K

Kolumni: Valheiden valtakunta – kuinka ravintoloista tuli yhteiskunnan vihollisia ja alan työntekijöistä hylkiöitä

On selvää, että hallitusta on johdettu ravintoloiden suitsimiseen keskittyvässä päätöksen teossa harhaan. Elämme oikeusvaltioperiaatteen kannalta vaarallista aikaa. Viranomaisten uskottavuus on romahtanut, ja politiikalta on pudonnut pohja pois. Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki osoittaa, kuinka mm. THL:n johtajan Mika Salmisen väite iltaravintoloista on höttöä: ”Jos ne suljetaan, saadaan tartuntalukua 31 prosenttia vähenemään… Eli näyttö on kyllä aika kova.” No eipä ole!

Demokratian ja avoimen yhteiskunnan kannalta Suomen vaarallisimmat virkamiehet ovat sosiaali- ja terveysministeriössä STM:ssä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä.

Terveysviranomaisten harjoittamaa mielivaltaa ja tarjolla olevaa tiedon puutetta päätösten perusteista ei voi kuin ihmetellä. Siksi on syytä olla tarkkana, millaisia elinkeinovapauteen ja kansalaisten perusoikeuksiin tapahtuvia kiristyksiä ja loukkauksia kuten oikeuteen työhön on jo tapahtunut – sekä yhä tulossa.

Terveydenhuollon virkamiehille rajoitukset ovat toinen luonto, poliittinen pelaaminen osoittaa addiktion merkkejä, ja poikkeustila on heille paratiisi. Viime viikkojen toiminta on ollut arroganttia ja ylimielistä kuten aina, mutta nyt se on ollut vaikutukseltaan historiallisen rajua.

Lisäksi virkakunnan oman poliittisen agendan edistäminen on ollut häikäilemättömämpää kuin koskaan, sillä koronan varjolla ravintoloiden aukiolorajoituksista pyritään tekemään normi. Ei poikkeus kuten yleisesti luullaan.

Onkin syytä pohtia, miksi juuri terveysviranomaisia vaivaa hallintokulttuuri, joka pohjaa auktoriteettiaseman tuomaan oikeassa olemiseen, vaikka taustalla ei olisi mielipidettä vankempaa näyttöä. Käytänne on perua sairaalahierarkiasta, jossa lääkäri on ehdoton auktoriteetti. Tätä auktoriteettiajattelua mm. THL on toteuttanut niin ravintosuositusten kuin alkoholin suhteen. Näin on toimittu jo vuosikymmenet.

Pekka Puskan vaikutus tuntuu niin terveyskäsityksissä kuin terveysviranomaisten toimintatavoissa. Kuva: eduskunta.

Lähtöpiste terveyden ja politiikan yhdistämiselle on jäljitettävissä Pekka Puskan johtamaan THL:n edeltäjään, Kansanterveyslaitokseen, jonka tehtävä oli taata jatkumo sekä Puskan Pohjois-Karjala -projektin perinnölle sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä että kieltolain aikaiselle alkoholipolitiikalle.

Tältä ajalta on perintönä ajatus, että virkamiehen tarkoitus pyhittää keinot.

Periaatteena on, että virkamies ei tuota poliittisen päätöksen teon pohjaksi objektiivista tietoa, vaan virkamies on itse poliittisesti aktiivinen toimija, joka ohjaa poliitikkoja haluamaansa suuntaan.

Olemme kertoneet Viidessä Tähdessä, että koronakevään jälkeen syntyneessä STM:n hybridistrategian toimintasuunnitelmassa on jo ennakolta päätetty elokuussa, että ravintoloiden rajoitukset otetaan käyttöön ennen koronaepidemian kiihtymisvaihetta.

Hybridistrategian toimintasuunnitelman pohjalta hallitus teki päätöksen Suomen varautumisesta koronakriisin toiseen vaiheeseen sekä päätti viime viikolla uusien rajoitusten käyttöönottamisesta. Kyse ei ole todellisuudesta vaan siitä että todellisuus pakotetaan noudattamaan virkamiesten tahtoa.

