Alko kieltäytyy julkistamasta täydellisiä myyntitilastoja, vaikka vastaavat tiedot ovat julkisia muissa pohjoismaiden monopoleissa, Norjan Vinmonopoletissa sekä Ruotsin Systembolagetissa. Alko vetoaa yritysmuotoonsa sekä liikesalaisuuteen. Myös Valvira ja jopa Kilpailuvirasto ovat katsoneet, etteivät Alkon markkinaosuuksien valvonta kuulu niille. Samalla Alkoon kohdistuva läpinäkyvyden vaatimus vain korostuu, jos Norjan valtion entinen alkoholiyhtiö Arcus sulautuu Altiaan ja yhteenliittymä muuttuu Anora Group Oyj:ksi, sillä arvioiden mukaan Altialla on jo nyt määräävä markkinaosuus monissa tuoteryhmissä. Eilen 8.1.2021 Kilpailu- ja kuluttajavirasto viimein ilmoitti aloittavansa jatkoselvityksen kaupan seurauksista.
Kun Altia ja Arcus ilmoittivat hyväksyneensä yhdistymisensä 12.11.2020, Petri Pellinen aloitti kaupan seurausten selvittämisen. Hän törmäsi tiedon läpinäkymättömyyteen sekä silkkaan salaamiseen.
Hankalaksi selvitystyön teki myös se, että Alkon monopolin valvontaa harjoittavista viranomaisista sekä Valvira että Kilpailu- ja kuluttajavirasto harjoittivat myös panttaamista tiedon osalta, joka on täysin avointa pohjoismaiden muissa monopoleissa. Alkoi tuotenimikkeiden käsinpoiminta ja taulukkolaskenta Alkon listauksista, jotka selvittivät Altian määräävän markkina-aseman.
Alko luovuttaa tuotemyyntitietoja vain tavarantoimittajilleen, mutta samalla kieltää niiltä tietojen edelleen luovuttamisen mm. medialle.
Alko vetoaa sen ja tavarantoimittajien välisiin sopimuksiin. Alkon mukaan tiedot ovat liikesalaisuuden piirissä ja yrityksenä heillä ei ole velvollisuutta niitä luovuttaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai Altia-Arcus -yrityskauppatutkinnan yhteydessä vuosien 2015-2019 Alkon myyntitilastoaineistot, mutta sekin kieltäytyy luovuttamasta niitä vetoamalla, ettei virasto saa luovuttaa luottamuksellista aineistoa kolmansille osapuolille.
KKV:stä todetaan että, ”KKV:lla ei ole edellytyksiä velvoittaa Alkoa lisäämään täysin julkisesti esim. verkkosivuilla jaettavan tiedon avoimuutta. Vaikka tällainen kehitys saattaisi avoimuuden nimissä olla toivottavaakin, kilpailulainsäädännön puitteissa emme voi Alkoa velvoittaa tällaista päätöstä tekemään. Toisaalta emme ole nähneet sille estettäkään.” toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen.
On kuitenkin muitakin näkemyksiä, että myyntitilastot eivät vaaranna kenenkään liikesalaisuuksia, joten ne tulisi julkaista etenkin, kun on kyse viranomaisesta.
Jyväskylän yliopiston julkisuuslainsäädäntöön perehtyneen journalistiikan tutkijatohtori Heikki Kuutti toteaakin:
”Koska KKV sai tilastoaineiston perustuen lakisääteiseen velvollisuuteensa virastona. Alko ei voi määrätä viraston kantaa tilastojen julkisuutta koskien. Se on heidän itsensä tehtävä. Samoin Alko ei voi määrätä aineiston salaamisesta julkisuudelta tavarantoimittajia koskien.”
Huomion arvoista on myös se, että saatu aineisto voidaan muokata ns. Ruotsin mallin mukaan, jolloin se ei sisällä ainuttakaan liikesalaisuuden alle menevää seikkaa.
Monopolimarkkinoiden valvonnan osapuolet ja mekanismit
Sekä Valvirasta että Kilpailu- ja kuluttajavirastosta käy ilmi, ettei kummallakaan ole juridista toimivaltaa ohjata tai vaatia Alkoa luovuttamaan tilastotietoja. Vaikka siis toinen valvoo ja ohjaa Alkoa, ja toinen valvoo yleisesti kilpailua sekä markkinoita. Virastojen mukaan liikelaitoksena Alkolla on oikeus päättää tietojensa julkaisemisesta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, ettei sillä ole toimivaltaa valvoa Alkolle mahdollisesta erityislainsäädännöstä aiheutuvia tasapuolisuus- tai muita velvoitteita.
