Sosiaali- ja terveysministeriö on valtionhallinnon viimeinen linnake, jonne demokratian ja parlamentarismin säännöt eivät vieläkään yllä. Alkoholiasioista vastaava hallitusneuvos Ismo Tuominen on itsevaltiaan virkamiehen maineessa – kenties hän jatkaa virassaan vain tovin, koska sotku etämyyntiasiassa sekä kansanedustajien ja ministereiden harhauttaminen voi olla viimeinen pisara viinilasin kaatumiseksi.
Suomessa alkoholia koskevasta lainsäädännöstä päättää sekä alkoholijuomien valmistusta, myyntiä ja anniskelua ohjaa käytännössä yksi virkamies. Hän on STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden suojelu -yksikön hallitusneuvos Ismo Tuominen, joka on armoton vallankäyttäjä. EU-pöydissä hänet tunnetaan nimellä Mr. Alcohol, koska hän edustaa Suomea lähes yksin alkoholiasioissa.
Tuomisen johdolla koko ministeriö virkamieskoneistoineen ja ministereineen kävelee yli kaiken parlamentaarisen päätöksenteon ja näyttää samalla keskisormea lainsäätäjille eli kansanedustajille. Tuomisen ylimielisyys poliitikkoja kohtaan on ollut tunnettua jo monen eduskuntakauden ajan. Mutta nyt hän on kompastumassa omaan asenteeseensa, sillä keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ei enää suostu ansioituneen hallintoneuvoksen sanelemiin sääntöihin.
Mikko ”Kränä” Kärnä tunnetaan pitelemättömänä ja joka paikkaan ehtivänä kansanedustajana, joka on toiminnallaan saanut Espanjan edellisen pääministerin Mariano Rajoyn soittamaan Suomeen, koska Kärnä tuki Espanjan mediassa Katalonian separatisteja.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on hänkin soitellut Kärnä-asioissa, ja Kiinan suurlähetystö on hakannut nyrkkiä pöytään ulkoministeri Pekka Haavistolle. Myös presidentti Sauli Niinistöllä on ollut Kärnälle vähemmän kaunista sanottavaa.
Kärnä ei pelaa totutuilla säännöillä ja hänellä on sotilaskoulutus Maanpuolustuskorkeakoulusta. Oululaissyntyisenä Lapin puolustajana ja Enontekiön entisenä kunnanjohtajana hän käyttää mieluusti politikoidessaan hyväkseen herravihaa, joka kumpuaa eteläisen ja pohjoisen Suomen välisestä eriarvoisuudesta.
Kärnä pyytää viranomaisia selvittämään, onko Tuominen rikkonut virkavelvollisuuksiaan.
Mikko Kärnä on perjantaina 4. syyskuuta pyytänyt poliisia, eduskunnan oikeusasiamiestä ja/tai oikeuskansleria selvittämään, onko hallitusneuvos Ismo Tuominen rikkonut virkavelvollisuuksiaan antaessaan Suomen kansalle, kansan valitsemille kansanedustajille ja valtioneuvostolle väärää informaatiota liittyen alkoholin etämyyntiin.
”Tuominen on toistuvasti kirjoittamissaan muistioissa ja medialle antamissaan lausunnoissa todennut, että Suomen alkoholin etämyyntikielto ei ole EU-oikeuden vastainen. Tuominen on lisäksi väittänyt, että hän on neuvotellut henkilökohtaisesti asiasta komission kanssa ja asia on selkeä”, Kärnä kirjoittaa Viidelle Tähdelle lähettämässään viestissä.
Kärnän mukaan Tuominen ei ole neuvotellut asiasta komission kanssa. Tuomisen ainoa peruste etämyyntikiellon legitimiteetistä on hänen itse itselleen lähettämä sähköposti neuvotteluista, joissa hän ei välttämättä ole edes ollut mukana.
”Edelleen pyydän viranomaisia selvittämään, onko asianmukaista ja tietoturvallista, että korkean tason virkamies käyttää työasioidensa hoitoon Hotmail-sähköpostipalvelua”, Kärnä perustelee.
