Kun vihreiden puheenjohtaja ja Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja poliisitoiminnasta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo nosti esiin kannabiksen laillistamisen viikko sitten, Viiden Tähden kannabisaiheinen kolumni nousi ajankohtaiseksi kahden vuoden takaa. Siksi julkaisemme päätoimittaja Eeropekka Rislakin kolumnin uudelleen lisäyksin.
Ministeri Maria Ohisalo on ollut valmistelemassa vihreiden puoluehallituksen aloitetta kannabiksen käytön, hallussapidon ja rajoitetun myynnin vapauttamiseksi. Myös Vihreät nuoret ja meppien Brysselin Vihreät esittivät vihreiden puoluekokouksessa, että kannabiksen hallussapito, käyttö sekä myynti valvotuissa ja luvanvaraisissa liikkeissä pitäisi sallia.
Ensisijaisena tavoitteena on minimoida laittomasta ja sääntelemättömästä käytöstä johtuvat yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja terveydelliset haitat. Lisäksi laillistaminen siirtäisi kannabiksen pois harmaasta taloudesta näkyville ja tuottaisi valtiolle verotuloja, joita voitaisiin käyttää mm. haittojen ehkäisyyn. Aloite ei mennyt puoluekokouksessa läpi, mutta se jäi voimaan puoluehallituksen päätösehdotuksena.
Ohisalo ei ollut asialla ensimmäistä kertaa, sillä vajaa vuosi sitten 30.10.2019 hän teki Facebook-päivityksen, joka herätti jo silloin päivi-räsästen ja poliisijohdon ihmetystä poliisiministerin toimintaan.
”Kun kannabistuotteisiin keskittynyt kanadalainen pörssiyhtiö Cronos Group listautui New Yorkin NASDAQ-pörssiin, tapahtui jotakin, joka on Suomen näkökulmasta täysin ymmärryksen ulkopuolella. Mutta Alkon monopolin säilyttämisen kannalta asialla voi olla merkitystä”, kirjoitin silloin kolumnissani (8.3.2018).
NASDAQ USA -listautuminen oli osa suurta muutosta, joka liittyy huumeiden käytön hyväksyntään sekä huumeiden vastaisen sodankäynnin luonteeseen eri puolilla maailmaa.
Marihuanayhtiöt ja kryptovaluutat kuten Bitcoin ovat kaksi suurta kuumaa sijoituskohdetta, joissa voi hävitä kaiken tai tehdä satumaisia voittoja.
Pohjois-Amerikan laillisen kannabiksen markkinat ovat tällä hetkellä noin 7 miljardia dollaria, joka on pikkurahaa tupakan rinnalla. Esimerkiksi Philip Morris -tupakkayhtiö tekee puhdasta voittoa saman summan vuodessa. Mutta kannabiksen laittoman myynnin arvoksi arvioidaan pelkästään Pohjois-Amerikassa 53 miljardia dollaria vuodessa, mikä kertoo alan potentiaalista sijoittajien näkökulmasta.
Toronton pörssissä on listattuna jo 10 kannabikseen keskittynyttä pörssiyhtiötä, ja kanadalaisyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on noin 13 miljardia, vaikka kaikki on vasta alussa. Alaa seurataan talouselämän mediassa Hot Pot -käsitteen alla. Tuttuun tapaan vahvasti spekulatiivinen, nopean rahastuksen uusi ala näkee varmasti nopeita arvonnousuja sekä -laskuja.
Tällä hetkellä on epävarmuutta, miten olemassa oleva lainsäädäntö suhtautuu kannabisosakkeisiin, sillä sijoittaminen voidaan tulkita huumekaupan rahoittamiseksi.
Oletan, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien kuten vakuutusyhtiöiden sijoituksia NASDAQ:issa listattuun kannabisyhtiöön.
Kanadassa kannabiksen lääkekäyttö on ollut laillista jo tovin toisin kuin viihdekäyttö. Kanadan kuitenkin oletetaan laillistavan tänä vuonna kannabistuotteiden viihdekäytön.
(LISÄYS 3.11.2019: Kanadan uusi kannabislaki astui voimaan 17.10.2018, jolloin Kanadasta tuli ensimmäinen G20 -maa sekä maailman toinen valtio Uruguayn lisäksi, joka laillisti kannabiksen viljelyn, ostamisen, hallussapidon ja käytön sekä sivutuotteet. Osassa USA:n osavaltioita on sama käytäntö. Esimerkiksi Tšekissä, Hollannissa, Espanjassa ja Portugalissa kannabiksen hallussapito ja käyttö ovat sallittuja.)
Myös USA:ssa muutosvauhti on kova. Jo kahdeksan osavaltiota hyväksyy kannabiksen viihdekäytön, vaikka liittovaltiotasolla käyttö on yhä laitonta. Silti usean osavaltion odotetaan äänestävän kannabiksen laillistamisen puolesta tänä vuonna. (LISÄYS 24.9.2020: USA:ssa 11 osavaltiossa kannabis on laillistettu, 16 osavaltiossa se on dekriminalisoitu eli mm. hallussapito ja käyttö eivät ole rikos, ja lääkekannabiksen käyttö on sallittu 33 osavaltiossa.).
Se, mitä tapahtuu USA:ssa, on yleensä merkityksellistä myös EU-lainsäädännölle.
Uusi ja vanha manner kulkevat monissa asioissa käsi kädessä lukuun ottamatta USA:n aselainsäädäntöä ja kuolemantuomiota. Samalla, kun USA:ssa on herätty kannabiksen käytön höllentämiseen, myös Eurooppa on hypännyt mukaan.