STM:n hybridistrategian sisältö osoittaa myös, että STM:n ja THL:n virkamiehille korona on kuin suuri peli, jossa pyritään vaikuttamaan mediaa hyväksikäyttämällä niin poliitikkojen kuin kansalaisten mielipiteisiin.

Strategiassa kuvaillaan avoimesti, kuinka mediassa käynnistetään ja ylläpidetään kampanjoita, ja ollaan niin sanotusti ovelia. Kuulostaako tutulta? Käytössä ovat aivan samat kauhistelukeinot kuin uuden alkoholilain alla, jolloin 5,5 alkoholiprosentin vahvuisten juomien saattaminen marketkauppaan piti johtaa katastrofiin.

Hallituksen päätösten tueksi olevaa kovaa tietoa ja siihen liittyvää statistiikkaa ei ole, on vain virkamiesten agendan mukaista vaikuttamista.

Koska ravintoloiden rajoitustoimista oli päätetty jo aiemmin, THL:n ja STM:n virkamiehille jäi tehtäväksi löytää ”tutkimuksia”, joihin viitata perusteluina, mutta joiden lähdetietoja ei kerrota edes kysyttäessä tai vaadittaessa.

Poikkeuksellisesti tyhjän tarjoaminen on tullut ilmi korona- ja ravintolarajoitusasiassa jo kymmenissä median tuottamissa artikkeleissa, mutta yleinen johtopäätös on vielä antanut odottaa itseään.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi viikolla A-studiossa, että elo-syyskuun tartunnoista ainakin 200 on peräisin ravintoloista. Tieto oli ravintola-alalle yllätys, eikä väitteen tueksi ole julkaistu tilastotietoa. Kuva Lauri Heikkinen, THL.

Muutaman viime viikon ajan HUS:n, THL:n ja STM:n johtohenkilöt vyöryttivät väitteitä tietoina ja esitystapaan on kuulunut, että jaossa on eksaktilta tiedolta kuulostavia lukuja ja sanoja: ”200 altistunutta yökerhoista”, ”Näyttö on kiistaton”, ”Tutkimuksen mukaan” jne.

Ollaan hetki loogisia tavalla, joka paljastaa, kuinka ravintoloilta ja niiden henkilökunnalta on itseasiassa riistetty ihmisyys. Jäljellä on pelkkä viranomaisten luoma viholliskuva.

Jos ravintolat ovat virkamiesten väitteiden mukaisesti vaaraksi yhteiskunnalle olemalla viruslinkoja, miten on mahdollista, että ravintola-alan yli satatuhatta työntekijää eivät ole sairastumislistan ykkösenä?

Vallitsevan ajattelutavan mukaan tartuntaketjut päättyvät ravintolaan aivan kuin virusta valmistettaisiin ravintolakeittiöissä ja baaritiskeillä. Tämän logiikan mukaan virus ei ole tullut ravintolaan mistään, vaan se on viruksen alku ja juuri.

Kääntäen on aiheellista kysyä, miksei kaikkia suomalaisia pakoteta ravintoloihin töihin, koska ravintolahenkilökunta ei näytä sairastuttavan toisiaan, vaikka he ovat ravintoloissa työpäivä toisensa jälkeen – vain asiakkaat sairastuvat.

Kaukana ei ole johtopäätös, että valtion suojeluksessa ja harjoittamana tuotetaan vihapuhetta ja -tekoja, jotka kohdistuvat yhteen ammattikuntaan.

Lopulta STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen perusteli ravintolasegmenttejä erottelemattomat, koko alaa koskevat rajoitukset sillä, ”ettei ministeriöllä ole ravintoloista listoja”. Viimeistään silloin sokean Reetan kuuron koiran mykkä punkkikin tiesi, ettei puhuta totta.

Tai kuten vanha arvoitus toteaa valheesta: ”Sokea näki jäniksen, halvattu juoksi sen kiinni, alaston pisti taskuunsa.”

STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen ja THL:n johtaja Mika Salminen tiedotustilaisuudessa. Kuva Jussi Toivanen, valtioneuvosto.

Tarkastellaanpa STM:n ja THL:n 8.10.2020 pitämää tilannekatsausta, jossa käsiteltiin tautitilannetta ja koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa ja kansainvälisesti. Tilannekatsaus sinetöi nyt voimaan astuneet rajoitukset.

THL:n johtaja Mika Salminen sanoi tiedotustilaisuudessa: ”Aivan äskettäin on julkaistu 41 maata koskeva tutkimus. Jos yöelämän paikat suljetaan, saadaan tartuntoja vähennettyä 31 prosentilla. Tämä virus tarttuu silloin, kun ollaan lähekkäin, lauletaan, käytetään kovaa ääntä eikä pystytä pitämään turvavälejä. Alkoholi lisää riskiä. Tällaisissa tilanteissa nopea leviäminen on mahdollista.”

”Jos ne suljetaan, saadaan tartuntalukua 31 prosenttia vähenemään… Eli näyttö on kyllä aika kova. Itse asiassa vähenemä on lähes yhtä suuri kuin, jos tehdään hyvin laajoja rajoitustoimia oikeastaan kaikkeen yhteiskunnan toimintaan”, Salminen summasi.

Koska STM:n ja THL:n viranomaisilla ei ole edes kysyttäessä tai julkisuuslakiin sekä hyvään hallintotapaan vedottuna tapana antaa lähdetietoja, johtaja Salmisen tutkimuslähde jää arvailujen varaan.

Hakukoneurakointi antaa lopulta tulokseksi kaksi tutkimuskoostetta: The effectiveness of eight nonpharmaceutical interventions against COVID-19 in 41 countries / Kahdeksan ei-lääkinnällisen toimenpiteen vaikuttavuus COVID-19:ää vastaan 41 maassa (tutkimus on osa EpidemicForecasting.org project -kokonaisuutta). Tässä on linkki.

Toinen mahdollinen tutkimuskooste on kuukausittain julkaistava raportti Rapid Risk Assessment – Coronavirus disease 2019 (COVID-19) in the EU/EEA and the UK, joka sekin kattaa 41 maata. Linkki raporttiin on tässä.

Palataan ensimainittuun tutkimukseen. Sen johtopäätösosiossa todetaan, että tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tehokkaat ei-lääkinnälliset toimenpiteet (NPI, nonpharmaceutical interventions) voivat vähentää R-tartuttavuusluvun alle 1:n ilman, että yhteiskunta suljetaan ja ihmiset määrätään eristyksiin kotiin neljän seinän sisälle. Tutkimus toteaa kuitenkin ensisijaisesti, että oireettomien taudin levittäjien merkitys on yllättävän suuri kouluissa ja yliopistoissa.

Jos tämä on johtaja Mika Salmisen viittaama tutkimus, sitä on luettu kovin valikoivasti. Niin kauan kuin hän kieltäytyy kertomasta lähdettä, voimme pitää tätä Salmisen puheiden pohjana:

”Conclusions: Our results suggest that, by implementing effective NPIs (nonpharmaceutical interventions), many countries can reduce R below 1 without issuing a stay-at-home order. We find a surprisingly large role for school and university closures in reducing COVID-19 transmission, a contribution to the ongoing debate about the relevance of asymptomatic carriers in disease spread. Banning gatherings and closing high-risk businesses can be highly effective in reducing transmission, but closing most businesses only has limited additional benefit.”

Tutkimuksessa huomautetaan erikseen, että se ei ole vertaisarvioitu, eikä sitä ei voi siten käyttää kliinisten toimenpiteiden perusteena.

(NOTE: This preprint reports new research that has not been certified by peer review and should not be used to guide clinical practice).

