Kanadalaisen Isabel Hoffmanin Tellspec-yhtiö on kehittänyt käteen sopivan ruokaskannerin, joka lupaa, että ruoan tulevaisuus on läpinäkyvä.
Yritykset voivat jo nyt mitata ruokatuotteen sisällön kuten mitä lisäaineita tai ravitsemuksellisia ainesosia ruoka sisältää. Pian skanneri on myös kuluttajien ulottuvilla.
Kuluttaja voi pian mitata itse, mitä lisäaineita, allergeeneja, ravintoaineita, kemikaaleja tai paljonko kaloreita ruokatuote sisältää.
Food Camp Finlandin jo toista kertaa järjestämä Food & Talk pohtii perjantaina 18. toukokuuta ruokailua ja sen tulevaisuutta muuttuvan kulttuurin sekä kiinnostavien innovaatioiden, ilmiöiden ja kansainvälisten puhujien kautta.
Yksi puhujista on ruokaskannerin kehittänyt kanadalainen Isabel Hoffman, joka osoittaa, kuinka tieteen ja teknologian työkalut tulevat muuttamaan ajatuksemme ja ennen kaikkea ymmärryksemme ruoan laadusta. Muutos voi tapahtua hyvinkin pian.
Mistä idea ruokaskanneriin syntyi?
Idea skannerista, joka kykenisi analysoimaan ruokaa, syntyi kun 13-vuotias tyttäreni sairastui lukuisiin allergioihin sekä diabeteksen esiasteeseen. Meidän oli seurattava ja laskettava hänen dieettinsä hiilihydraatteja ja sokereita. Meidän oli varmistettava, että tietyt ruoka-aineet eivät päädy hänen lautaselleen, ja pitivätkö elintarvikkeiden merkinnät paikkansa.
Kun opiskelin Toronton yliopistossa, olin käyttänyt erilaisia spektroskooppeja, enimmäkseen tutkiakseni tähtien koostumusta, joten ajattelin, että jos siirrämme spektroskoopin tietokonelaskennan pilveen, voimme pienentää ruoka-aineisiin liittyvän spektromittarin kooltaan käteen sopivaksi.
Kuinka kauan skannerin kehittely vei ennen kuin se tuli markkinoille?
Tyttäreni sairastui vuonna 2012, jolloin aloin työskennellä idean ympärillä ja Tellspec muotoutui vuonna 2013. Prototyyppejä saimme valmiiksi alkuvuodesta 2015 ja ryhdyimme myymään ensimmäisiä laitteita saman vuoden lopussa. Tie on ollut kohtuullisen pitkä.
Kenelle ruokaskanneri on suunniteltu?
Nykyinen, yritysten käyttöön tarkoitettu skanneri on jo kooltaan pieni, mutta kuluttajakäyttöön vielä liian kallis. Skannerista on hyötyä ruokaketjun eri osissa.
Maanviljelijöillä on hyötyä laitteesta, jos sadonkorjuun oikea hetki pitää optimoida; elintarvikeyrityksen voivat valvoa tuotteidensa ominaisuuksia tuotannon eri vaiheissa; tukut ja jakelijat voivat varmistaa raaka-aineiden turvallisuuden; ja kaupat voivat välttää ruokahävikkiä, ja varmistaa ruoan parhaan mahdollisen laadun.
Olemme myös suorittaneet testejä, joissa skannerimme on ohjelmoitu selvittämään, onko tuote autenttinen. Pyrimme yhä kehittämään skanneria ja saamaan sen hinnaltaan kuluttajille sopivaksi sekä yhä pienemmäksi.
Tellspec-skanneri kykenee lukemaan, onko raaka-aine tai elintarvike mm. gluteeniton tai sopiva diabeetikolle. Se tunnistaa myös kalorit. Miten laite toimii?
Skannerimme ei ole lääketieteellinen laite. Mutta kykenemme tunnistamaan jotkin allergeenit tietyistä ruoka-aineista, mutta emme miljardisosapitoisuuksia. Siksi skanneria on syytä käyttää vain varotoimenpiteenä. Mutta hiilihydraattien ja sokereiden jäljittäjänä skanneri toimii diabeteksen osalta hyvin.
Järjestelmässä on kädessä pidettävä lukijalaite, jossa on ns. NIR-spektroskooppi, pilvessä toimiva AI eli keinoälylaskentaa, sekä kännykässä toimiva applikaatio. Toiminta on suoraviivaista: skannerilla suunnataan tutkittavaan kohteeseen infrapunavaloa.
Takaisin heijastuvan valon aallonpituudet, spektri välittyy pilvipalveluun, jossa analysointi tapahtuu. Tieto, ominaisuuksien sormenjälki on nähtävissä kännykän ruudulla.
Onko teillä suunnitelmia saada ruokaskanneri kännykkään?
Tietenkin on. Mutta vasta muutaman vuoden kuluttua. Vasta silloin voimme antaa kuluttajalle vallan tehdä perusteluja päätöksiä, mitä syödä.
Toivon tietenkin, että tämä muuttaa täydellisesti sen, miten suhtaudumme ruokaan ja tuloksena on puhtaan ruoan vallankumous. Toisin sanoen, että kuluttaisimme vain sellaista ruokaa, joka on meille hyväksi.
