Suomalaiset Frex-tuotteet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta keittiö- ja ravintola-alan ammattilaisten joukossa. Frex-alkutuotteiden arvostettu maku ja rakenne sekä korkeat ravintoarvot syntyvät terveestä ja elävästä maaperästä. Lisäksi juurekset tuotetaan hiilinegatiivisesti.
kumppanuusartikkeli Skabam Oy:n kanssa.
Frex on mullistamassa koko perunoiden ja muiden juuresten sekä kananmunien tuotannon. Monet Euroopan ja Suomen Michelin-tähtikokit ovat ottaneet omakseen Frex-tuotteet. Suomessa tuotetut perunat, kananmunat ja nyt uusina tuotteina punajuuret viedään lähes käsistä.
Tämän päivän huipputeknologia mahdollistaa tuotantotavan, joka ottaa vauhtia vuosikymmenten takaa. Frex-tuotteiden ylivertainen maku ja rakenne sekä korkeat ravintoarvot syntyvät terveestä ja elävästä maaperästä.
Frexissä maaperää uudistetaan vuoroviljelyllä ja ns. peitekasveilla, joiden avulla ravinnetasapainoa säädellään: kaksi vuotta maaperän hoitoa, kaksi vuotta viljelyä. Tuloksena on tuotantotavan hiilinegatiivisuus, joka mahdollistaisi viljelijöiden osallistumisen päästökauppaan.
Suomen maatalouden siirtyminen samaan tuotantotapaan, jolla Frex-juurekset tuotetaan, ratkaisisi nopeutetusti Suomen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen vuoteen 2050 mennessä.
Frex-juuresten tuotantotapa sitoo tutkitusti hiiltä maaperään.
Frex-menetelmän mukainen perunoiden viljely on tuottanut maaperän hiilensidonnasta innostavia mittaustuloksia. Frex-brändin omistaa ja tuotteiden kehittämisestä vastaa suomalainen kasvuyritys Skabam Oy.
”Meillä on mittausdataa ja statistiikkaa peltojen ravinnepitoisuuksien lisäksi myös maaperän hiilen sitomiskyvystä. Jatkossa teemme mittauksia yhä tarkemmin, sillä tulokset ovat jo nyt pysäyttäviä”, Skabam Oy:n Tapio Knuuttila kertoo.
Maaperän orgaaninen aines on noussut Frex-juuresten viljelyssä kolmen vuoden mittausjaksossa vakuuttavasti. Kyse on lupauksesta, että oikea viljelytapa sitoo ilmakehän hiilidioksidin peltoon tavalla, joka muuttaa viljelyn ongelmasta ratkaisijaksi.
On selvää, että nykyinen luonnonvarojen hyödyntäminen on ilmastonmuutoksen sekä lajikadon torjumisen näkökulmasta tiensä päässä.
Suomen kannalta ratkaisu voisi olla maataloudessa. Mikäli Suomen 2,5 miljoonalla peltohehtaarilla tehtäisiin sama, maamme vuotuiset 44 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin sitoa maaperään valitsemalla Frex-juuresten viljelytapa.
”Jos siirtyisimme samaan tuotantotapaan, jolla Frex-juurekset tuotetaan, Suomen virallinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä voitaisiin aikaistaa ja samalla vuoden 2050 tavoite hiilinegatiivisuudesta täyttyisi jo aiemmin”, Knuuttila väläyttää.
Jos tähän mentäisiin, ongelmaksi mielletty Suomen maatalous olisi osa ratkaisua tavalla, jossa maamme muuttuisi päästöoikeuksien myyjäksi EU-tasolla.
”Se, minkä perunan kuluttaja tai kokki valitsee koti- tai ravintolalautaselle, ei ole yhdentekevää. Oikean valinnan lisäksi saa vielä terveyttä tukevat korkeat ravintoarvot sekä huippumaun”, Pia Tapio-Knuuttila tähdentää.
