Sosiaali- ja terveysministeriö tuo alkoholilakiin uuden termin, jota ei ole edes suomen kielen sanastossa. Käsityöläisolueksi kutsutaan laissa enintään 500 000 litraa vuodessa alkoholijuomia valmistavan riippumattoman panimon olutta, joka on pantu mallastetuista tai mallastamattomista viljatuotteista.
Käsityöläisoluen valmistuksessa saa lakiluonnoksen mukaan käyttää myös kasvien jyviä, sokeria, humalaa ja muita käymiseen osallistuvia kasvinosia sekä mausteita ja väriaineita. Sen myynti suoraan valmistuspaikalta olisi sallittua, mikäli olut on enintään 12 prosenttia vahvaa.
Lain perusteluissa mainitaan vielä erikseen, että käsityöläisoluet eivät oluen ja limonadin sekoituksia (shandy ja radler), energiajuomaoluita (esim. tilt beer) tai maustettuja olutcocktaileja (esim. tequilabeer).
Käsityöläisoluen pitää olla perinteisin menetelmin vamistettua, jolloin alkoholipitoisuus voi nousta 12 prosenttiin. Poikkeuksellisilla valmistusmenetelmillä oluen väkevyys voi olla 14–15 prosenttia tai jopa 40–55 prosenttia.
Virallinen suomen kirjakieli ei tunne käsityöläisolut-sanaa. Käsityöläinen-termiä on tarjottu olutterminologiaan englannin kielen sanan craft (beer) suomennokseksi. Käsityöläinen on Kielitoimiston sanakirjan mukaan käsityötä ammatikseen harjoittava henkilö: suutari, ompelija ym. käsityöläiset. Sen sijaan käsityö on käsin tai käsityökaluin suoritettavaa työtä.
Monissa käsityöläispanimoiksi itseään nimittävissä pienpanimossa käsityötä on vain osa valmistusprosessista, joka sekin on usein mäskäysohjelmineen, lämpötilan säätelyineen tai pullotuksineen automatisoitua.
Käsityöläisyyttä edustaa lähinnä asenne eli halu erottua pienenä yrityksenä muista alan toimijoista, mikä on kuitenkin todellisuudessa aika kaukana hatuntekijän, sukankutojan tai lasinpuhaltajan aidosta käsityöläisyydestä. Sahdinvalmistus on käsityötä, mutta alkoholilain mukaan sahti ei ole käsityöläisolutta.
Facebook Comments