Suomessa on ilmainen kouluruoka kaikille oppilaille. Miten koulujen keittiöt ja keskuskeittiöt voivat hyödyntää ruokaskanneria?
Jokainen ammattikeittiö voi hyödyntää ja testata ruoan ravitsemusarvot, laadun ja autenttisuuden. Se auttaa myös vähentämään ruoan hävikkiä laadun ymmärtämisen kautta.
Globaalisti arviolta vähintään kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Hävikin vähentämisellä voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä. On moraalisesti väärin, jos emme edes yritä vähentää hävikkiä.
”Elämme maailmassa, jossa ruokaa vääristellään ja väärennetään.”
Esimerkiksi kolmasosa kaikesta kalasta on harhaanjohtavasti merkittyä. Maailmassa myydään kaksi kolmasosaa enemmän hunajaa kuin sitä edes tuotetaan. Monien muistissa ovat Euroopan ja Brasilian lihaskandaalit.
Lastemme ruokkiminen terveellisimmällä ja ravitsemuksellisesti parhaimmalla ruoalla pitäisi olla etusijalla. Mutta meidän on jatkettava siitä, ja koulutettava lapsemme terveellisen ruoan syöjiksi.
Liian usein lapsille suunnatut elintarvikkeet ovat sokeroituja ja niissä käytetään keinotekoisia väriaineita, jotka ovat haitallisia terveydelle. Siten näen, että ruokaskanneria ei pidä käyttää vain koulujen keittiöissä vaan myös koululaisten opetuksessa sekä kotona.
Usein vaikuttaa siltä, että tiede ja teknologia aiheuttavat vain ongelmia ruoallemme. Tuloksena on ruokaa, joka sisältää keinotekoisia lisäaineita, alkutuotannossa käytetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia lannoitteita ja torjunta-aineita, suurten yksiköiden eläintuotannossa käytetään tonneittain lääkkeitä, ja ruokaa prosessoidaan linjastoissa rankasti. Miten tiede ja teknologia voisivat auttaa parempaan ruokaan?
Kannatan ehdottomasti hiiliveron kaltaista mekanismia. Haluaisin nähdä, kuinka tämä ajattelutapa ulotettaisiin koskemaan myös ainesosia, jotka haittaavat terveyttämme ruoassa. Otan esimerkin karrageenista (E407), joka on lisäaine, jota tuotetaan rankalla prosessilla punalevästä.
Sitä käytetään hyytelöimistarkoituksessa hilloissa, luomukermoissa, jäätelöissä, hammastahnoissa sekä sakeuttajana soija- ja kasvikermoissa, manteli- ja kookosmaidoissa sekä joissakin kauramaidoissa.
Karrageenin on osoitettu aiheuttavan suolistovaivoja ja ylläpitävän kehon tulehdusta. En ymmärrä, miksi karrageenin käyttö on ruoassa sallittua. Meidän pitäisi voida osoittaa ruokateollisuudelle, että emme hyväksy ruokaamme ainesosia, jotka heikentävät terveyttämme.
Siksi olemme keränneet Tellspecopedia -sivustolle tietoa, joka kertoo yleisimpien ruoan ainesosien terveysvaikutuksesta. Yleisesti ottaen emme kuluttajina juurikaan tiedä, mitä ruokamme sisältää. Pyrin siihen, että voimme tehdä perusteltuja päätöksiä, mitä syömme ja mitä jätämme syömättä.
Food & Talk 2018 -ruokatapahtuman lisätiedot
Tapahtuman tarkempi ohjelma on luettavissa nettisivuilta Food & Talk 2018
Osta liput vuoden kiinnostavimpaan ja herkullisimpaan ruokatapahtumaan Tiketistä
Aika ja paikka: 18.5.2018, Hotelli Clarion Helsingin Jätkäsaaressa
Seminaarin tuottaja on Food Camp Finland
Ruoan tulevaisuus herättää keskustelua ja koskettaa meitä kaikkia. Helsingissä toukokuussa 18.5.2018 järjestettävä Food & Talk on merkittävin alan keskustelufoorumi Suomessa.
Järjestyksessään toinen Food & Talk -seminaari tarjoaa huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ruoasta ja sen tulevaisuudesta. Tapahtuma yhdistää ruokakulttuurin, brändäyksen, lobbauksen ja tutkimuksen sekä luo siltaa ilmiöiden ja teknologian välille.
Food & Talkissa haetaan ja annetaan vastauksia, mikä muuttuu ruokatuotannossa ja -kulttuureissa sekä miksi muutokset tapahtuvat.
”Viime vuoden Food & Talk sai erittäin hyvän vastaanoton. Siksi oli selvää, että järjestämme tapahtuman uudestaan. Haluamme muuttaa perinteisiä käsityksiä seminaareista ja tarjota laadukkaan sisällön lisäksi huippuruokaa ja -juomaa”, sanoo Food Camp Finlandin toimitusjohtaja Riikka Kannas.
Riikka Kannas tähdentää, että Food & Talk 2018 on myös makujen juhla. Ruoasta vastaavat Michelin-tähdellä palkittu keittiömestari Pekka Terävä sekä keittiön huippuammattilaiset.
Facebook Comments