on osasalaisuus Baltian maiden ja mm. Suomen alhaisille sairastumisluvuille – osaamme pitää etäisyyttä toisiimme ilman, että siihen liittyy mitään kummallista.
”Tällä hetkellä kasvosuojat eivät ole pakollisia julkisissa liikennevälineissä. Käsidesiä on saatavilla kaikissa matkailupalveluissa.”
Kuinka turvallista Latviassa on vierailla nyt?
Kaspars Rožkalns: Latviassa viruksen esiintyvyys on ollut suhteellisen alhainen. Matkailualalle on laadittu erityiset turvallisuusohjeet. Kun matkustajat saapuvat Suomesta Latviaan tiettyjä normaaleja varotoimia on syytä noudattaa.
Ihmisiä kannustetaan pitämään 2 metrin etäisyys toisiinsa. Kokoontumisrajoitukset koskevat yhä tapahtumia. Enintään 500 ihmistä voi kokoontua sisätiloihin ja enintään 1000 ihmistä voi kokoontua ulkoilmatilaisuuksiin.
Kuinka tärkeää matkailu on Latvialle?
Kaspars Rožkalns: Matkailun osuus Latvian BKT:sta on 4 prosenttia, joten sillä on merkitystä ja uskomme, että merkitys vielä kasvaa. Matkailijoiden suosituin kohde on Riika, jossa vierailee 75 prosenttia matkailijoista. Jurmala on toisena (8,9 %. Sen jälkeen tulevat Liepaja (2 %), Siguldan alue (1,9 %), Ventspils (1,4 %) ja Daugavpils (1,5 %).
Vuonna 2019 latvialaisissa majoitusliikkeissä asui 2,85 miljoonaa turistia, mikä oli 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Edelliseen vuoteen verrattuna yöpyneiden määrä kasvoi 2,6 prosenttia 5,5 miljoonaan. Majoitustilojen keskimääräinen oleskelu oli 1,9 yöpymistä per matkailija.
Ulkomaisten matkailijoiden osuus oli 700 000 henkeä eli 36 prosenttia. Tästä naapurimaista – Venäjältä (14,4 %), Liettuasta (10,8 %), Virosta (8,8 %) ja Valko-Venäjällä (2 %). Suomalaisia vieraili Latviassa yhteensä 110 792 henkeä vuonna 2019.
Mikä on Latvian suunnitelma matkailun elvyttämiseksi? Mitkä ovat suunnitelmanne Suomeen tapahtuvan markkinoinnin suhteen?
Kaspars Rožkalns: Paras suunnitelma olisi peruuttaa virus ja avata rajat kokonaan, mutta sehän ei ole mahdollista. Teemme erilaisia matkailun tukitoimia koko ajan. Näitä ovat palkkatuet, matkailuyritysten kohdemaiden aktivointitoimet sekä yritysmatkailun edistäminen. Matkailun markkinointiin satsataan lisää ja matkailualan yrityksille myönnetään valtion takaamia lainoja.
Viime vuonna matkailumarkkinointimme pääkohdemaa oli Venäjä, tänä vuonna Saksa ja ensi vuonna Suomi. Kokeilemme eri markkinoita, joihin Air Baltic lentää. Kiina, Japani, Korea, Pakistan ja mm. Tadzhikistan ovat maita, joista pyrimme saamaan matkailijoita.
Ylipäänsä Air Baltic ja Riika muodostavat Baltian Gatewayn ja kilpailemme osittain Helsinki-Vantaan kentän kanssa, mutta meillä on myös aivan omia suuntia, joita Finnairilla ei ole.
Lentoasemat ovat olleet koronakriisin häviäjiä, mutta pidemmällä tähtäyksellä voimme olla onnekkaita, kunhan toimimme nopeasti. Cargo-liikenne on jo uusi menestystarina ja olemme löytäneet niché-alueita kuten kaukoidän pakettiliikenteen.
Kaukoidän liikenteessä sekä Suomi että Latvia ovat voittajia. Yhteisillä neuvotteluilla ja toimilla voittaisimme vielä enemmän.
”Seuraavaksi keskitymme Latvian maabrändin muotoiluun.”
Maabrändityön pohjana on reilun 5000 latvialaisen kyselyistä kootut 4-8 arvoa, joista työstämme sosiaalisen sopimuksen, jonka kanssa pystymme elämään ja työskentelemään, ja jolla kommunikoimme muun maailman kanssa.”
Kaikki yrittävät ymmärtää, mikä on viruksen jälkeinen Uusi Normaali. Miten kuvailisitte sitä Latviassa?
Kaspars Rožkalns: Meidän on hyväksyttävä, että matkailualan kysyntä ei palaa entiselle tasolle pitkään aikaan. Varsinkaan eksoottisiin maihin. Kaikki kehittyy vähitellen kierros kierrokselta jonkin alueen ja maan osalta.
Matkatoimistoilla on nyt hyvä hetki tarkistaa palvelujaan ja tarjota lyhytkestoisempia matkoja lähialueille. Tällainen alueellinen silta voidaan myös perustaa Latvian ja Suomen välille. Kesän lauttalinja on hyvä perusta tälle.
Miksi suomalaisten matkailijoiden pitäisi vierailla Latviassa ja Riiassa? Miten suomalaisia turisteja houkutellaan Viron sijasta Latviaan?