STM noudattaa virkamieseliitin harjoittamaa demokratian halveksuntaa aidoimmillaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä vallitsevien käsitysten ja toimintatapojen mukaan alkoholia koskeva lainsäädäntö ja normisto ovat niin monimutkainen ja erityisasiantuntijuutta vaativa kokonaisuus, että vain sinne pesiytyneet ja alkoholiasioihin vihkiytyneet sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon mandariinit pystyvät hallitsemaan sitä.
Varsinkaan kansalaisten eli hallintoalamaisten osallistumista ei tarvita eikä heidän mielipiteillään ole arvoa. Sama pätee kansalaisten vaaleilla valitsemiin kansanedustajiin.
Tuomisella on pitkä historia alkoholiasioiden ylipappina. Hän vastasi entisen esimiehensä Kari Paason kanssa alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelusta. Prosessi kesti kaikkiaan seitsemän vuotta.
Vaikka lakimuutosta tarvittiin kipeästi mm. perustuslakiuudistuksen ja vanhentuneiden normien purkamisen vuoksi, Tuomisen koneisto pyrki hidastuttamaan lainsäädännön ja siihen liittyvien muutosten voimaantuloa.
STM on rakenteellisen hidastelun mestari asioissa, joiden se ei halua muuttuvan.
Italialainen lakko kuuluu olennaisena työkaluna Tuomisen pakkiin. Kun ei tee mitään, mikään ei pääse edes vahingossa muuttumaan.
Ja jos tilanne vaatii, hidastelulla pyritään yli seuraavien vaalien, koska uusi eduskunta ja uusi ministeri on helpompi opettaa uusille tavoille kuin mielipiteensä lukinnut pitkän uran parlamentaarikko.
Hyväksi havaittu hidastelukeino on kirjoittaa virkatyönä niin kelvotonta lakitekstiä, että se palautuu valiokunnista takaisin valmisteluun.
Omituiseksi vallitsevan tilanteen tekee myös se, että STM:n virkamiehillä ei ole parlamentaarista valtuutusta ja mandaattia valitsemalleen linjalle. Alkon monopolin säilyttämisen nimissä STM:llä on ollut mahdollista väittää etämyyntiä laittomaksi sekä mm. rajoittaa ravintoloiden liikkumavaraa, joka on johdonmukaisesti supistanut alkoholin ravintolamyynnin EU-alueen vähäisimmäksi vuosien saatossa.
Virkamiesten pitelemättömyys on synnyttänyt tilanteen, jossa muutamalla yksittäisellä henkilöllä on poliitikkojen päätösten rinnalla oma agendansa. Mallina on ollut tupakoinnin vähentämisen menestystarina.
Tähtäimessä on vuosi 2030, jolloin Suomi on tupakasta ja nikotiinista vapautettu maa. Se on yksi Tuomisen suurista unelmista. Savuttoman Suomen rinnalla elää utopia tipattomasta Suomesta, joka ei kuitenkaan ole valitsemiemme kansanedustajien näkemys tavoitteesta.
Virkamiesvalan tunnusmerkistöön kuuluu, että he osoittavat avointa halveksuntaa demokraattista päätöksentekoa, poliitikkoja ja ministereitä kohtaan – koska poliitikot vaihtuvat, mutta virkamiehet pysyvät.
Alkoholipolitiikka on räikeä esimerkki virkamiesvallasta ohi poliittisen päätöksenteon. Tuomisen kabinetista alkoholilakiin kirjattiin kolme vuotta sitten käsityöläisolutpykälä, joka ei ollut etukäteen mukana lakiluonnoksissa. Se estää yli 5,5-prosenttisten oluiden myynnin suoraan valmistuspaikalta yli puoli miljoonaa litraa alkoholijuomia vuodessa valmistavilta yrityksiltä.
Kannanotoissaan ja linjauksissaan Tuominen juristina tukeutuu EU:n säädöksiin ja Alkon monopoliaseman koskemattomuuteen. Alkon monopolin suojelemisessa hän nojaa kansanterveyttä määrittelevään kokonaiskulutuksen harhaoppiin, alkoholikuolemiin sekä EU:n yhdenvertaisuusperiaatteeseen, jota hän kuitenkin tulkitsee oman agendansa mukaisesti.
