Maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi Suomen hakemuksen EU:n viinintuottajamaaksi. Suomen tavoitteena on päästä mukaan viinintuottajamaiden luetteloon 2028, jolloin seuraava EU:n maatalouspolitiikan CAP-kausi käynnistyy. Ministeri Sari Essayahin mukaan ennen hankkeen eteenpäin viemistä on selvitettävä, mitä vaikutuksia Suomen liittymisestä osaksi viinintuotantoaluetta on EU-oikeuden sekä Alkon monopolin kannalta
Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio, Anne Kalmari ja Tuomas Kettunen jättivät marraskuussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) kirjallisen kysymyksen, jossa he peräänkuuluttivat, onko Suomi hakemassa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon ja millä aikataululla hakeminen tapahtuu.
Viime perjantaina antamassaan vastauksessa Essayah kirjoittaa, että Suomen hakemus etenee hallitusohjelman mukaisesti. Hakemukseen liitettävä Suomen viinintuotannon tilannekatsaus valmistui MMM:ssä virkamiestyönä jo viime kesäkuussa.
Viinintuottajamaaksi hakeminen ei ole silti edennyt puoleen vuoteen mihinkään suuntaan, sillä MMM on siirtänyt asian osaksi STM:ssä ja TEM:ssä vireillä olevaa enintään 15-prosenttisten viinien kauppamyyntiä ja alkoholisääntelyä koskevaa selvitystä.
”Asiassa on edelleen joitakin selvitettäviä rajapintoja sekä tietotarpeita liittyen etenkin EU-oikeudellisiin
näkökulmiin. Hallitusohjelman mukaisesti alkoholipoliittiset uudistukset toteutetaan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla, siten että hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa”, Essayah vastaa.
EU:n maatalouspolitiikasta tuli Suomen alkoholipolitiikkaa.
Ministeri Essayahin vastaus on sikäli ristiriitainen, että viinituottajamaan status liittyy seuraavan EU:n maatalouspolitiikkaa koskevan CAP-kauden käynnistymiseen. Nyt asia on muutettukin lähtökohdiltaan osaksi kansallista alkoholipolitiikkaa.
MMM:ssä valmistunut Suomen viinintuotannon tilannekatsaus sisältää jo tällä hetkellä tarpeelliset tiedot mm. viininkasvatukseen sopivista mikroilmastoista ja maaperistä, tuotantomääristä, viljelyaloista, käytetyistä lajikkeista, alan koulutuksesta, kiinnostuksesta kaupalliseen tuotantoon, kasvinjalostuksesta sekä Suomen viinimarkkinoista.
STM:n ja TEM:n asettaman selvitysmiehen, Antti Neimalan, viinien kauppamyyntiä koskeva raportti valmistuu hallituksen puoliväliriiheen mennessä ensi keväänä. Neimalan tehtävänä on selvittää eri vaihtoehtoja viinien myynnin vapauttamisesta sekä arvioida niiden vaikutuksia muun muassa väestön terveyteen ja hyvinvointiin, elinkeinovapauteen, markkinoiden toimivuuteen ja kilpailuun, alkoholivalvontaan, julkiseen talouteen sekä sisäiseen turvallisuuteen ja järjestykseen.
Euroopan unionissa jäsenvaltio saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi. Suomi ei ole mukana viinintuottajien luettelossa, koska vaadittavaa statusta ei ole haettu EU:lta.
Tämän vuoksi Suomessa kasvatetuista rypälepohjaisista viineistä ei ole lupaa käyttää nimeä viini, vaan kyseinen juoma on viinirypäleistä käymisteitse valmistettua mietoa alkoholijuomaa. Juomaa ei saa myydä nykyisen alkoholilain mukaan kuluttajille suoraan viinitilalta, kuten tilaviinejä. Niiden myynti tapahtuu Alkon kautta. Tämä edellyttää, että tuote ylipäätään pääsee Alkon valikoimiin.
Ministeri Sari Essayahin kuva pääkuvassa: Fanni Uusitalo Valtioneuvoston kanslia.
Facebook Comments