Edelleen KKV:n mukaan”virasto ei toteuta tasapuolisuuden valvontaa. Sen sijaan tutkimme liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat ja valvomme kilpailulain noudattamista ja tutkimme tilanteita, joissa lakia epäillään rikotun”, toteaa johtaja Sanna Syrjälä KKV:n yrityskauppavalvonnasta.
Virasto voi kuitenkin käynnistää valvontaan liittyviä toimenpiteitä, mutta vain, mikäli markkinoilta tulisi asian ongelmallisuuteen liittyviä signaaleja tai jos joku tekisi tasapuolisuusasiaan liittyviä toimenpidepyyntöjä. Lähdimme siitä, että Viiden Tähden yhteydenotot ja selvityspyynnöt ovat tällainen signaali.
Eilen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoitti samalla, että se aikoo tutkia Altia-Arcus-yhdistymisen vaikutukset alkoholiasioissa myös ravintola-, hotelli-, cateringasiakkaille sekä verottomassa matkustajamyynnissä.
Valvira puolestaan valvoo ja ohjaa omalta osaltaan Alkoa. Markkinoiden tasapuolisuuden se varmistaa seuraavilla menettelyillä:
- Alkolla on tarjousmenettelyyn perustuva tuotelistaus, johon kaikilla tuottajilla on oikeus tarjota sopivaan tarjoukseen tuote.
- Mahdolliseen kilpailijan yksittäiseen listaukseen voi tehdä oikaisumenettelypyynnön.
- Valvira toimittaa vuosittain EU:lle raportin Alkon toiminnasta ja valvonnasta.
Ensimmäisen kohdan osalta tasapuolisuus koskee vain mahdollisuutta tarjota. Ei tasapuolisuutta valikoimaan valinnoissa.
Toki tuotteet valitaan pääosin maistamiseen perustuen ja ”sokkona”, mutta edelleen kyse on tarjoamisen tasapuolisuudesta.
Itse oikaisumenettely taas pääosin edellyttää vahvoja perusteluita, jotka voivat perustua esimerkiksi virheeseen tai tekniseen muotoseikkaan. Menettely koskee yksittäistä listausta kerrallaan.
Valviran EU-vuosiraportti taas on koonti heidän toimistaan Alkoa koskien. Raportti ei perustu markkinaosuusselvityksiin eikä markkinatutkimuksiin.
EU-vuosiraportissa lähinnä seurataan, että asiat ovat Valviran näkemyksen mukaan Alkossa yleisellä tasolla hyvin.
Raportin painopiste on osto- ja listaustoiminnassa. Itse monopolimarkkinoiden valvonnasta on esimerkiksi vuoden 2018 raportissa yksi sivu 28:sta.
Miksi tilastot sekä markkinavalvonta ovat tärkeitä?
Ensinnäkin ilman täydellisiä myyntitilastoja, mm. media ei voi kertoa kuluttajille kotimaan kulutustrendeistä. Samoin ilman näitä laajoja tilastotietoja, alan toimijat eli maahantuojat eivät voi kertoa päämiehilleen meidän alkoholinkulutuksesta. Vertailua Pohjoismaiden välillä ei voi niin ikään tehdä.
Alko kyllä julkaisee tuotemyynneistä raportteja, mutta isolla otannalla juomaryhmittäin. Itse tuotteista julkaistaan erilaisia TOP-listoja jne. Kunnollisia ja täydellisiä tuotemyyntitilastoja tuotantoalueineen ja ala-alueineen tms. ei julkisteta.
Samaan aikaan Ruotsin Systembolagetin myyntitilastojen pohjalta voi tehdä selvityksen esimerkiksi Toscanan eri viinialueiden markkinaosuuksista ja niiden kehityksestä, muttei Alkon vastaavista.
Yrityskauppa paljastaa valvontatoimet ja niiden puutteet
Altia Oyj:n ja Arcus ASA:n sovittua 2.12.2020 järjestelystä, jossa osapuolet yhdistävät liiketoimintansa rajat ylittävällä sulautumisella, käynnisti Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) selvityksen yhdistymisen vaikutuksista.
KKV:n raportista saadut tilastot paljastavat, että meillä toimii Alkon valtiollisella monopolimarkkinalla valtion yli kolmanneksen osuudella omistama pörssiyhtiö Altia, jolla on määräävä markkina-asema lähes kaikissa tuoteryhmissä.