Tuominen pyrkii olemaan myös ovela. Linjauksissaan ja lausunnoissaan hän tukeutuu aina kulloiseenkin ministeriin. Konfliktitilanteissa hän helposti sysää poliittisen vastuun ministerin niskoille ja samalla piiloutuu tämän selän taakse.
Se on ollut helppoa, sillä käytännössä Eva Biaudet’a (r.) lukuun ottamatta kaikki 2000-luvun viinaministerit ovat olleet Tuomisen kanssa samoilla linjoilla sekä samalla uskollisen suurvisiirinsä vietävissä. Ministereinä ovat toimineet Liisa Hyssälä (kesk.), Paula Risikko (kok.), Maria Guzenina-Richardson (sd.), Susanna Huovinen (sd.), Juha Rehula (kesk.), Annika Saarikko (kesk.) ja nyt Krista Kiuru.
Viime aikoina on käynyt ilmi, että Tuomisen virkamiehenä julkisuuteen antamat tulkinnat mm. alkoholijuomien etämyynnistä ja -ostoista ovat olleet jopa tekaistuja tai perusteettomia.
Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) esitti keväällä lakialoitteessaan etämyyntioikeutta pienpanimoille, jotka tuottavat olutta alle 15 miljoonaa litraa kalenterivuoden aikana. Väliaikainen etämyynti kestäisi kuluvan vuoden loppuun.
Lakialoitteen allekirjoitti 110 kansanedustajaa eli enemmistö eduskunnasta. Tuomisen uskotaan kaataneen lakialoitteen osittain perusteettomiin väitteisiin pohjautuvalla vaikutusarviollaan, joka kirvoitti tulikivenkatkuisen kansalaiskeskustelun heinäkuussa.
Toimittajien manipulointi ja median hyväksikäyttö kuuluvat Tuomisen toimintatapoihin. Tavoitteena on aiheuttaa painetta poliittiseen päätöksentekoon julkisuuden kautta. Painotukset ja näkökulmat valitsee Tuominen. Johtavana virkamiehenä Tuominen päättää mielivaltaisesti, minkälaisia lausuntoja hän antaa ja mitä hän kenellekin kysyttäessä vastaa.
Lähetimme heinäkuussa Tuomiselle 10 kysymystä sähköpostilla, jotka koskivat hänen tekemäänsä vaikuttavuusarviota, alkoholin etämyyntiä, STM:n toimintaa ja Alkon monopoliasemaa. Hän vastasi palattuaan lomalta 3. elokuuta.
”En välittäisi oikaista ministerin vastausvallan ohitse eli on parempi, että hän vastaa ensin asiassa tehtyyn kirjalliseen kysymykseen (KK 564/2020vp)”, hallintoneuvos kirjoitti.
Parin kolmen päivän kuluttua Tuominen antoi kuitenkin Hämeen Sanomille haastattelun vastaamalla samoihin kysymyksiin. Olemmekin antaneet Tuomiselle lempinimen Pinokkio. Firenzeläisen Carlo Collodin tarinassa Pinokkio turvautuu valheisiin, joiden tarkoitus pyhittää keinot. Pinokkio pyrkii samalla osoittamaan valheillaan, kuinka kaikki muut, paitsi hän itse, ovat aaseja.
Maailma ja todellisuus, jossa elämme, ovat ajaneet Ismo Tuomisen kaltaisten satraappien ja pinokkioiden ohi. Tuominen ei toki ole ministeriönsä ainoa itsevaltainen viinasuurvisiiri. Samaan porukkaan on luettavissa SOSTE ry:stä ministeri Krista Kiurun erityisavustajaksi nostettu Timo Lehtinen, josta on kovaa vauhtia kasvamassa seuraava STM:n Ahmed Ahne.
Teksti: Heikki Kähkönen ja Eeropekka Rislakki.
Ismo Tuomisen ja Krista Kiurun kuvat: Lauri Heikkinen, valtioneuvosto.
Pinokkion kuva: Fabiana Bigao, Pixabay.
Facebook Comments