Suomessa keskustelu puoluetasolla alkanee ensi eduskuntavaalien alla, sillä Suomi ei voi olla eristyksissä muusta Euroopasta. Oletus on, että ainakin Piraattipuolue ja Vihreät ottavat kannabiksen agendalleen – tai ainakin yksittäiset ehdokkaat ottavat.
Kannabiksen jaana-pelkoset odottavat tulemistaan.
Keskustelualoite on yllättäen tullut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkaraiselta ja kehittämispäällikkö Tuukka Lammilta, jotka kehottavat THL:n blogissa 13.2.2018, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua.
Samaisessa blogissa on myös lukuja kannabiksen käytöstä Suomessa: ”Vuoden 2014 Huumekyselyn mukaan 25–34-vuotiaista naisista 32 % ja miehistä 44 % oli kokeillut kannabista. Nykyinen lainsäädäntö määrittelee heidät rikollisiksi. Suurin osa (61 %) ikäryhmästä on sitä mieltä, että kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista.”
Poliittisessa ilmapiirissä, jossa 0,8 prosenttiyksikön alkoholipitoisuuden nosto markettioluissa oli kuin heinäsirkkaparven tuhoisa ilmestys raamatun sivuilla, THL:n kannabisulostulo oli historiallinen.
THL antoi viestin, että sillä ei ole asiassa lainsäädännön suhteen ainakaan kiristysvaatimuksia. Sen sijaan maailmalla on nähty, kuinka suuret alkoholiyhtiöt ja erityisesti panimot ovat varovaisesti kritisoineet kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista, sillä käytön laillistaminen vähentää alkoholin kulutusta. Kysymys on jossakin määrin nollasummapelistä.
Samaan aikaan, kun muut keskittyvät vastustamiseen – kuten suuret levy-yhtiöt vastustivat aikanaan suoratoistopalveluita – maailman suurin viiniyhtiö Constellation, jolla on Alkossakin tuotteita kuten Ruffino, Mouton Cadet, Ravenswood ja Robert Mondavi, hankki vuonna 2017 omistukseensa 9,9 prosenttia kanadalaisesta kannabisyrityksestä Canopy Growth Corporationista.
Tarkoituksena on kehittää kannabispitoisia juomia. Päihdyttävimmillään ne sisältävät tetrahydrokannabinolia eli THC:tä, ja lievimmillään kannabiksen ei-huumaavaa kannabidiolia eli CBD:tä, jolla näyttää olevan lukuisia terveysvaikutuksia kuten kyky lievittää kipua, tulehdusta, ahdistusta ja kouristuksia sekä estää autoimmuunisairauksia kuten MS-tautia, psoriasista, nivelreumaa ja mm. narkolepsiaa.
Lisäys 24.9.2020: Suomalaispanimoilta emme ole saaneet julkistettavissa olevaa tietoa kannabisjuomien kehittämisestä.
Edes CBD:tä sisältävät, ei-huumaavat kannabistuotteet eivät ole Suomessa laillisia, vaikka lähin maa, josta niitä voi hankkia laillisesti, on naapurimme Viro.
Alkon asema alkaa olla vaakalaudalla uuden alkoholilain muutosten seurauksena, koska mm. oluiden, siidereiden ja ns. limuviinojen myynti kanavoituu marketteihin ohi sen kassojen.
Lisäys 24.9.2020: Koronarajoitusten aiheuttama myynnin lisäys Alkoissa on kuitenkin lyhytikäinen piriste, ja pian palataan uuteen normaaliin, jossa Alko on hätää kärsimässä.
Koronan jälkeen yhdessä matkustajatuonnin kanssa market- ja ravintolamyynti pudottavat Alkon osuuden alkoholin kokonaiskulutuksesta alle 30 prosentin – tasolle, jossa jo käytiinkin.
Lisäksi kokonaiskulutus vähenee kuluttajakäyttäytymisen kautta ikäluokkien molemmista päistä: ns. suuret ikäluokat eli märät sukupolvet vähentävät juomistaan monista ikääntymisen aiheuttamista syistä, ja nuoret ikäluokat eivät suosi humalajuomista.
Onkin syytä kysyä, onko monopolilla enää oikeata perustetta – terveys- ja sosiaalipoliittista ohjausvoimaa.
Siksi pyrkimys siirtää keskiolut Alkolle oli yksi manipulaatiokeinoista pitkittää monopolin elämää uuden alkoholilain tiimellyksissä. Jopa alkoholin etäkaupan surkuhupaisa suitsiminen verkossa kuuluu samaan koriin: Alkon aseman säilyttämiseksi.
Keskittymällä alkoholiin Alkon tarina on väistämättä loppu.
Toinen tie on se, että ne voimat, jotka haluavat säilyttää monopolin aseman Suomessa, ryhtyvät puoltamaan kannabiksen viihdekäytön sallimista, mutta kannabiksen sekä kannabista sisältävien tuotteiden kuten suklaan, keksien ja mm. juomien myynnin monopolisoimista Alkon tehtäväksi. On sitten kyse ei-päihdyttävästä CBD:stä tai päihdyttävästä THC:stä. Lääkekannabis on apteekkien tonttia.
Alkolla on jo laadunvalvontajärjestelmä kuten Alkoholintarkastuslaboratorio ACL, joka kykenee valvomaan kannabiksen laatua, epäpuhtauksia ja laissa hyväksyttyjä THC-pitoisuuksia. Alko on myös neuvova asiantuntijaorganisaatio, joka voi venyä viinin ja ruoan yhdistämisestä koulutuksen kautta kannabisneuvojaksi.
Silloin sekä alkoholin että huumeiden myynti kuuluisivat valtion perustehtäviin. Toinen luonteva myyntiväylä on apteekit, mutta se ei pelasta Alkoa.
Teksti: Eeropekka Rislakki
Kuvat Pixabay, Heikki Kähkönen
Facebook Comments