THL:n tuore juomatapatutkimus leimaa vapaamman alkoholipolitiikan kannattajat suurkuluttajiksi – siis juopoiksi. Alkoholisääntelyn vapauttajien määrä on kolme kertaa suurempi kuin viisi vuotta sitten. Silti alkoholinkulutus jatkaa laskua.
Valhe, emävalhe, THL:n tilasto ja valtamedian jutut. Siinäpä malliportaikko suomalaiselle muunnellulle totuudelle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkijat löysivät keskiviikkona julkaistulle juomatapatutkimukselle oivan uutiskärjen. Aivan kuin sattumalta näin alkoholilakia odoteltaessa THL kertoo, että ”alkoholilain uudistus jakaa kansan erityisesti juomatapojen mukaan. Suomalaisten alkoholia koskevia mielipiteitä erottaa jyrkimmin vastaajien oma alkoholin käyttö.”
THL:n mukaan nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa kannattavat miehet, keski-ikäiset, korkeasti koulutetut, työssäkäyvät, suurituloiset sekä kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Jyrkimmin mielipiteitä erottelee vastaajien oma alkoholinkäyttö. Siinäpä oiva määritelmä tämän päivän suomalaiselle juopolle.
THL:n väite upposi Yleisradion uutistoimitukseen kuin Eva Wahlströmin rystynen vastustajan leukaperiin. ”Suurkuluttajat kannattavat alkoholilain väljentämistä, absolutistit vastustavat”, räväytti Yle Uutiset otsikossaan.
”Väljempää alkoholipolitiikkaa kannattaa noin kolmannes väestöstä, ja erityisesti tätä mieltä ovat alkoholia paljon kuluttavat, usein humaltuvat miehet”, Ylen jutun kuvatekstissä analysoitiin.
THL jättää kertomatta, että alkoholipolitiikan tiukennusta vaativien määrä on romahtanut viime vuosina.
THL:n mukaan EU-jäsenyydestä neuvoteltaessa 1990-luvulla alkoholipoliittiset mielipiteet väljenivät, minkä jälkeen ne alkoivat tiukentua. Tiukempaa vaihetta jatkui 2010-luvun alkuun. Tämän jälkeen mielipiteet muuttuivat nopeasti vapaamielisempään suuntaan. Viime vuosina ne ovat jälleen hieman tiukentuneet.
Tilastoparagrafit kuitenkin paljastavat, että vuosina 2011-2015 vapaamman alkoholipolitiikan kannattajien määrä nelinkertaistui 10:stä 40 prosenttiin eli samalle tasolle EU-jäsenyyden neuvottelun aikoihin runsaat 25 vuotta sitten.
Parin viime vuoden aikana luku on pudonnut 32 prosenttiin. Luku on kuitenkin yhä yli kolme kertaa suurempi kuin kuusi vuotta sitten.
Kun tilasto käännetään ympäri, on helppo yhtä lailla lukea, että alkoholipolitiikan tiukentamista vaativien määrä on alimmillaan koko yli 30 vuoden tutkimusjaksolla. Nyt tiukennusta vaatii vaivaiset 10 prosenttia vastaajista, kun määrä oli 33 prosenttia vielä 10 vuotta sitten. (Ks. punaiset nuolet kuvassa.)
Tällä hetkellä tiukennusta vaativien määrä on jopa pienempi kuin täysin raittiiden osuus aikuisväestöstä. Tämän THL:n tutkijat jättävät kuitenkin kertomatta. Miksi?
”Juomatapatutkimus toimii jarruna erilaisille toiveikkaille ehdotuksille.”
THL toteuttaa laajan juomatapatutkimuksen kahdeksan vuoden välein. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa suomalaisten alkoholin käyttötavoista ja alkoholiasenteista. Nyt julkaistiin tutkimukseen liittyvät mielipidetiedustelu, jossa alkoholiasenteita peilattiin valmisteilla olevaan alkoholilakiin sekä siihen liittyvään keskusteluun.
Juomatapatutkimuksen tekemiseen osallistuva THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä paljastaa todelliset tavoitteet ja lähtökohdat julkistamassaan luentoyhteenvedossa. Tutkimuksen keskeinen tehtävä onkin vaikuttaa lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, siis juuri nyt valmisteilla olevaan alkoholilain kokonaisuudistukseen.
THL:n tutkijoita on jo vuosia arvosteltu nollatutkimusten tekemisestä. Toisin sanoen THL:n kalliiden tutkimusten tehtävänä onkin palvella tieteen harjoittamisen sijaan suomalaisen alkoholitutkimuksen eliitin yhteistä poliittista agendaa.
Niinpä Mäkelä peesaakin edeltäjänsä THL:n entisen tutkimusprofessorin Jussi Simpuran arrogantteja teesejä.
”Vallalla on vankan luulon varassa harjoitettava uskomuksiin perustuva päätöksenteko. Juomatapatutkimus toimii jarruna erilaisille toiveikkaille ehdotuksille. Tutkimukseen perustuvia tosiasioita tarvitaan myös alkoholiteollisuuden kanssa käytävissä kädenväännöissä”, Mäkelä siteeraa.
Kansa äänestää jaloillaan ja matkustaa tallinnaan halpojen juomien perässä.
Yle jätti jutussaan huomioimatta, että tutkimuksen mukaan suhtautuminen nykyiseen alkoholipolitiikkaan vaihtelee sen mukaan, onko vastaaja tuonut alkoholijuomia ulkomailta viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Juomia ulkomailta tuoneista 45 prosenttia halusi lieventää alkoholipoliittisia rajoituksia ja 12 prosenttia halusi kiristää niitä. Niiden vastaajien parissa, jotka eivät olleet tuoneet alkoholijuomia ulkomailta viimeksi kuluneen vuoden aikana, vastaavat luvut olivat 24 ja 25 prosenttia.
Tästä on helppo päätellä, että kansa äänestää jaloillaan. Virosta ja laivoilta alkoholia on helpompi hankkia ja se on halvempaa kuin Suomessa.
Satojen tuhansien suomalaisten mielestä on ihan sama, saako kallista alkoholia Suomesta vai ei. Tallinnaan pääsee muutamalla eurolla. Tätä tukevat sekä Alkon vuosikausia jatkunut myynnin lasku että matkustajatuonnin kasvutilastotkin.
Yle ei halunnut leimata keskustaa alkoholilain jarruttajaksi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hampaisiin joutunut Ylen uutistoimitus ei myöskään noteeraa THL:n julkistamasta tutkimusyhteenvedosta alkoholilain käsittelyn kannalta merkittävää pointtia. Alkoholiasenteet vaihtelevat merkittävästi vastaajan puoluekannan mukaan.
Alkoholilainsäädännön lieventämistä haluaa vain 17 prosenttia pääministeripuolue keskustan äänestäjistä. Saman verran kepulaisista vastustaa kaikkia lievennyksiä.
Kokoomuksen äänestäjistä 53 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 46 prosenttia haluaa alkoholipolitiikan lieventämistä. Oppositiopuolueista vasemmistoliiton äänestäjistä 23 prosenttia, SDP:stä 28 prosenttia ja vihreistä 41 prosenttia ilmoittautuu alkoholipolitiikan lieventäjiksi.
Alkoholilain kokonaisuudistus on hallituksessa keskustalaisen ministeri Juha Rehulan vastuulla. Rehula on luvannut tuoda esityksenä julki tällä viikolla. Tai viimeistään 18.5. Tai kun lehti on puussa.
Facebook Comments