Määräävä markkina-asema ei sinällään ole lainvastaista, mutta monopolimarkkinoilla, joille on asetettu vaatimuksia tasapuolisuudesta, se voi aiheuttaa isoja ongelmia eri toimijoiden tasapuolisuuskohtelun osalta. Se myös sisältää riskin mahdollisista markkina-aseman väärinkäytöksistä.
Tasapuolisuuden edellytys on monopolimarkkinoiden keskiössä
Vuonna 1997 Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomion, jonka toisena osapuolena oli Ruotsin valtio ja toisena elintarvikekauppias Harry Franzén.
Tapaus lähti siitä, että Franzén katsoi valtiollisen alkoholimonopolin olevan EU:n periaatteiden vastainen ja möi kaupastaan olutta väkevämpää alkoholia. (lausunto 1 artikkelin lopussa).
EY-tuomioistuimen lopullisessa päätöksessä kansallisille monopoleille jäi mahdollisuus toimia, mutta kuitenkin korostettiin monopolimarkkinoiden kaikkien osapuolien tasapuolista kohtelua sekä kilpailun vääristymisen estämistä.
Tuo ns. Franzén-päätös sekä Sosiaali ja terveysministeriön ohje 8/63/96 kotimaan markkinoiden valvonnasta korostavat monopolimarkkinoiden tasapuolisuusvaadetta.
STM:n ohjeessa todetaan: ”komission ja Suomen hallituksen välisellä kirjeenvaihdolla vahvistettiin tavoitteeksi, että vähittäismyyntimonopoli voidaan säilyttää varmistamalla sen syrjimättömyys ja purkamalla muut alueen monopolit.”
Koska tasapuolisuusvaade nousee monissa eri yhteyksissä esille, kysyimme Valviran (lausunto 2 artikkelin lopussa) Terveys, oikeudet ja teknologiaosaston johtajalta Jussi Holmalahdelta sekä Alkon asianajajalta Jonna Björklundilta (lausunto 3 artikkelin lopussa) sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailuvalvonnan tutkimuspäälliköltä Jarno Sukaselta, miten tasapuolisuusvalvonta on toteutettu.
Kaikilta tuli lakiin pohjautuva ja selkeä vastaus: valvonta perustuu alkoholilaissa määriteltyihin asioihin. Alkon osalta korostettiin valikoimaanottoa sekä sopimus- ja menettelyehtoja ja listaustoiminnan tasapuolisuutta. KKV toisti aiemmin mainittua toimivaltaansa ja aluetta.
KKV:ltä ja Valviralta pyydettiin vielä erikseen vahvistus siihen, onko Alkon monopolimarkkinoista tehty myyntitilastoon perustuvaa markkinaosuusselvitys, jolla selvitettäisiin markkinoiden tasapuolisuus.
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta erikseen vahvistetaan, etteivät he olleet tehneet myyntitilastoon perustuvaa markkinaosuusselvitystä Alkon markkinoista.
Valvirakaan ei ollut tällaista tehnyt. Sen sijaan yrityskaupan yhteydessä KKV on saanut myyntitilaston vuosilta 2015-2019, mutta kieltäytyy luovuttamasta niitä medialle, vedoten aineiston salassa pidettävyyteen ja siihen, ettei sitä saa luovuttaa kolmansille osapuolille.
Sekä Alkolta, KKV:ltä että Valviralta edellytetään läpinäkyvämpää toimintaa
Pyysin lausunnon valvonnasta sekä sen riittävyydestä oikeustieteen maisteri Tuomas A. Kalliolta, joka teki pro gradu -työnsä alkoholin etämyynnistä ja on siten perehtynyt Alkoon ja monopolimarkkinoihin. Kallio toteaa seuraavaa:
”Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteuttaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa sekä varmistaa markkinoiden toimivuutta. KKV valvoo kilpailulainsäädännön noudattamista ja näin myös Alkon toimintaa Valviran lisäksi. Käsittääkseni markkinoiden tasapuolisuuden kannalta nämä kaksi viranomaista ovat oleelliset valvovat viranomaiset kansallisesti.”
Tuomas A. Kallion mukaan ”Komissio voisi käynnistää rikkomusmenettelyn, jos se epäilisi, että Suomen toiminta on ollut vastoin EU-lainsäädäntöä.
”Alkon monopolin oikeutus EU-lainsäädännön perusteella kärsisi varmasti kolauksen, jos tuotteiden valikoimaan otto ei olisi ollut tasapuolista ja syrjimätöntä. Asia ei välttämättä kuitenkaan etenisi EU-tuomioistuimeen, jos Suomi osoittaisi komissiolle, ettei asiassa ole rikottu EU-lainsäädäntöä, tai Suomi osoittaisi, ettei jäsenvelvoitteen laiminlyöntiä enää tapahtuisi.
