Latvia ja Liettua ovat EU:n tuella kehittäneet yhteisen matkailuhankkeen. Neljän vuodenajan kierros vie alueen kartanoihin ja kartanonpuistoihin. Paikallinen ruokakulttuuri on olennainen osa reittiä.
Baltian maihin on historian kuluessa syntynyt valtavasti upeita aateliskartanoita. Suuri osa niistä ehti sosialismin vuosina pahoin rappeutua, mutta itsenäisyyden ja EU-ajan myötä ne ovat nousseet taas arvoonsa.
Virossa kartanot palautettiin uudelleen itsenäistymisen jälkeen pääosin entisille omistajilleen, joita löytyi Suomestakin. Latviassa ja Liettuassa ne siirtyivät enimmäkseen kuntien omistukseen. Rahan puutteen takia tämä tarkoitti rappion jatkumista, kunnes kartanoita alettiin kunnostaa kouluiksi, päiväkodeiksi ja muiksi julkisiksi rakennuksiksi.
Isoimmat ja komeimmat, kuten Pietarin monille palatseille vertojaan vetävä sekä tylliltään barokki- ja rokokoo-arkkitehtuuria edustava Rundalen palatsi Latviassa, ovat sitä vastoin olleet yhteiskunnan hyvän huolenpidon kohteina.
Ennen pitkää osa kartanoista huutokaupattiin yksityisille omistajille. Huutokaupan kautta esimerkiksi hieno, mutta pahoin rapistunut, Latvialainen Abgunsten kartano siirtyi nuorelle yrittäjäpariskunnalle Janis ja Asnate Avotnieksille.
Abgunsten kartano tarjoaa majoitusta esimerkiksi luoviin tapahtumiin osallistuville. Tapahtumia riittää tarinapajoista pakohuonepeleihin. Korjaustyö jatkuu varmasti vielä pitkään, sillä kaikki halutaan tehdä mahdollisimman paljon alkuperäistä kunnioittaen.
Abgungste on myös kissojen ystävien suosikkikohde. Punertavanruskeita katteja pyörii jaloissa tavan takaa. Kissaa ei siis tarvitse nostaa pöydälle, se osaa kepeästi hypähtää sinne ilman apuakin.
”Kissoja on kaikkiaan yhdeksän”, perin pohjin rapistuneen talon ja tilan huutokaupassa ostanut isäntäpariskunta kertoo.
Rokiškisin keskiaikaisessa kaupungissa Koillis-Liettuassa voi tutustua paikallisiin herkkuihin.
Monet kartanoista vaalivat pieteetillä paikallisia ruokaperinteitä, missä erityisesti liettualaiset Ilzenbergin ja Rokiškisin kartanot ovat kunnostautuneet. Rokiškisissa valmistetaan monenlaisia juustoja herkkusuiden makuun.
Käydessämme Rokiškisissa sää oli jäätävä, joten pistäytyminen sormet kohmeessa paikalliseen pikku ravintolaan tuntui hyvältä idealta. Vielä paremmaksi se muuttui, kun eteemme kannettiin kuuman kahvin lisäksi paikallisherkku zeppeliini, liettualaisittain cepelinai. Nimensä taikinanyytti on saanut muotonsa perusteella zeppeliinistä eli ilmalaivasta.
Zeppeliinin taikina on valmistettu sekä keitetystä että raa’asta perunasta. Nyytti on täytetty tavallisimmin sianlihalla ja sipulilla. Sisältö voi tosin vaihdella kokin luovuudesta riippuen. Päälle valutetaan runsaasti pekoni-kermakastiketta.
Rokiškisista kierros jatkui kätevästi luomutuotantoon vannovaan valtavaaan Ilzenbergin kartanoon joka on ruokamatkailijan paratiisi. Ilzenbergin historia ulottuu 500 vuoden taakse. Kartanossa harjoitetaan täysimittaista luomumaataloutta. Sen ohella valtavat ja hienosti restauroidut tilat mahdollistavat isommatkin kokoukset ja konferenssit.
Ravintolan antimet perustuvat pääosin tilan omaan luomutuotantoon ”vihreää” jälkiruokakakkua myöten. Ilzenbergin tila valittiin Liettuan matkailu- ja kulttuurikohteiden ykköseksi vuonna 2017.
Kesäinen puisto Ilzenbergissä järven rannalla on monen puutarhalomailijan unelmien täyttymys. Rannan tuntumassa on iso ja perinteinen liettualainen sauna. Sen kaksi kiuasta ja reilun kokoiset lauteet tarjoavat elämyksen jopa 25 kylpijälle.