Kaspars Rožkalns: Viro on aivan suomalaisten nurkan takana, ja virolainen kulttuuri on hyvin lähellä suomalaista kulttuuria. Latvia on hieman erilainen tarina. Haluamme enemmän suomalaisia yhtiöitä Latviaan sekä turismia.
Riian vanhakaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde, ja kaupunkikeskusta, jonka jugend-arkkitehtuuri on hämmästyttävää, ovat tietenkin sopeutuneet ottamaan vastaan turisteja. Ravintola- ja hotellitarjontamme on monipuolista.
Riian kauniit puistot ovat vierailukohde. Ja tietenkin Jurmalan hiekkarannat, jonne on n. 20 minuutin junamatka Riiasta. Myös Euroopan suurin kauppahallialue ja keskustori ovat kiinnostava kohde.
Mutta yhtä mielenkiintoisia ovat monet muutkin Riian kaupunginosat ja luovat alueet kuten Spikeri Quarter, Kalnciems Quarter, Miera Quarter, Tallinas Quarter ja Teika Quarter, joissa on kulttuuria ja palveluita, ravintoloita ja kahviloita.
Toimivatko kaikki palvelut hotelleissa, ravintoloissa, kahviloissa jne.? Entä museot ja esimerkiksi Livu Akvaparks lapsiperheille?
Kaspars Rožkalns: Useimmat hotellit ja ravintolat ovat avoinna. Museot ja muut nähtävyydet toimivat turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Nyt ei ole paljon kävijöitä, joten on mahdollista järjestää vierailu siten, että vältetään kiire ja ruuhkat.
Tarjolla on Jurmalan Livu Akvaparksin ohella monia mielenkiintoisia ulkoaktiviteetteja lapsiperheille kuten Tarzanin puisto, veneretket, pyöräilyreitit ym.
Miten kuvailisit Riikaa ravintolakaupunkina?
Kaspars Rožkalns: Riiassa on useita korkeatasoisia ravintoloita, ja ainoa syy siihen, miksi ravintolat eivät voi ylpeillä Michelin-tähdillä, on se, että Michelin-ukko ei käy vielä koko Baltiassa. Käsitykseni mukaan tämä tapahtuu seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Sen sijaan White Guidessa Riian ravintolat ovat kärjessä. Pieni pelko liittyy siihen, että moni nuori ja kunnianhimoinen kokki hakeutuu nyt muihin maihin töihin, jos turistit eivät täytä ravintoloita.
Riika tarjoaa hyvin monenlaisia makuelämyksiä alkaen katuruoasta olutravintoloihin, paikallista ruokakulttuuria, ja pienistä life style -kahviloista viinibaareihin ja korkean tason ravintoloihin.
Laivareitti Helsingistä Riikaan on osoittautunut menestykseksi. Miten se loppujen lopuksi toteutui maidemme välillä?
Kaspars Rožkalns: Tallink-Silja oli asiassa aloitteellinen. Heillähän oli jo Tukholma-Riika-reitti, ja nyt he näkivät tilaisuuden Helsinki-Riika-reitille. Covid-19 auttoi meitä tässä asiassa. Emme aiemmin kyenneet neuvottelemaan laivaliikenteestä.
Riika on vähemmän tuttu kaupunki suomalaisille kuin Tallinna tai Tukholma, mutta se on silti suhteellisen lähellä. Ja onhan Riika suurempi kuin Helsinki, joten siinä on suurkaupungin tuntua samalla, kun se on melko intiimi ja keskustan ja vanhankaupungin nähtävyydet ovat käveltävissä.
Tallink-Silja tarjoaa hyvää palvelua ja mukavuuksia, joten olen varma, että monet suomalaiset käyttävät tilaisuutta hyväkseen vierailla Riiassa tänä kesänä. Meillä on jotain uutta tarjottavaa sekä matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista, historiasta ja luonnosta kuten hiekkarannoista, että yksinkertaisesti niille, jotka nauttivat elämästä.
”Riika ei ole täynnä turisteja kuten Rooma, Pariisi tai Amsterdam.”
Kestävä kehitys on nykyään avainsana. Millaisia toimia Riika on tehnyt vähentääkseen matkailun vaikutuksia? Kuinka kestävä Riika on?
Kaspars Rožkalns: Yliturismi ja sen haitat ovat kaukana Riiasta. Tämä oli tilanne ennen virustakin.
On selvää, että turismin on oltava turvallista ja kestävää. Jos joidenkin maiden kohdalla tapahtuu ylilyöntejä, voimme sanoa sorry guys, it´s time to stop. Eikä tämä koske vain virusta. Tulevan maabrädimme yksi arvoista on ekoturismin toteutuminen.
Kaikki turismin kanssa työskentelevät tietävät, että on supervaikea tavoittaa pelkkiä ihanneturisteja. Meidän pitää balansoida poliitiset ja taloudelliset riskit. Meillä on yhä paljon venäläisiä turisteja, mutta olemme vähentäneet metelöiviä ja rähinöiviä brittituristeja.
Nyt tilalla on enemmän ravintoloita arvostavia matkailijoita, jotka edustavat rauhallista ja kestävää turismia.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Latvia TRavelin kanssa.
Toimittajat: Eeropekka Rsilakki ja Heikki Kähkönen.
Kuvat: Andres Teiss.
Facebook Comments