Siitä huolimatta Salminen päästi suustaan tiedotustilaisuudessa, ”Jos ne (= korkean tartuntariskin yöelämän pisteet kuten baarit ja yöklubit) suljetaan, saadaan tartuntalukua 31 prosenttia vähenemään… Eli näyttö on kyllä aika kova.”

Mika Salminen… äitis on. Housuissas on. Älä viitsi!

Toinen mahdollinen viitattu tutkimus on Rapid Risk Assessment – Coronavirus disease 2019 (COVID-19) in the EU/EEA and the UK – eleventh update, 10 August 2020. Kyse on pikemmin raportista, joka kokoaa tutkimuksia nippuun.

Suomeen sovellettu 41 maan kuukausiraportti viittaa Espanjan eri alueisiin kuten Kataloniaan ja nuorten myöhäisillan viihdeaktiviteetteihin ulkoilmassa.

Jää tulkinnalliseksi, onko kyse ravintoloiden terassitoiminnasta vai ulkoilmassa tapahtuvista joukkobileistä, mutta juuri täältä on kotoisin viittaus huutamiseen yli kovalla soivan musiikin sekä alkoholin osuudesta fyysisen etäisyyden herpaantumiseen, ”joka saattaa olla yhdistettävissä taudin lisääntyneeseen leviämiseen”.

THL:n johtajan Mika Salmisen viittaamassa tutkimustekstissä arvellaan ja käytetään sanayhdistelmää ”saattaa olla yhdistettävissä”:

”Following the relaxation of measures, many clusters associated with outdoor activities have been reported from Catalonia and most regions in Spain, particularly clusters involving young people participating in late-night leisure activities. There have been some suggestions that projecting the voice to be heard over loud music or just because the outdoor noise, often associated with alcohol intake and relaxation of physical distancing, may be associated with increased transmission [10,15].

Tutkimuskoontiraportti korostaa vielä, että lämpötiloilla on potentiaalinen vaikutus SARS-CoV-2 -viruksen tartuttavuuteen. Vertailutilanteessa etelän ja pohjoisen vyöhykkeen pandemiatilanne-ero antaa ymmärtää, että kannanotossa saatetaan tarvita arviointia.

The seasonality of COVID-19 and the potential effect of increasing temperatures and humidity leading to a decrease in the transmission of SARS-CoV-2 has been widely discussed [14,15]. However, the current situation of the pandemic in many countries in the northern hemisphere suggests that these statements may need to be reviewed.

On lähtökohta, että raportissa mainitulla arvioinnilla tarkoitetaan tutkimustietoa, ei viranomaisten tulkintoja.

Voikin kysyä, mikä on sellainen työyhteisö, jonka toiminta perustuu arveluihin ja valehteluun. Voi myös kysyä, mikä on sellaisen poliittisen päätöksen teon tila, joka perustuu arveluihin ja valehteluun.

HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen osallistuu Twitterissä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Jos on selvää, että kova data ja tutkimustieto puuttuvat, mutta ratkaisuna ovat pakasta vedetyt rajoitukset ja kiellot, jotka tappavat tuhansia yrityksiä ja tuottavat kymmeniä tuhansia työttömiä, olettaisi poliitikkojen sekä hallituksen vaativan kovaa tietoa.

Mutta ei.

Asia kristalloitui viikolla eduskunnan kyselytunnilla, kun pääministeri Sanna Marin avasi kevään korona-aallon maskisekoilua.

Pääministeri puhui koronakeväästä – kuten sanotaan: niin totta, kun se sillä hetkellä oli mahdollista.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei suositellut keväällä kasvomaskien käyttöä kaikille kansalaisille, koska ”maskeja ei olisi riittänyt kaikille”.

Eduskunnan kyselytunnilla Marin avautui: ”Mutta jos me katsomme kevättä, niin mitä olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja on saatavilla. Kaikissa maissa oli ongelmia siinä, että maskeja ei ollut, niitä ei saatu. Koko kevät tehtiin töitä sen eteen, että kotimaista tuotantoa saadaan käynnistettyä.”