Kallion mukaan tässä tapauksessa Alkolle/Suomelle voisi näin jäädä todennäköisesti ensin mahdollisuus korjata asia ennen kuin asia etenisi EU-tuomioistuimeen.
”Suoraan en pysty kuitenkaan ottamaan kantaa näillä tiedoilla tähän kyseiseen tapaukseen, jos määräävää markkina-asemaa on väärinkäytetty pitkään eikä valvonnalla siihen olisi puututtu. Jos monopoli toimii EU-lainsäädännön vastaisesti eikä toimintaa korjata, ei toiminta voi tällä tapaa jatkua. Monopolin kaatuminen näyttää tällä perusteella ja näillä tiedoilla mielestäni kuitenkin vielä kaukaiselta”, Tuomas A. Kallio toteaa.
”Valvonta vaikuttaa kyllä vähäiseltä, jos tuo raportti kerran vuodessa on ainoa, miten valvontaa tehdään.” – Tuomas A. Kallio
Alkon monopolin olemassaolon todellinen syy
Merkittävää valvonnan keveydessä on, ettei KKV eikä Valvira ole tehnyt markkinaosuusvalvonnasta myyntitilastoon pohjautuvaa markkinaosuusraporttia eikä kumpikaan ole sitä Alkolta pyytänyt. Ei, vaikka se olisi luonnollisin ja helpoin tapa valvoa.
Meille on vuosikymmenet perusteltu Alkon monopolia kansanterveydellisin syin. Osittain valtio-omisteisen Altian markkinaosuudet asettavat perustelut valtiollisen Alkon monopolimarkkinoilla toiseen valoon.
On pakko kysyä: onko meillä monopolimarkkinat puhtaasti fiskaalisista syistä? Altiahan on Pohjoismaiden ja Baltian suurin alkoholiyhtiö. Onko kevyt valvonta ollut tarkoituksellista, jotta Altia voi kasvaa ja vahvistua valtiollisten toimijoiden huolellisessa valvonnassa?
Poliittisesti tilanne näyttää rumalta. Myyntitilastojen salaaminen ja monopolin pakonomainen puolustaminen ei kenties johdukaan kansanterveydellisistä, vaan myynnillisistä syistä.
Salailun syyt ja seuraukset
Markkinaosuuksien valvonta myyntitilastoja seuraamalla on selkein keino selvittää, että markkinat toimivat tasapuolisesti, ja miten eri toimijat jakautuvat markkinoilla.
Altialla on monopolimarkkinoilla määräävä markkina-asema monessa tuoteryhmässä. Suomen kokonaismarkkinoista Altialla on euroissa noin 40 prosentin osuus ja litroissa noin 25-30 prosentin osuus. Arcus-kauppa vielä kasvattaa sen markkinaosuutta monopolimarkkinoillamme.
Ruotsin kilpailuviranomainen on päättänyt ottaa Altian ja Arcuksen yhdistymisen jatkokäsittelyyn. Huomioitavaa on, että Altian ja sen tytäryhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus Ruotsin Systembolagetissa on kruunumääräisessä vertailussa 7,7 prosenttia, kun markkinaykkösen Spendruppsin osuus on 8,8 prosenttia. Yrityskaupan myötä uuden yrityksen markkinaosuus kasvaisi ainakin 9,7 prosenttiin, jolloin siitä tulisi markkinajohtaja.
Suomessa Altian 30-40 prosentin markkinaosuuteen ei ole puututtu höyhenelläkään.
Tämä on selvä ongelma, sillä iso markkinaosuus vääristää markkinoita ja saattaa toimia joidenkin tuottajien kohtuuttomana esteenä tai ainakin markkinoille pääsyn vaikeuttajana.
On selvää, että Altialla on historiansa takia ollut korkea markkinaosuus. Ennen tukkumyynnin vapautumista Altialla oli jopa nykyistä suurempi markkinaosuus.
Sen sijaan on outoa, ettei sen markkinaosuuteen tai valvontaan ole puututtu sen jälkeen, kun Altiasta tuli pörssiyhtiö maaliskuussa 2018. Viimeistään tuolloin olisi pitänyt aloittaa vuosittainen myyntitilastoon perustuva julkinen valvonta.
