STM päätti ravintoloiden rajoitusten ottamisesta käyttöön jo ennen koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen siirtymistä. Tämä käy ilmi STM:n elokuussa tekemästä hybridistrategian toimintasuunnitelmasta. Sen pohjalta hallitus teki päätöksen Suomen varautumisesta koronakriisin toiseen vaiheeseen sekä päätti viime viikolla uusien rajoitusten käyttöönottamisesta.
Ravintolatoimiala on joutunut ainoana erikseen määriteltynä elinkeinoelämän sektorina kantamaan vastuunsa koronaviruksen leviämisestä. Hallituksen kuukausi sitten hyväksymässä hybridistrategian toimintasuunnitelmassa ravintoloiden aukiolon, anniskeluaikojen ja asiakaspaikkamäärien rajoittamiset määriteltiin tärkeysjärjestyksessä kärkipään toimenpiteiksi.
Hybridistrategian neljä ensimmäistä tehtävää pitävät sisällään etätyön, kasvomaskien käytön, ikääntyneiden ja riskiryhmien suojaamisen sekä poikkeukselliset opetusjärjestelyt kouluissa. Heti niiden jälkeen tulevat ravintoloiden nykyistä tiukemmat rajoitukset.
Vasta ravintoloiden perään pohditaan julkisten kohteiden, kuten, urheilutilojen, uimahallien, päiväkotien ja oppilaitosten sulkemista, rajat ylittävän matkustuksen rajoittamista sekä yleisötilaisuuksien kieltämistä ja rajaamista.
Itse asiassa ravintolat ovat olleet jo kesästä lähtien aluehallintoviranomaisten ja STM:n erityistarkkailussa. Helsingin Sanomat kirjoitti 18. elokuuta, että AVI suorittaa viikonloppuisin tehostettua valvontaa ravintoloissa koronaepidemian vuoksi.
Lehdessä haastateltiin STM:n hallitusneuvos Ismo Tuomista, jonka näkemyksen mukaan tilanne ravintoloissa oli karkaamassa käsistä. Pidempi aukiolo edellytti ravintoloilta tiukempia toimia.
”Ravintola-alalla on jossain määrin ollut nyt sellaista ajatusta, että epidemiasta selvittiin ja kaikki jatkuu kuin ennen. Tämä on täysin väärä käsitys”, Tuominen sanoi Hesarissa.
”Jos alan toimijat ja asiakkaat eivät pidä mielessä, että maailmalla epidemia päinvastoin jyllää, ollaan pian tilanteessa, jossa rajoitukset otetaan takaisin. Tämä on ilman muuta uhkaus, jos epidemia alkaa pahentua”, hallitusneuvos uhkasi.
Tuomisen uhkaus toteutui viime viikolla. Tartuntatautilain mukaiset uudet rajoitukset ovat nyt voimassa.
STM:n tulkinnan mukaan ravintoloita koskevilla rajoituksilla ei ole yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi sosiaali- ja terveysministeriö ei laske edes sitä, että MaRa arvioi sen jäsenyritysten 70 000 työntekijästä jopa 20 000 jäävän mahdollisesti työttömiksi konkurssien ja irtisanomisten vuoksi.
Vaikka konkurssiaallolta mara-aloilla on toistaiseksi vältytty, moni yritys sinnittelee kassakriisin ja viranomaisrajoitusten keskellä. MaRan jäsenyrityksistä 15 prosenttia arvioi syyskuussa olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
Peräti 71 prosenttia yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa, mutta toiminta jatkuu kannattavuutta tavoitellen. Yrittäjien stressitaso on kohonnut. Henkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella.
Todella oudolta tuntuu se, että yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi STM:ssä ei ole noteerattu sekä palkansaajien että yrittäjien tulotason romahtamista ja lukuisten ihmisten turvautumista toimeentulotukeen.
PAM:in perjantaina julkistaman jäsenkyselyn mukaan matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelujen alalla useampi kuin joka viides on joutunut luopumaan lääkkeiden hankinnasta ja joka neljäs terveydenhoidosta, kuten lääkärissä käynneistä. Taloutta on paikattu turvautumalla säästöihin tai lähteisten tukeen.
Kyselyn mukaan koronan seurauksena moni nuori työntekijä tinkii ruoasta, kun taas vanhemmat supistavat menojaan luopumalla harrastuksista. Nuoret ovat muita useammin joutuneet hakemaan toimeentulotukea. Lisäksi he ovat myyneet omaisuuttaan vanhempia ikäluokkia useammin.