On ymmärrettävää, jos maskeja ei ole, niitä ei voi suositella. Mutta valehtelu on poliittisen järjestelmän uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta ongelmallista.

Erityisen kyseenalaista on, miten STM:n ja THL:n virkamiehet ovat virkavastuulla tuottaneet erilaista maskien vastaista materiaalia ja lausuntoja.

Jälleen kerran on käynyt selväksi, ettei anti-maskikampanjan takana ollut tutkimuksia, joihin olisi voitu viitata. Sama metodi toistuu toistumistaan.

Kansanedustajat ovat käyneet keskustelua, onko myös pääministeri Sanna Marin valehdellut eduskunnalle viime keväänä maskiasiassa. Ääneen pohtijoita ovat olleet muutkin kuin opposition edustajat. Kuva valtioneuvosto.

Tästä kaikesta seuraa, että viranomaisten ja hallituksen uskottavuus rapautuu. Ainakin tämän hallituksen uskottavuus sekä STM:n ja THL:n nykyisten virkamiesten uskottavuus ja luotettavuus ovat lakanneet.

Vaikutus on todennäköisesti pidempi kuin tällä hetkellä näemme ja uskottavuuden romahduksen vaikuttavuus ulottuu alueille, jotka yllättävät jatkossa. Hallitusten toimintakyky voi olla nollassa.

Samalla on syytä tarkastella ja arvioida virkakunnan jo pidempään toteuttamaa hallintokulttuuria. Näkyvissä on ollut jo pitkään, kuinka harvainvalta eli oligarkia tiivistyy demokraattisten mekanismien ulottumattomiin muutamille virkamiehille. STM on ollut kyseenalainen ykkönen, valtiovarainministeriö usein hyvä paha kakkonen.

Yhteiskuntaa kutsutaan virkavaltaiseksi, jos virkamiehistön rooli on korostunut siten, että on paljon virkatyönä laadittuja säädöksiä, joiden toteutumista runsaslukuinen virkamiehistö vahtii.

Tilanne on yhteiskuntajärjestelmämme kannalta vaarallinen ja korruptoiva. Vaikka tiedetään, että virkavaltainen yhteiskuntamalli ei ole koskaan pitkäikäinen, meille aikalaisille on epäonni, että elämme parhaillaan hallintoalamaista aikaa.

Jotkut ovat epäonnekseen perustaneet jopa ravintoloita, jotka on nyt osoitettu alhaisimmaksi ja vastuuttomimmaksi inhimilliseksi toimeliaisuudeksi.

Ruoka on kulttuuria ja ravintolat edustavat sen korkeampaa ymmärrystä. Mutta nyt alan työntekijät on leimattu hylkiöiksi.

Edellisen kerran kulttuurinen toiminta on tuomittu vastaavalla vimmalla, kun natsi-Saksa hyökkäsi rappiotaidetta vastaan. Samalla tavalla ravintolat ovat nyt symboli, jonka nujertaminen esitetään ratkaisuna.

Virkamiesvallan tunnusmerkistöön kuuluu, että he osoittavat avointa halveksuntaa demokraattista päätöksentekoa, poliitikkoja ja ministereitä kohtaan, sekä tietenkin hallintoalamaisia, kansalaisia kohtaan,

Ministeri Krista Kiuru. Kuva Jussi Toivanen, valtioneuvosto.

Virkamiesvallan vastavoimana voivat olla vain vahvat ministerit. Mutta heitä ei ole. Silloin ainoa keino on esittää olevansa heikkoudessaan vahva ja Krista Kiurun tapaan huudella virkamiestensä viestiä, josta ei selvästikään ymmärrä enempää kuin meduusa sähköpyörästä. Eihän koronavirustakaan kukaan ole syyttänyt älykkyydestä, kavaluudesta kylläkin.

On järjestelmän puhdistautumisen aika.

Teksti Eeropekka Rislakki
Kuvat valtioneuvosto, eduskunta, STM, THL
Kannen kuva Andres Teiss, Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2020 -julkistustilaisuus Gastro-messuilla.

Facebook Comments