Altialla on ollut yritysostoihin perustuva kasvustrategia ja se on laajentunut ostamalla siipiensä alle uusia tuottajia kuten Blossa-glögiyhtiön Pernod Ricardilta (2010) sekä mm. Larsen-konjakit Remy Cointreaulta (2013). Yhtiö on selkeästi pyrkinyt kasvamaan ja hyötymään markkinaosuudestaan monopolimarkkinoilla.
Oletus on, että jokunen alkoholituottaja EU:ssa on kiinnostunut, onko heitä syrjitty markkinoillamme.
Altia on ostanut uusia yrityksiä ja listannut niiden tuotteita monopolimarkkinoillemme. Näin se on vahvistanut itseään, jotta se on voinut jälleen ostaa uusia tuotemerkkejä ja tuottajia sekä yrityksiä vahvistaakseen asemaansa. Lopputulos on pohjoismainen jätti.
Olisiko kaikki tuo ollut mahdollista, mikäli Alkon monopolimarkkinoiden myyntitilastoja ja markkinaosuuksia olisi julkistettu vuosituhannen vaihteesta lähtien?
Epäilen.
Teksti ja taulukot: Petri Pellinen
Osapuolten lausunnot:
(1.EY-tuomioistuin) Ruotsi vs. Franzén TUOMIO 23.10.1997 — ASIA C-189/95
”40. Näin ollen 37 artiklassa edellytetään sitä, että monopolin rakenne ja toiminta järjestetään siten, että jäsenvaltioiden kansalaisten syrjintä tavaroiden hankintaa tai myyntiä koskevissa ehdoissa suljetaan pois niin, ettei toisista jäsenvaltioista tuotavien tavaroiden kauppaa kohdella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti huonommin kuin kotimaisten tavaroiden kauppaa ja ettei jäsenvaltioiden talouksien välinen kilpailu vääristy (ks. vastaavasti em. asia komissio v. Italia, tuomion 12 kohta).”
(2.) Valviran Terveys, oikeudet ja teknologiaosaston johtajan Jussi Holmalahden vastaus:
”Alkoholilain 25 §:n mukaan tasapuolisuus tai syrjimättömyys koskee lain mukaan valikoimaan ottoa, hinnoittelua, esillepanoa jne:
”Alkoholiyhtiön päätökset alkoholijuomien ottamisesta vähittäismyyntiin, niiden poistamisesta vähittäismyynnistä ja niiden hinnoittelusta tulee tehdä julkisin ja tasapuolisin perustein riippumatta niiden valmistajan tai myyjän kansalaisuudesta tai kotipaikasta.
Edellä 1 momenttia sovelletaan myös alkoholijuomien esillepanoon ja muihin myyntijärjestelyihin alkoholijuomamyymälässä sekä alkoholijuomien muuhun esittelyyn kuluttajille.”
Alkoholiyhtiön päätöksentekoon liittyvät menettelyt on tarkemmin määritelty Valtioneuvoston asetuksessa alkoholilain täytäntöönpanosta. Toimijalla on oikeus vaatia Alkoholiyhtiöltä päätös menettelystään alkoholilain 79 § nojalla. Alkoholiyhtiön päätökseen voi tämän jälkeen hakea oikaisua Valviralta alkoholilain 80 §:n nojalla.
Alkoholiyhtiön toiminnan syrjimättömyys toimijoita kohtaan on varmistettu ensisijaisesti edellä kuvatun prosessin perusteella. Alkoholiyhtiön muuttaessa toimintaansa liittyvää ohjeistusta toimijoille edellä kuvattujen asioiden osalta alkoholiyhtiö on luonut menettelyt näiden asioiden läpikäynnille toimijoiden kanssa. Valvira ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ovat mukana tässä prosessissa. Valvira myös laatii EU-komissiolle vuosittain raportin Alkoholiyhtiön toiminnasta, jossa osana on havainnot toiminnan syrjimättömyydestä.”
(3.) Alkon lakimiehen Jonna Björklundin vastaus:
”Alko Oy:n valikoimiinotto perustuu julkiseen valikoimaanotto-ohjeeseen, jossa julkaistut valikoimaan ottamista, valikoimista poistamista ja hinnoittelua koskevat yleiset valintaperusteet, sopimusehdot ja menettelysäännöt on saatettu voimaan valtioneuvoston asetuksessa alkoholilain täytäntöönpanosta säädetyin tavoin. Näitä ehtoja sovelletaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikkiin Alkon tavarantoimittajiin.
Alko kohtelee siis kaikkia tavarantoimittajiaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi riippumatta heidän markkinaosuuksistaan, kotipaikastaan tai alkuperästään.”
Facebook Comments