Ravintolapörssiyhtiö Noho Partners piti osavuosi-infonsa, jonka mukaan sen ravintolat ovat kasvu-uralla lukuun ottamatta viihderyhmän yökerhotoimintaa. Vaikka yökerhokentän kilpailijoita putoaa kiihtyvällä vauhdilla kisasta, yökerhoja näivettävät tekijät ovat syventyneet jo 20 vuoden ajan. Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki avaa kolumnissaan yöelämän ruumiin.
Yökerhot ovat vahvasti muuttuvassa markkinassa, joka on johtanut joko heikkoon kannattavuuteen tai kannattamattomuuteen erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet lukuisat tekijät, kuten yökerhoiässä olevien sukupolvien muuttuvat mieltymykset, ostovoiman heikentyminen, deittipalveluäpit sekä COVID-19 -pandemian päättymättömät vaikutukset.
Nuorten ikäluokkien muuttuvilla mieltymyksillä on merkittävä vaikutus yökerhoteollisuuteen, mikä on johtanut sulkemisiin.
Suuret yökerhoketjut, kuten tanskalainen, Suomessakin toimiva iltaelämään ja yötoimintaan keskittyvä Rekom, ovat sulkeneet lukuisia paikkoja viittaamalla kuluttajien muuttuneen käyttäytymisen aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin.
Syitä yökerhojen ahdinkoon ja kannattamattomuuteen
Kuluttajien muuttuvat mieltymykset ovat vieneet kohti kotiviihdettä, jossa seurustelutavat pitävät ihmiset mieluummin kotona kuin yökerhoissa. Nuoret sukupolvet, erityisesti Z-sukupolvi, suosivat yhä enemmän kotiviihdettä perinteisen yökerhomaailman sijaan.
Tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa nuoremmista sukupolvista pysyttelee mieluummin kotona viikonloppuisin, jolloin yökerhot ovat tehneet perinteisesti myyntinsä. Monet vetoavat kotiolojen parempiin vaihtoehtoihin viihdettä ja seurustelua ajatellen. Kärjessä ovat suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median alustat kuten Instagram, TikTok, SnapChat, Facebook ja tietenkin Tinderin kaltaiset deittipalvelut.
Klassinen yökerhokokemus on menettänyt vetovoimaansa.
Asiakkaat etsivät nyt monipuolisempia ja mukaansatempaavampia kokonaiskokemuksia, joihin liittyy helppous ja oman elämän hallinta.
Z-sukupolven muuttuviin mieltymyksiin kuuluu halu intiimimpiin ja merkityksellisempiin vuorovaikutustilanteisiin, jotka eivät toteudu perinteisessä yökerhoympäristössä ja -tunnelmassa.
Uusia paikkoja avautuu, mutta kiinnostus lopahtaa nopeasti
Kilpailun lisääntyminen on samalla kyllästänyt yökerhomarkkinat. Uusia paikkoja avataan jatkuvasti, mutta kiinnostus ei jatku pitkään. Vaikka uusi klubi tai yökerho saattaa aluksi menestyä, kävijämäärät laskevat, kun uutuudenviehätys liudentuu. Siksi klubien ja yökerhojen on jatkuvasti uudistuttava, tai alennettava hintoja houkutellakseen asiakkaita, mikä vastaavasti nakertaa kannattavuutta.
Tämä on ilmeisin syy, miksi Nohon syyskuussa toimitusjohtajan tehtävät päättävä Aku Vikström selitti viimeisimmässä tulosinfossa, että yhtiön eri paikkakunnilla olevilla viidellä yökerholla on ns. korjausvelkaa, ja yhtiö aikoo käyttää parin vuoden aikana remontteihin ja face liftaukseen 2-4 miljoonaa euroa.
Yökerhojen uudistumistarve on kiihtyvä ikiliikkuja, joten muutoskulut ovat luonteeltaan kiinteitä.
Talouden laskusuhdanne ja Suomen talouden 16 vuoden pysähtyneisyys, toimintakustannusten nousu ja velkarahan korkeampi korkotaso ovat vaikeuttaneet yökerhojen kannattavuutta.
