Keskustan puoluehallitus ei kannatta rypäleviinin kasvatuksen tukemista Suomessa. Puolueen mukaan suomalaisen maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viininviljelyyn. Viininvalmistus on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa, mutta meillä ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.
Viinin valmistukseen soveltuvia rypäleitä kasvaa jo useilla tiloilla eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla. Keskustan puoluekokoukselle jätetyn aloitteen mukaan viiniköynnösten kasvatus on lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3–4 rypäleviiniä.
Viininkasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu satakunta jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja tarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.
MMM esitti 2008, että Suomi liitettäisiin EU:n luokittelussa viininviljelyn A-vyöhykkeeseen, mutta hankkeesta luovuttiin.
Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka, mikä Suomessa vastaa Salpausselän eteläpuolista aluetta.
”Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolelle aidosta suomalaisesta rypäleviinistä ei saa käyttää nimitystä viini, vaan etikettiin merkitään rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen aloitteessa todetaan.
Suomen Viininkasvattajat ry on koonnut verkkosivuilleen 16 Suomessa viihtyvää rypälelajiketta. Niiden alkuperämaita ovat mm. Baltian maat, Puola, Venäjä, Unkari, Saksa ja Ranska. Jotkut lajikkeet kestävät jopa 20–30 asteen talvipakkasia.
”Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita”, Keskustan puoluehallitus toteaa vastauksessaan.
Facebook Comments