Yöpyminen liettualaisessa Pakruojisin pieteetillä entistetyssä kartanossa saa olon tuntumaan herraskaiselta.
Varsinkin kun nykyajalle on annettu sen verran periksi, että vieras voi nauttia Pakruojisin kartanon modernista kylpyhuoneesta ja lämpimästä suihkusta. Televisiota on turha talosta etsiä.
Mielenkiintoinen piirre kartanoissa, sekä Latviassa että Liettuassa, näyttää olevan, että keittiöt sijaitsivat ennen – suurelta osin yhä vieläkin – pohjakerroksessa, useimmiten suorastaan kellarissa.
Tunnelmallisessa Pakruojisin kartanossa portaat keittiön syvyyksiin näyttivät suorastaan hengenvaarallisilta. Vieraille ateriat tarjottiin onneksi maan päällä. Kulku kapeita ja kaiteettomia kierreportaita kellarikerrokseen vaatii henkilökunnalta taitoa ja hyvää tasapainoa.
Jos pohjakerroksen ravintola on illalla ehtinyt mennä kiinni, pöydälle on varattu pullo paikallista mustikkaviiniä – aivan kuten vierailleen paikkoja esittelevä paronitar on toivonut.
Makujen ja kartanoromantiikan ohella Latvian ja Liettuan kartanokierros tarjoaa sekä upeita vanhoja puistoja että historiallisia nähtävyyksiä. Se myös esittelee paikallista kulttuuria ja perinteitä. Esimerkiksi Koknesessa Väinäjoen (latv. Daugava) varrella on padon rakentamisen takia puoliksi veden alle jääneen linnan rauniot.
Linnan puisto on kesäisin erilaisten tapahtumien keskus, ja mm. Siperiassa menehtyneitä merkkihenkilöitä muistellaan viereen rakennetussa Kohtalon puutarhassa (Garden of Destiny). Sinne on kerätty röykkiöiksi harmaita, pyöreitä kiviä sekä rakennettu laattakivikäytävä, johon kansalaiset ovat saaneet nimensä maksamalla 15 euroa. Nimiä polun kivissä on jo noin 27 000.
Kartanoissa harjoitetaan yhä kädentaitoja. Turistit pääsevät myös kokeilemaan käsitöiden ja perinneherkkujen tekemistä.
Perinteet ovat arvossaan myös kulttuurin osalta. Koknesessa on luovan kansanperinteen keskus Radoza Creative House Baltaine, jossa järjestetään perinnetapahtumia, kursseja, musiikkiesityksiä ja opetetaan käsitöitä.
Oljista ja villalanganpätkistä syntyy värikkäitä latvialaisia ”aurinkoja” ja kuuman silitysraudan kärjellä sulatetuista väriliiduista taiteellisia postikortteja. Vieras voidaan laittaa kaulimaan piirakkataikinaa, jonka sisään upotetaan perinnereseptin mukaisesti sipulia ja läskiä.
Latvian ylpeys Rundalen palatsi on loistokkuudessaan omaa luokkaansa. Se säilyi – onneksi – alkuperäisessä asussaan aina vuonna 1975 alkaneeseen restaurointiin asti, joten maineikkaan arkkitehti Bartolomeo Francesco Rastrellin (1700-1771) kädenjälki näkyy palatsissa edelleen.
Myös Rundalen ruusutarha on kuuluisa. Sen 17 eri ruusulajiketta ovat peräisin yhtä monesta maasta. Palatsin ravintolassa – pohjakerroksessa tottakai – voi nauttia sekä paikallisista että myös kansainvälisistä talon antimista.
Kartanot tarjoavat myös majoitusta. Retki on helppo tehdä vaikka omalla autolla tai ryhmässä vuokrabussilla.
Kartanoreitin varrella, vanhojen, tunnelmallisten puiden keskellä mäen päällä sijaitseva Mazmežotne on rakennettu joskus 1700-luvun puolivälissä. Sen kartanonherra Anatol Lieven (1872–1937) liittyy olennaisesti Latvian itsenäisyyskamppailuun ensimmäisen maailmansodan ja bolsevikkivallankumouksen aikaan.
Mazmežotne kartanon ravintola sijaitsee päärakennuksessa, joka on luokiteltu neljän tähden hotelliksi. Ympärillä aukeaa Bauskan luonnonsuojelualue kiemurtelevine luontopolkuineen.
Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Kinturi ja Abgunsten kartano.
Pääkuva: Rundalen palatsi, Heikki Kähkönen.
Facebook Comments