Yhteistyössä Taste of Helsinki
Pistimme Taste of Helsingin järjestävän Barry MacNamaran puun ja kuoren väliin ja suoritimme revolverihaastattelun.
Okei Barry, aloitettaisiinko hyvässä yhteisymmärryksessä siitä, että sinä lupaat, että tänä vuonna Taste of Helsingissä vallitsee aurinkoinen sää?
Voin luvata ja vannoa, että Taste of Helsingissä vallitsee sää. Se on ihan varma juttu.
Selvä juttu. Voisitko kertoa mikä on lempparihetkesi tapahtumassa?
Tähän on helppo vastata. Kun tyttäremme Oona tulee paikalle sunnuntaina isovanhempiensa kanssa. Hän on ollut mukana jo neljä kertaa mukaan lukien sen kerran, kun Mira oli aivan viimeisillään raskaana vuonna 2013.
Kuinka täpinöissä olet ravintoloiden kokkauskattauksesta tänä vuonna? Korviimme on kuulunut, että luvassa on mielenkiintoisia hommia.
On jännä hetki, kun saadaan ekan kerran koko menu luettavaksi. Kattaus varmistuu aina maaliskuun loppuun mennessä, ja mulla on tapana ruksia sellaiset annokset, jotka haluan itse ehdottomasti maistaa ja joita epäilemme kunkin vuoden hittiannoksiksiksi.
Yleensä meidän ennuste menee tietenkin pieleen, koska joukossa tuppaa olemaan yllätyksiä. Tänä vuonna tarjolla on paljon paikallisia raaka-aineita, kuten Suomessa yleisiä, mutta silti keittiöissä harvinaisia kalalajeja. Se on mahtavaa.
Kaksi annosta, jotka merkkasin jo kirjoihini: ravintola Shelterin ”Metsäsieni”, jossa on emmervehnäpuuroa, parapähkinäpyreetä ja sienivinegretillä maustettua itusalaattia. Ja TuOHi -pop upin ”Kapteeni grillisydän ja hänen taikayrttinsä”, mitä ikinä se sitten onkaan.
Ygösestä kymppiin, minkälainen stressitaso on tänään ja minkälainen se tulee olemaan vikana iltana ennen h-hetkä?
Sanoisin, että se on tänään 0,01 ja viimeisenä iltana ennen avajaisia 10. Hah, miksi, oi miksi teemme tämän itsellemme vuosi toisensa perään?
Mikä on suurin vastoinkäyminen, mikä on tapahtunut Taste of Helsingissä?
Kaikkein vaikein asia oli, kun isäni kuoli vain kaksi viikkoa ennen ensimmäistä tapahtumaa vuonna 2012. Hän odotti tapahtumaa innolla ja olisi tullut Suomeen ensimmäistä kertaa…
Olemme kuulleet täällä Viidessä Tähdessä monenlaisia huhuja Taste of Helsingistä. Pitävätkö ne kaikki paikkansa?
Ehkäpä, ehkäpä ei. Jos tarkoitat sitä, ettemme kelvanneet Suomi100-ohjelmaan ruokinemme, pitää valitettavasti paikkansa.
Jatketaan vaikealla valinnalla: jos saisit valita minkä tahansa ravintolan, mistä päin maailmaa tahansa osallistumaan tapahtumaan, mikä se olisi?
Okei, tämä valinta tulee suoraan sydämestä. Ravintolan ei tarvitse olla kuuluisa. Vastaan Ballynahinchin linna Connemarassa, Atlantin tyrskyävältä rannalta Irlannista.
Mitä ruokaa haluaisin nähdä heiltä? Clegganin ravunsaksia, paahdettua valkosipulia ja tillillä maustettua crème fraichea, hapanjuureen leivotusta leivästä krutonkia ja vielä merianturaa paistettuna luun päällä. Ai että. Siihen kylkeen tuopillinen niin kermaisena vaahtoavaa Guinnessia, ettei se onnistu kuin Irlannin saarella.
Voidaanko sopia jo nyt, että tehdään ensi vuonna yhdessä aprillipila, jossa ToH muuttaa Espoon Tapiolaan ja tunnetaan vastedes Taste of Espoona? Pliide?
Miten tiedätte tästä? Kuka lauloi?
Minkälaiset terveiset haluat lähettää epäröijille, jotka eivät vielä ole merkanneet Taste of Helsinkia kalentereihinsa?
Ehkä te voisitte vastata tähän mun puolesta? Onko kyseessä spessutapahtuma? (On, kandee. // toimitus)
Irlantilaisena miehenä, käsi sydämellä, mitä mieltä todellisuudessa olet suomalaisista uusista perunoista, jotka hellivät meitä kesäkuussa?
Rakastan suomalaisia uusia perunoita, etenkin savusiian kanssa mökin terassilla, mutta täytyy silti sanoa, että Irlanti vetää pidemmän korren pottukisoissa. Irlanti, Irlanti!
Facebook Comments