Henkilöstön palkkaamisesta, lupien myöntämisestä ja säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla huomattavat erityisesti pienemmille toimijoille, joilla ei ole suuren yhtiön mittakaavaetuja. Mutta Nohon tilanne osoittaa, että suuruuden varjopuolena on myös negatiivisten ominaisuuksien kertautuminen.
Saman on osoittanut alan suuren toimijan, Night People Groupin vaikeudet. Yhtiöllä on vielä 17 iltapaikkaa ja yökerhoa senkin jälkeen, kun yhtiö myi suurimmat yksikkönsä, helsinkiläiset Apollo Live Clubin, yökerho Maxinen ja ravintola Kaivohuoneen Noho Partnersille.
Viihdetarjonnassa on runsaasti vaihtoehtoja
Musiikkifestivaalien ja ulkoilmatapahtumien yleistyminen on kääntänyt huomion pois perinteisistä yökerhoista. Monet kuluttajat suosivat nyt suurempia ja usein edullisempia tapahtumia, mikä on vähentänyt kävijämääriä yökerhoissa. Myös klubikeikkapaikat ovat ottaneet osumaa pitkään.
Yökerhoyhtiöissä tutkaillaankin tarkkaan, mitä suuria festivaaleja ja stadiontapahtumia on tulossa, jotta ne pystyvät ennakoimaan heikkoja myyntejä.
Nuoremmat kuluttajat keskittyvät yhä enemmän sekä mielen että fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen, ja arvomuutokset johtavat kulutustottumukset uuteen asentoon, mikä puolestaan johtaa pois kalliista juomista, alkoholista ja tahmeista tanssilattioista.
Suhde alkoholiin on muutoksessa ja nuoret käyttävät yhä vähemmän alkoholia, mutta alkoholittomien juomien tai kalliiden mocktailien tarjonta yökerhoissa ei korvaa entisaikojen alkoholimyyntiä.
Klubeissa ja yökerhoissa mahdollisesti tapahtuva huumekauppa ei sada yritysten kassaan, vaikka ilmiö on todellinen.
Tinderin kaltaiset deittisovellukset muuttavat käyttäytymistä
Deittisovellusten ilmaantuminen on muuttanut yöelämän näyttämöä ja siirtänyt sosiaalista vuorovaikutusta yökerhoista baareihin sekä muuttanut deittailun ja tapaamisten dynamiikkaa.
Vaikka yökerhoilla on edelleen rooli sosiaalisessa elämässä, niiden merkitys jatkaa vähentymistään, koska yhä useammat valitsevat kätevän ja mukavan tapaamisen verkossa.
Deittisovellusten helppouden takia yhä useampi tuntee vähemmän tarvetta lähteä yökerhoihin – ampumaradalle – kohtaamaan potentiaalisia kumppaneita.
Epävarmuus ja paine lähestyä jotakuta yökerhoympäristössä voi olla pelottava erityisesti, jos on ujo tai tuntee olonsa epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa.
Deittisovellukset tarjoavat matalan paineen vaihtoehdon, jonka avulla käyttäjät voivat olla yhteydessä mahdollisiin kumppaneihin ilman pelkoa sosiaalisten taitojen puutteellisuudesta tai välittömästä torjunnasta.
Sovellukset ovat pelillistäneet kumppanin hakemisen ja seurustelun, ja ne ovat muuttaneet ihmisten sosiaalista kanssakäymistä.
Käyttäjät huomaavat usein pyyhkivän eli swaippaavan profiileja pikemminkin kuin käyvänsä keskusteluja kasvokkain, mikä vähentää spontaaniutta ja jännitystä, joka perinteisesti liittyy yöelämään. Muutos näyttää johtavan siihen, että yökerhojen aikoinaan tarjoama vilkas sosiaalisuus, tungos ja jonot sekä kiimainen ilmapiiri näivettyvät.
Ensimmäisten treffien paikkana on yhä useammin baari
Yhä useammat deittisovellusten käyttäjät tapaavat nyt mieluummin drinkillä kuin klubeilla tai yökerhoissa. Baaria pidetään usein sopivampana keskusteluun kuin yökerhon äänekästä tunnelmaa.