Koti- ja ravintolakeittiöissä on nyt valinnan paikka. Maataloutta on jo totuttu pitämään ympäristön kannalta hankalana yhtälönä, sillä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lannoitteet ja torjunta-aineet tuottavat monilukuisen määrän ongelmia sekä köyhdyttävät maaperän viljelyyn kelpaamattomaksi ja johtavat lopulta eroosioon.
Frex-perunat ovat kärkituote. Uutena tuotteena tänä syksynä mukaan on tullut punajuuri.
Asiantuntijoiden mukaan maatalouden ja ihmisen toiminnan aiheuttama lajikato on jopa ilmastonmuutosta vakavampi ilmiö. Skabam Oy:n missiona on yhdistää tuotantomenetelmien ja lopputuotteiden ympäristöystävällisyys, maaperän ja eläinten hyvinvointi, korkeat ravintoarvot ja paras mahdollinen raaka-aineen ominaismaku.
Periaate koskee tietenkin myös Frex-perunoita ja sen rinnalle uutena tuotteena tänä syksynä tullutta punajuurta. Hyvän ruoan rakastajien ja Michelin-tähtikokkien Suomessa ja Keski-Euroopassa käyttämät Frex-perunat ovat tällä hetkellä Skabam Oy:n päätuote.
On hyvä muistaa, että Frex ei ole perunalajike, vaan perinteisten viljelymenetelmien, maaperän parantamisen, hiilinielun ja huipputeknologian analytiikan yhdistävä tuotantotapa, jonka laajempi käyttöönotto muuttaisi koko maanviljelyn luonteen ilmastohaitasta ilmastohyödyksi.
Frex-perunoiden tuotantotapa on osoittanut, että perinteisten viljelytapojen, maan parantamisen ja teknologian yhdistäminen maaperän uudistamiseksi sitoo ilmakehän hiiltä enemmän kuin on oletettu – jopa ratkaisuksi asti.
Michelin-tähtikokki Sauli Kemppainen: ”Frex-tuotteet ovat kuin toiselta planeetalta”.
Yksi Frex-munista vakuuttunut kokki on kotimaahan palannut keittiömestari Sauli Kemppainen, joka kokkasi pari vuotta sitten Berliinin Savu-ravintolassaan Michelin-tähden. Kemppainen huomasi valtavan eron tavallisiin raaka-aineisiin, kun hän sai käsiinsä Frex-perunoita ja -kananmunia.
”Kun eteen osuu yksittäinen raaka-aine, josta innostut, alkaa tapahtua! Frex-kananmuna on ihan käsittämättömän hieno. En lakkaa ihmettelemästä, miten se käyttäytyy ja miten upeasti sen valkuainen hyytyy. Koko muna on aivan toiselta planeetalta!”, Kemppainen hehkuttaa.
Kemppainen oli ihmeissään, kun Frex-tuotteiden myötä hänen oppimansa ruoanlaiton perusasiat alkoivat toimia eri tavalla, mihin hän oli tottunut. Samalla mestarikokin reseptit menivät kerralla uusiksi.
”Tietenkin hoin, että maku, maku, maku. Testeissä meni satoja kanamunia sekä valtava määrä perunoita. Pienestä asiasta kasvoi iso seikkailu. Olo on kuin nuortuisi 30 vuotta ja aloittaisi kokkina alusta kaikkine uusine oivalluksineen”, Kemppainen kuvailee Frex-taivaltaan.
Perunoiden ja munien rinnalle tulleille Frex-punajuurille Kemppainen ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Testikeittiöissä hän on jo kehitellyt uusia reseptejä aina marinoiduista punajuurista juureksen omaa makua korostaviin juomiin ja drinkkeihin saakka.
”Kehitin Frex-punajuuren mehusta chilillä ja aniksella maustetun drinkin. Siitä on tulossa takuuvarma hittituote”, hän kehuu.
Sauli Kemppaisen resepti ”Täytetyt Frex-krepit keltuaiskastikkeella” on luettavissa tämän linkin takaa.
Facebook Comments