Tartuntatautilaki toimii hyvänä vipuvartena ravintoloiden maalittamisessa koronalingoiksi.
Ravintoloiden systemaattinen nimeäminen tartuntapesäkkeiksi on herättänyt lukuisia kysymyksiä, joihin STM ja THL eivät ole antaneet kunnollisia vastauksia. Yksi kysymyksistä on, miksi viranomaiset ovat leimanneet yökerhot ja baarit koronalingoiksi, vaikka esimerkiksi urheilutiloissa, kirkoissa ja jopa sairaaloissa on todettu yhtä lailla tartuntatapauksia – altistumisista puhumattakaan.
Hallituksen 3. syyskuuta hyväksymän ja STM:n laatiman hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Suomi on sen perusteella kiihtymisvaiheessa.
Elokuun lopussa Suomi oli vielä selkeästi suvantovaiheessa eli perustasolla. Kiihtymisvaihe kolkutti ovella, sillä siitä oli saatu esimerkkejä mm. Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.
Viranomaisten tavoitteena on ollut ottaa epidemiatilanne hallintaan tehostamalla tartuntatautilainsäädännön mukaisia toimenpiteitä. Ravintolat sopivat tähän pelikirjaan hyvin.
Meillähän on ollut koko kesän ja syksyn voimassa tartuntalain 58a §:n väliaikainen muutos, jonka mukaan ravintola-anniskelu on sallittua vain kello 22:een ja aukiolo 23:een. Sitä on vain lievennetty asetuksilla.
Toisin sanoen kiristäessään ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoja sekä asiakaspaikkojen määrää hallitus päätti lievennyksistä, jotka toimivat todellisuudessa tiukennuksina aiempaan verrattuna.
Ministeri Krista Kiuru tulkitsee voimassaolevaa lakia poliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Pikkujoulukausi on jo menetetty, samoin uusivuosi.
Hallitus määritteli 1.10. voimaan tulleessa asetuksessa ravintoloiden anniskelun takarajaksi klo 24. Ovet on suljettava klo 1. Ylen toimittaja kysyi ministeri Krista Kiurulta (sd.), voidaanko tautitilanteen niin salliessa rajoituksista luopua eli palata normaaliin aikaan, jolloin ravintolat voisivat anniskella 1.30 saakka ja omalla ilmoituksella jopa 4:ään asti.
Ministerin vastaus oli tyly ja yksinkertainen. Hänen mukaansa alueellinen tarkastelu kertoo, että kello 24:n rajasta voidaan poiketa vain aikaisempaan suuntaan.
”Se tulee jatkossa olemaan uusi normaali. Joka puolella suomalaiset tulevat tietämään, että anniskelu päättyy viimeistään kello 24”, Kiuru kuittasi.
Kiurun vastaus on poliittinen, ei lakiin perustuva. Tartuntatautilaki antaa mahdollisuuden poiketa kumpaan suuntaan tahansa eli yöllä jopa niin pitkälle, kunnes alkoholilain määräämät anniskeluajat tulevat vastaan. Ravintoloiden rajoituksia koskevan tartuntatautilain määräaikaisen pykälän voimassaolo jatkuu ensi helmikuun loppuun saakka.
Käytännössä Kiuru tarkoittaa myös sitä, että ravintoloille erittäin tärkeä pikkujoulukausi on jo menetetty. Samoin uudenvuoden vastaanottaminen. On todellakin paradoksaalista, että ilotulitukset ja baarien valojen räpsyttely uudenvuodenyönä kello 24 eli 00 tarkoittaakin anniskelun päättymistä, eikä juhlien kohokohtaa eli vuoden vaihtumista.
Kuittaako STM yökerhojen sulkemisella karvasta tappiota, jonka se sai jatkoaikojen mentyä läpi uudessa alkoholilaissa?
Entä jos Kiurun mainitsema kello 24 eli uusi normaali onkin tarkoitettu pysyväksi tilaksi? Päätoimittaja Eeropekka Rislakki kirjoitti Viiden Tähden kolumnissaan (30.9.), että virkamiesten ja hallituksen viestinnälle on ominaista peitelty moralismi. Samalla se ruokkii erilaisia salaliittoteorioita, jotka syövät hallinnon uskottavuuden.