Siksi ainakin Yhdysvalloissa, Hollannissa, Saksassa ja Briteissä baarit ovat mukauttaneet pohjaratkaisujaan ja tarjontaansa palvelemaan uuden asiakaskunnan tarpeita, ja väljien istumapaikkojen rinnalla on intiimejä, pariskunnille suunniteltuja pöytiä.
Verkossa tapaamisen normalisoituminen on muuttanut sosiaalista maisemaa. Vaikka yökerhot houkuttelevat edelleen illanviettoa etsiviä asiakkaita, demografinen ja kulttuurinen muutos heijastavat laajempaa hyväksyntää nettideittailulle, josta on tullut valtavirran tapa tavata uusia ihmisiä.
Murrosvaihe sisältää myös mahdollisuuksia
Monien yökerhotoimijoiden on vaikea tunnistaa ja sopeutua uusiin odotuksiin ja tehtäviin, sillä murrosvaiheessa on pidettävä kiinni vanhan koulun asiakkaista sekä kyettävä puhuttelemaan muutosryhmiä.
Murrosajat ovat aina vaikeita, mutta samalla tilanne luo uusia mahdollisuuksia.
Klubit ja yökerhot, jotka eivät kykene hiomaan ainutlaatuista kulttuuriaan tai sopeutumaan jatkuvasti nykysuuntauksiin, menettävät tehtävänsä, merkityksellisyytensä, olemassaolonsa perusteet – ja kannattavuutensa.
Yökerhoteollisuus on tienhaarassa, ja sillä on edessään merkittävä määrä ratkottavia pulmia, jotka ovat johtaneet laajasti kannattamattomuuteen. Kuluttajien muuttuva käyttäytyminen, taloudelliset paineet ja asiakaskunnan ostovoiman heikkous sekä yökerhojen konseptien uusiutumistarpeen yhdistelmä on vaikeuttanut monien klubien selviytymistä.
Ala kehittyy väistämättä, ja ne, jotka pystyvät sopeutumaan uusiin suuntauksiin ja ymmärtämään yleisönsä arvoja ja tarpeita, menestyvät.
Sitä odotellessa viimeinen sammuttaa laserin.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuva Pixabay
——————————————-
YÖKERHOJEN 2000-LUVUN AIKAJANA
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen
Yökerhokulttuuri alkoi kukoistaa erityisesti elektronisen tanssimusiikin (EDM) nousun ja yökerhoilun suosion myötä sosiaalisena aktiviteettina. Suomessa ilmiö näkyi rave-juhlina ja yökerhot, jotka tekivät yhteistyötä promoottorivetoisten, itsenäisten klubien kanssa, pääsivät ilmiöstä osalliseksi.
Samaan aikaan perinteinen yökerhobisnes piti kiinni edellisten vuosikymmenien rock- ja discopop -kulttuurista, koska ravintoloitsijoiden omat juuret ja mieltymykset määrittivät musiikin. Suomessa tilanteen taittuminen osui Sedu Koskisen SK Ravintoloiden yökerhojen ja VIP-ilmiön nousuun ja laskuun vuosina 2006-2009.
2010-luku
Erityisesti nuoremmat sukupolvet alkoivat suosia kotiviihdettä ja vaihtoehtoisia sosiaalisia paikkoja. Yökerhojen määrä Yhdysvalloissa ja Briteissä alkoivat vähentyä merkittävästi tänä aikana, ja raporttien mukaan monet yökerhot suljettiin ensimmäisen toimintavuotensa aikana. 2010-luvulla yökerhojen määrä laski jyrkästi myös Suomessa ja pudotuspeli on ollut jatkuvaa.
2020 eteenpäin
COVID-19-pandemia aiheutti vakavan iskun myös yökerhoalalle, ja monet joutuivat sulkemaan tilapäisesti tai pysyvästi. Kun klubit ja yökerhot avasivat uudelleen, niiden oli rakentava asiakaskuntansa uudelleen muuttuneessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa monet asiakkaat olivat jo tottuneet pysymään kotona.
Facebook Comments