Maan hallitus ei ole onnistunut tavoitteissaan alkoholin kulutuksen siirtämiseksi kotisohvilta ravintoloihin. Alkoholin anniskelumyynti laski yhä viime vuonna. Ravintola- ja matkailuväki kaipaa kipeästi vapaampaa alkoholilakia.
Valvira on vihdoin saanut valmiiksi vuoden 2016 alkoholijuomatilastot. Oluen, siiderin ja maustamattomien perusviinojen myynti ravintoloissa väheni selvästi edellisvuodesta.
Sen sijaan valkoviinin, samppanjan ja ginin anniskelumyynti kasvoi vuodesta 2015.
Kotimaan anniskelumyynnin vuodesta toiseen jatkunut väheneminen on suoraa heijastusta matkustajatuonnin kasvusta. THL:n arvion mukaan turistien tuomat juomalitrat lisääntyivät vuodessa 13,3 prosentilla.
Samanaikaisesti alkoholijuomien ravintolamyynti väheni 3,3:lla ja kokonaismyyntikin 0,6 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna.
ale-oluiden suosio kasvussa.
Merkittävin rakenteellinen muutos anniskelussa on tapahtunut ale-oluiden kategoriassa. Valvira erottelee tilastoissaan pohjahiivaoluet eli lagerit ja pintahiivaoluet toisistaan. Pintahiivaoluisiin lasketaan muun muassa alet, vehnäoluet, portterit ja stoutit.
Pintahiivaoluiden kapakkamyynti on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 yhteensä reiluun 5 miljoonaan litraan. Silti ravintoloissa myydyistä oluista yhä 90 prosenttia on tavallista vaaleaa lageria.
Anniskelun osuus olutkaupasta oli vuonna 2016 lähivuosikymmenten alhaisin. Ravintolat myivät olutta 59 miljoonaa litraa, joka on vain 14,2 prosenttia Suomen koko olutmyynnistä. 
Oluiden ravintolamyynti on puolittunut vuodesta 2000, jolloin sen määrä oli yhteensä 109 miljoonaa litraa.
Oluesta valtaosa myydään päivittäistavarakaupoissa. Alkon osuus on hiipunut muutamaan miljoonaan litraan vuodessa.
Myös maustamaton viina maistuu kotona, sillä kossun ja muiden viinojen ravintolamyynnin osuus on pudonnut alle miljoonaan litraan eli vaivaiseen 6,2 prosenttiin koko Suomen myynnistä. Litramääräisesti laskettuna perusviinaa tuodaan matkustajatuontina Suomeen 10 kertaa enemmän kuin juodaan ravintoloissa.
Comments are closed.