Ei ole kaukaa haettua, että uuden normaalin takana onkin alkoholipoliittinen salaliitto, jossa omalla ikuisella agendallaan häärivät STM:n alkoholi- ja ravintola-asioista vastaavat virkamiehet, THL:n viinasatraapit, poliisihallinto, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä viime kädessä ministerit Krista Kiuru ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esikuntineen.
Sen perusteella uuden normaalin myötä öisestä anniskelusta ja yökerhoista päästäisiin kätevästi eroon. Ei tarvittaisi jatkoaikoja, kun ei olisi enää ravintoloita, jotka niitä tarpeeseensa hakisivat.
STM- ja THL-vetoiselle covid-19-työryhmälle ravintolat ovat pelinappula, jolla voidaan testata toimenpiteiden tehoa ja toimivuutta.
Merkillepantavaa on, että koronahumppaa ei johdeta hallituksesta, vaan valta on annettu STM:n ja THL:n kokoamalle valtakunnalliselle covid-19-koordinaatioryhmälle, jonka johdossa on STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Tämä asiantuntijayhmä tekee esitykset, jotka hallitus siunaa.
Koko väestöön kohdistuvien ohjeistusten perillemeno varmistetaan viestinnän eri keinoin. Tämä tehdään tarvittaessa jo etukäteen vuotamalla mediaan erilaisia huhuja ja arvioita. Niiden pohjalta ihmisille kerrotaan, mitä suositukset tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan.
”Koronaepidemian pitkittyessä tarvitaan pitkäkestoista, motivoivaa kansalaisviestintää, jotta suosituksia jaksetaan noudattaa. Tämä edellyttää perinteisen tiedottamisen lisäksi kampanjatyyppistä viestintää, jonka näkyvyys varmistetaan”, paperissa todetaan.
Viro päätti alkoholin anniskeluun liittyvistä yöaikaisista rajoituksista 17. syyskuuta. Öinen anniskelukielto on voimassa 24. lokakuuta saakka. Viron esimerkin innoittamana HUS:in dignostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoitti perjantaina 18. syyskuuta Twitterissä, että vastaava rajoitus ei olisi Suomessakaan huono idea.
Kommentti sai laajaa näkyvyyttä. Helsingin Sanomat haastatteli samana päivänä Lehtosta ja STM:n Ismo Tuomista Viron malliin siirtymisestä. Syöttö osui täydellisesti lapaan. Viikonlopun mediamylläkkä takasi sen, että jo maanantaina koko kansa tiesi, että hallitus tulee kiristämään rajoituksia torstain istunnossaan.
Rajoitusten toteutumisen varmensi vielä THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen, joka kertoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että elo-syyskuun tartunnoista ainakin 200 on peräisin ravintoloista. Puumalaisen mukaan yhdestä helsinkiläisravintolasta oli lähtöisin lähes 40 tartuntaa.
Puumalaisen väitteille ei ole vieläkään löytynyt katetta. Yhdessäkään THL:n viikkoraportissa elokuun alun jälkeen ei ole ollut mainintaa mahdollisina koronalinkoina toimineista ravintoloista. Sen sijaan tartuntoja on tapahtunut lähinnä perhepiirissä, yksityisissä juhlissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja oppilaitoksissa.
Suomalaisten on uskallettava luottaa viranomaisarvioihin ja virkamiesten puolueettomuuteen.
Olen kirjoittanut suomalaisesta alkoholipolitiikasta lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2008 totesin käydessäni puhumassa Etelä-Suomen lääninhallituksen päihdepäivillä, että omalla ja läheisten terveydellä pelottelu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen raittiustyöhön ja alkoholipolitiikkaan.
”Turmiolan Tommi istuu keskustelussamme kuin viinapiru juopossa. Ennen Tommi meni ravintolaan, ryyppäsi rahat ja tuhosi perheen, mutta nyt Tomppa menee lähikauppaan ja hakee sieltä mäyräkoiran”, tulin sanoneeksi.
Nyt Turmiolan Tommi on osa tartuntataudin hybridistrategiaa.
”Tomppa ei enää ryyppää kapakassa. Tomppa dokaa himassa. Hän kerää juomavarastoja kotiinsa ja kesämökille. Baariin lähtiessään Tomppa ottaa kunnon pohjat”, jatkoin puheenvuorossani 12 vuotta sitten.
Suomi on 103-vuotias. Tommi Turmiola elää yhä keskuudessamme. Elämme pimeyden aikakautta.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -median toimituspäällikkö.
Facebook Comments