Voiko perunaa syödä, jos laihduttaa? Voiko perunalla korvata eläinperäisiä proteiineja? Montako perunaa tarvitaan, jotta päivittäinen kalsiumin tarve täyttyy? Lääkäri ja terveysbloggaaja Pippa Laukka tutustui Frex-perunan laboratoriotuloksiin. Hän suosittelee perunaa terveellisen ravinnon perustaksi.
kumppanuusartikkeli skabam Oy:n kanssa.
Peruna on arkiravintoamme, mutta siihen on liitetty monia uskomuksia ja väitteitä kuten kysymys, voiko perunaa syödä, jos laihduttaa. Frex-tuotantotapa takaa perunan korkean ravintoarvon, joka vastaavasti tuottaa ylivoimaisen hyvän maun ja koostumuksen. Siksi ne ovat myös huippukokkien suosiossa.
”Perunan pelko on aivan turhaa. Peruna sopii mainiosti myös painoaan ja terveyttään vaalivalle”, lääkäri Pippa Laukka vakuuttaa.
Frex-perunat ovat varmaankin Suomen tutkituimpia perunoita. Frex-perunoiden jokaiseen vaiheeseen liittyy tutkimus- ja analyysityötä. Kaikki lähtee maaperän ravinteiden oikeasta keskinäisestä suhteesta.
”Testaamme laboratorioissa niin Suomessa kuin Hollannissa perunoiden ravintoarvot – niin vastanostetuista kuin esimerkiksi ylitalvisista perunoista. Hämmästymme joka kerta, kuinka Frex-tuotantotapa rikastuttaa perunoiden ravintoaineet”, Frex-idean takana oleva, Skabam Oy:n Tapio Knuuttila kertoo.
Silti Frexissä ei käytetä ns. suolalannoitteita, jotka häiritsevät maaperän pieneliötoimintaa, vaan tuotanto pohjautuu viljelykiertoon.
”Välikasveilla torjumme tauteja ja kasviperäisillä lannoitteilla kerrytämme maaperään ravinteita, jotka vaikuttavat kasviterveyteen. Vain terveessä, elävässä maaperässä, jossa maaperän ravinteet ovat tasapainossa, voi kasvaa huipputuotteita”, perunasta lähes kaiken tietävä, pohjalainen Frex-viljelijä Rami Lilja vakuuttaa.
Frex on tuotantotapa – ei perunalajike.
Yhä useammin huomataan, että tuotantotavalla on iso merkitys lopputulokseen. Tuotantotapa vaikuttaa ravintoaineiden määrään. Ravintoaineet puolestaan vaikuttavat makuun. Frex ei siis ole perunalajike vaan tuotantotapa.
Frex-paradoksiksi voidaan kutsua sitä, että huipputeknologia mahdollistaa tuotantotavan, joka ottaa vauhtia vuosikymmenten takaa, jolloin perunassa oli makua ja ravitsemus oli huipussaan.
”Jotta perunaan saadaan aikaiseksi paras ravintoarvo ja paras maku, pitää katsoa taaksepäin aikaan ennen tehotuotantoa. Samaan aikaan käytössämme on huipputeknologia, jolla seuraamme luonnon prosesseja ja kykenemme kontrolloimaan niin maaperän kuin perunoiden ravintoarvoja. Jos perunassa on hyvä maku, fytokemikaalit ovat kohdillaan”, Lilja kertoo.
”Frex-peruna on erityisen maukas ja koostumukseltaan poikkeuksellisen laadukas, täydellinen kokonaisuus siis!”, Pippa Laukka hehkuttaa Frex-perunaa ravinnon näkökulmasta.
Frexin idea syntyi Michelin-tähtikokkien toivomuksesta.
Frexin tarina alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun Tapio Knuuttila edusti työkseen Brysselissä suomalaisten elintarvikeyhtiöiden tuotteita. Niinä vuosina syntyivät yhteydet belgialaisiin ravintoloihin ja Michelin-tähtitason keittiömestareihin.
Maistatustilaisuuksissa suomalainen peruna nousi aina kärkeen, vaikka sen piti olla pelkkä savukalan lisuke.
”Jean-Pierre Bruneau, jolla oli 16 vuotta putkeen kolme Michelin-tähteä, kiitteli perunan makua. Hän esitti samalla kysymyksen jatkokehityksestä: miksi ette keskity perunan makuun, jonka jokainen muistaa lapsuudesta? Bruneau korosti, että se on maku, jota kaikki kaipaavat, koska se maistui niin hyvälle”, Knuuttila muistelee.
Frex on tuotantotapana hiilinegatiivinen, mutta myös sosiaalisesti kestävä.
