Valtioneuvosto tarkensi keskiviikkoiltana linjaustaan ravitsemusliikkeiden (lue: ravintoloiden) toiminnan rajoittamisen jatkamisesta. Päätös on puhtaasti poliittinen ja jälleen kerran ravintolat menettävät tärkeän myyntisesongin. Politiikassaan hallitus on johdonmukainen: ravintolat ovat yhä symboli yhteiskunnan merkittävimmästä riskistä.
Ensi maanantaista 22. kesäkuuta alkaen ravintolat ja kahvilat saavat olla auki kello 04–02. Anniskelu voidaan aloittaa aikaisintaan aamuyhdeksältä ja se on lopetettava yöllä kello 01. Noutopöydät sallitaan ja sisätiloissa saa olla enintään 75 prosenttia anniskeluluvan mukaisesta henkilömäärästä ja kaikille on oltava istuinpaikka.
Hallituksella olisi ollut mahdollisuus määrätä asetus voimaan heti eli jo juhannukseksi, mutta ei. Se kun vaan ei käy, että me saisimme nauttia ravintoloissa keskiyön auringosta, joka vielä tänä mittumaarina paistaa poikkeuksellisen kuumasti.
Päätöksessä näkyy jälleen kerran STM:n kaikkivaltiaiden satraappien holhoava sekä politiikkaa ja kiusaa tekevä peukalonjälki.
Ravintoloilta on koronapandemian nimissä viety jo elintärkeät pääsiäinen ja vappu sekä koulujen päättäjäisviikonloppu valmistujaisjuhlineen. Nyt viedään vielä juhannusillatkin. Käsittämätöntä kiusantekoa ja koronan nimissä harjoitettavaa pottuilua koko ravintola- ja matkailualaa kohtaan.
Ravintolaelinkeinosta vastaava perheministeri- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) käytti toistuvasti keskiviikon tiedotustilaisuudessa ravintoloista ja kahviloista sanaa ravitsemusliike tarkoittaen sillä ravitsemisen sijaan alkoholijuomien anniskelua.
Ehkä termin muuttuminen kuppilasta ravitsemusliikkeeksi on kehitystä. Ainakin se on hallintokieltä.
Taustalla on historian pitkä varjo.
Koronapandemia on osoittanut, että ravintolat ja kahvilat ovat elintärkeä osa koko suomalaista yhteiskuntaa. Elämme 2020-lukua, mutta päätöksentekoa ohjaa yhä sadan vuoden takaisen kieltolain perintö.
Ajattelutapa on peräisin Suomen suuriruhtinaskunnasta, joka oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa – tai jopa Ruotsin vallan ajalta, jolloin ruotsalainen yläluokka katsoi, että Itämaan villejä barbaareja piti suojella itseltään.
Itäisessä naapurissamme on tässä ajassa ehtinyt tapahtua bolsevikkien vallankumous ja sen perustalla syntyneet Neuvostoliitto ja reaalisosialismi ovat romahtaneet 30 vuotta sitten, mutta meillä Jeppe menee yhä ravintolaan vain juodakseen määrättömästi viinaa ja ajaakseen kännipäissään perheensä juhannuksenakin hankeen.
Miten STM ja hallitus aikovat selittää politiikkansa tulokset, joilla on johdonmukaisesti ajettu jo vuosia alkoholin ravintolamyynnin supistamista EU-alueen pienimmäksi ja joilla on nyt koronan verukkeella juomien myynti ohjattu valtion monopoliyhtiöön Alkoon sekä kaiken lisäksi saatu murhien, tappojen ja niiden yritysten määrä 60 prosentin kasvuun tänä keväänä?
Miten politiikan lopputulos osoittaa, että ongelmajuomisen siirtäminen koteihin on parempi ratkaisu kuin järjestyksenvalvojan ja sosiaalisen kontrollin ravintolaympäristössä?
”Jokainen alkoholikuolema on liikaa”, on STM:n kiteytys – paitsi jos pullo on ministeriön omistaman Alkon hyllyltä hankittu.
Ravintoloiden rajoitusten höllentämisen siirtäminen juhannuksen jälkeiselle maanantaille on puhtaasti poliittinen päätös, jolle ei ole minkäänlaista epidemiologista, tieteellisesti osoitettua perustetta. Kuten ei ole jatkorajoituksillekaan, jotka päättyvät vasta 13. heinäkuuta.
Ravintoloista koronalinkoina ei ole Suomessa näyttöä. Sen sijaan on näyttöä, että ravintolat ovat vertauskuva yhteiskunnan merkittävimmästä riskistä ja ongelmasta.
Toivotamme kaikille lukijoillemme oikein maukasta ja turvallista juhannusta!
Teksti: Heikki Kähkönen ja Eeropekka Rislakki
Pääkuva: Marcia Villalba / Visit Finland
Facebook Comments