M

MaRa vaatii korona-ajan päätöksenteosta puolueetonta selvitystä

MaRan teettämän tutkimuksen mukaan koronarajoitukset merkitsivät valtavia tulonsiirtoja ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle. Ravintolat menettivät pandemian aikana rahavirtaa yli 3,1 miljardia euroa. Kaupat ja Alko sen sijaan nettosivat samassa ajassa 2,9 miljardia. MaRa vaatii, että korona-ajan päätöksenteosta on teetettävä puolueeton selvitys.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan teettämän tutkimuksen mukaan alan yritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa koronavuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja järjestön arvion perusteella noin 600 miljoonaa euroa.

MaRa kertoo tiedotteessaan, että osa pienistä yrityksistä sai asianmukaiset tuet valtiolta. Sen sijaan isot yritykset jätettiin oman onnensa nojaan etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Pahimmin kärsineitä toimialoja olivat hotellit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä kongressi- ja messukeskukset.

Ravintolat olivat väliaikaisesti joko kokonaan tai osittain suljettuina pitkiä jaksoja koronapandemian aikana.

Lomautusjärjestelmän avulla yritykset pystyivät vähentämään henkilöstökulujaan, mutta valtio tuki työntekijöitä aivan liian vähän, minkä takia suuri määrä ihmisiä vaihtoi alaa.

”Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden toiminta oli molempina vuosina raskaasti tappiollista. Etätyö vähentää jatkossakin niiden liikevaihtoa. Sillä tulee olemaan myös suuri kansanterveydellinen vaikutus, kun työntekijät ja opiskelijat nauttivat useammin lounaansa kotona monipuolisten ravintolalounaiden sijaan”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Koronarajoitukset merkitsivät suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle.

Valtioneuvosto rajoitti ankarasti ruokaravintoloiden toimintaa lähes kaksi vuotta, vaikka ruokaravintolat kuuluivat THL:n mukaan samaan matalan riskin riskiluokkaan kuin päivittäistavarakaupat. Kaupoilla ei ollut missään vaiheessa rajoituksia.

Ravintolat menettivät rahavirtaa 3,14 miljardia euroa. Elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja alkoholijuomien vähittäismyynti kasvoi samana aikana 2,93 miljardia euroa.

”Pandemian negatiivinen vaikutus koko elintarvikeketjun rahavirtaan oli kahden vuoden aikana vain 216 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto heikensi rajoituksillaan merkittävästi ravintolatoimialan kilpailuasemaa suhteessa päivittäistavarakauppoihin. Tätä on vaikea ymmärtää, koska ne ovat THL:n mukaan yhtä vähäriskisiä toimintoja”, Lappi perustelee.

Varsinkin henkilöstö- ja opiskelijaravintolat ammottivat tyhjyyttään koronapandemian aikana etätyön ja -opiskelun lisäännyttyä. Kuva: Alexandra Koch / Pixabay.

Lapin mukaan korona-ajan suurimpia virheitä oli johtovastuun uskominen sosiaali- ja terveysministeriölle. STM on tunnettu siitä, että se katsoo ajan ilmiöitä hyvin suppeasta näkökulmasta.

”Ministeriön heikkoutena on yritystoiminnan tuntemus. STM:n ja TEM:n yhteistoiminta oli puutteellista korona-aikana. Alamme yrittäjät ja työntekijät ansaitsevat puolueettoman selvityksen korona-ajan päätöksenteosta”, Lappi vaatii.

Luonnonvarakeskus Luken ja REINU econ Oy:n tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan linkin takana.

Pääkuvassa STM:n hallintoneuvos Ismo Tuominen ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvosto.

Facebook Comments