Teknologiasta huolimatta Frex-perunoiden eri lajikkeiden ihanteellisen maaperän koostumuksen ja ravintoaineiden kehitystyö on kestänyt 10 vuotta.
Rami Lilja myöntää, että viljelijänä hän saisi tuotettua perunat ilman tietokoneita, antureita ja analyysejä, mutta tuotantomäärät jäisivät pieniksi ja viljely olisi huiman kallista.
”Lopputulos olisi jatkuva yrityksen ja erehdyksen tie. Tämän ajan hi-tech mahdollistaa sen, että pääsemme ajassa taaksepäin, jolloin perunan ravintoarvot olivat korkeammat kuin nykyään”, Lilja kuvailee Frex-paradoksia.
Frex-viljelyssä teknologia ja luonto eivät ole törmäyslinjalla. Tulos on myös ekologisesti kestävällä pohjalla, koska Frex-viljely on hiilinegatiivista. Riisiin ja pastaan verrattuna Frex-perunat ovat ekologisesti ylivoimaisia.
Lisäksi viljelijä saa työstään oman osuutensa, koska halpuuttaminen ei ole tuotannon kärki. Siten Frex-tuotantotapa ei ole vain kestävän kehityksen mukaista – se on maaperää uudistavaa sekä sosiaalisesti kestävää.
Onkin aiheellista kysyä, mikseivät suomalaiset Frexin kaltaiset maataloustuotteet voi saada Reilun kaupan statusta.
Ruoan monipuolisuus, kuten ravintorikas Frex-peruna, on terveellisyyden ytimessä.
Ravitsemuksellisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ongelma on perusasioissa kuten tuotantotavassa eikä yksittäisen ravintoaineen korostamisessa jonkin toisen kustannuksella. Ravitsemuksen kantava näkökulma on pitäytyä isossa kuvassa.
Vaikka Frex-perunan tutkitut ravinteet kuten sinkki, kalsium ja aminohapot, joista proteiinit rakentuvat, sekä mm. B-vitamiinien perhe ovat arvoiltaan rikkaasti koholla, kyse on lopulta niiden keskinäisestä tasapainosta.
Pippa Laukan mukaan Frex-perunalla on siten merkitys perusravintona suomalaisessa ruokavaliossa.
”Peruna on monikäyttöinen. Siitä voi valmistaa monipuolisesti niin arkiruokaa kuin juhlapöydän herkkuja, kylmiä tai lämpimiä ruokia. Peruna on suomalaisessa ruokavaliossa erinomainen C- ja B-vitamiinien ja monien hivenaineiden lähde”, Laukka perustelee.
Viljelijä muistuttaa, että vaikka Frex-peruna ei ole lihaan verrattavissa oleva proteiinin lähde, siinä on yllättävän paljon aminohappoja, ja proteiini rakentuu aminohapoista.
”Satakiloinen äijä tarvitsee proteiinia 65 grammaa per päivä, joten kaksi peruna-ateriaa takaa kymmenisen prosenttia päivän proteiinin tarpeesta. On hyvä muistaa, että vain kasvit tuottavat aminohappoja, joten lihasta saamamme aminohapot ovat alun perin kasveista kotoisin”, Lilja selvittää.
Olennaisia ovat makroravinteet ja niiden biosaatavuus.
Keskeiseen osaan nousevat makroravinteet ja niiden biosaatavuus, eli näiden keskinäinen vaikutus ravinnon imeytymisessä ja hyödyntämisessä.
”Sama periaate koskee maaperää, jossa peruna kasvaa. Jos otetaan vitamiinit purkista, ne toimivat eri tavalla kuin luonnon omat prosessit”, perunan ravintoarvoja vuosikymmenet tutkinut Lilja vakuuttaa.
Lääkäri Pippa Laukka on Liljan kanssa samoilla linjoilla. Kannattaako siis terveellistä ruokaa etsivien korostaa yksittäisten ravintoaineiden merkitystä raaka-aineen laadun, ateriakokonaisuuden tai pitkän aikavälin ruokavalion kustannuksella?
”Ei kannata ainakaan alkuvaiheessa”, Laukka sanoo.
Terveellistä ruokaa etsivien kannattaa keskittyä perusasioihin. Ne toimivat perustana ja pohjana hienosäädölle.
”Jos haluaa pysyviä ja näkyviä muutoksia elintapoihin, kannattaa keskittyä ensin perusjuttuihin kuten ateriarytmiin, hyvään yöuneen ja aktiiviseen arkeen. Niihin perunakin sopii mukaan mainiosti”, Laukka kiteyttää.
Facebook Comments