Tiesitkö, että Filippiineillä on maailman pisin joulu? Tai että Kentucky Fried Chicken on vienyt jouluaterian nimiinsä Japanissa? Tai että Brasiliassa joulupöydän Chester-superkanan geenilinja on patentoitu? Keräsimme esimerkkejä joulun aterioista eri puolilta maailmaa. Edellytyksenä on, että maassa on kristitty perinne, jotta joulua ylipäänsä vietetään. Siten vain kolmannes maailman väestöstä syö jouluruokia.
FILIPPIINIT
Lechón
Filippiineillä suurin osa asukkaista on kristittyjä, joten joulu on tärkeä juhla. Niin tärkeä, että joulun ensimmäinen muistutus tapahtuu jo syyskuun eka päivä, jolloin alkaa joulusesonki, joka kestää tammikuun 6:een päivään (meidän loppiaiseen). Sesonkia kutsutaan Ber-kuukausiksi = September – December. Filippiineillä on siten maailman pisin joulu.
Kun jouluaaton ilta huipentuu keskiyön messuksi, ja alkaa joulupäivä, alkaa myös Noche Buena, joka on koko joulu ajan tärkein ateria. Silloin pöytään laitetaan joko kinkku tai paahdettu kokonainen juottoporsas lechón. Lihan seurana on useimmiten Pinoy-spagettia, joka on kuin Bolognese, mutta banaaniketsupilla makeutettu. Lisäksi on hot dogin paloja sekä hollantilainen punakuorinen edamjuustopallo, jota syödään pandesal-leivän päällä.
PUOLA
Borscht pelmeneillä
Puolassa jouluaaton pitkää illallista kutsutaan nimellä Wigilia. Se alkaa, kun illan ensimmäinen tähti – Beetlehemin tähti näkyy taivaalla. Syöminen alkaa murtamalla palan opłatek-vohvelista.
Aiemmin Wigilia saattoi sisältää ylenpalttisen määrän ruokalajeja, mutta tänä päivänä se rajoittuu 12 ruokalajiin, yksi kutakin apostolia kohti, yksi kutakin kuukautta varten. Borscht eli tutummin borsch-punajuurikeitto on vakiinnuttanut asemansa myös jouluna, vaikka se on tavanomainen keitto muulloinkin. Jouluna siihen lisätään pelmenejä, joiden sisus vaihtelee. Muita joulun keittoja ovat mm. kalanpääkeitto sekä sienikeitto.
Punainen liha on harvinaisuus Puolassa jouluna. Sen sijaan kalaruoat kuten karppi ja sillit sekä suutari ovat vakioasemassa. Kuten erilaiset suolaiset piirakat ja pasteijatkin.
ETIOPIA
Doro wat
Etiopia on perustaltaan kristitty maa ja siksi siellä joululla on sama merkitys kuin meillä. Perustana on Haile Selassie, Etiopian pitkäaikainen kristitty kuningas ja keisari, jonka asema ruumiillistuneena jumalana tunnetaan paremmin Jamaican rastafarien kautta.
Etiopilaisen ortodoksiperinteen mukaisesti joulua juhlitaan 7. tammikuuta, jolloin Jeesuksen uskotaan syntyneen juliaanisen kalenterin mukaan (13 päivää gregoriaanista kalenteria jäljessä). Päivää edeltää ganna, joka on 40-päiväinen paaston aika, joka päättyy viimein joulun runsaaseen pöytään, jonka keskiössä on sosiaalisen syömisen doro wat -tarjoilu.
Wat- tai tsebhi-nimeä kantava annos on perinteinen etiopialainen padassa haudutettu ruoka, jossa on nautaa, lammasta tai kanaa sekä lukuisia kasviksia. Mausteiden pääosaa esittävät seokset kuten berbere ja niter kibbeh. Mukaan laitetaan myös kirkastettua voita.
Jouluna doro wat -kana paloitellaan 12 osaan symboloimaan apostoleiden määrää. Ohessa asettelussa voi olla myös 12 kovaksi keitettyä ja kuorittua munaa. Mukana on myös pehmeää, vaaleaa injera-leipää, joka tuplaa annoksen koon. Juomana on useimmiten tej-hunajasimaa.
MEKSIKO
Bacalao
Meksikossa joulun juhlinta alkaa jo 16. joulukuuta Las Pasadas -juhlalla, joka symboloi Marian ja Joosefin matkaa Beetlehemiin ja majapaikan etsintää. Tarjolla on karkeilla täytetyn, eläimen muotoisen piñatas-olion puhkomista kepein, tamales-lihapiirakoita, jotka kypsennetään maissintähkän tai banaanin lehden sisällä, pozole-lihakasvispataa ja ponche Navideño -juomaa, jossa on ruokosokeria, kanelia ja valikoima hedelmäpaloja.
Jouluaattoilta on läpi latinalaisen amerikan ja Filippiineille saakka joulun huipennus, joka hiipuu hissuksiin kohti ns. kuninkaiden päivää 6. tammikuuta (Día de Reyes). Meillä se tunnetaan loppiaisena, joka päättää joulun pyhät.
Joko paahdettu kalkkuna tai possu täyttävät meksikolaisen pöydän molen kera, joka on tumma chilistä, tomaatista, pähkinöistä, kuivahedelmistä ja mausteista tehty tahna tai kastike. Muita herkkuja ovat friteerattu suolaturska bacalao, sekä romeritos, joka on villikasveja, kuivattuja katkarapuja ja perunaa molessa; ensalada de Noche Bueno on salaatti, jossa on punajuurta, appelsiinia, jicamaa, cilantroa sekä muita sesongin tuoretuotteita. Jälkiruokana on usein ns. hääkeksejä sekä öljyssä paistettua buñuelos-leipää, joka nautitaan rompope-munatotin kera.
ISLANTI
Ptarmigan
Islannissa joulupöydän keskiössä on hangikjöt eli savustettua lammasta. Sen kyljessä on tarjolla perunaa, kaalia, herneitä ja jopa maissia. Kinkku ja erityisesti ptarmigan eli riekko ovat vaihtoehtoja lampaalle. Myös silliruoille on tilaa. Samoin kuin Suomessa leipänä on perinteisesti ruisleipää pöydässä, niin myös jouluna.
Toinen joulun leipä on lehtileipä eli laufabrauð, jota kutsutaan myös nimellä lumihiutaleleipä, koska ohuet rasvassa tai öljyssä paistetut leivät jäljittelevät lumihiutaleiden geometrisiä kuviointeja. Siinä, missä suomalaiskodeissa tehdään pipareita tai piparkakkutaloja yhdessä, Islannissa kokoonnutaan kaivertamaan ja koristelemaan yhdessä lumihiutaleleipiä.
Perinnejuomana on alkoholiton malt og appelsín, joka on sekoitus kotikaljaa ja appelsiinilimonadia.
AUSTRALIA
Pavlova
Mennään suoraan joulupöydän jälkkäriin. Yhä useammin aussi-joulun viimeistelee aterian päätteeksi Pavlova, tuo marenkipohjainen ja kermaavaahtoinen marjaunelmakakku, joka on syrjäyttämässä luumupuddingin. Pavlovan raikkaus sopii Australian jouluun hyvin, sillä samalla eletään kuumaa kesää. Pavlova on siirtynyt Australiasta myös Uuden-Seelannin joulupöytiin.
Paahdetut liharuoat olivat aiemmin vakio Australiassa, mutta sittemmin barbeque-ruoat ovat syrjäyttäneet aikaisemman tradition. Kaikenlainen grillaus sopii kesään. Jouluna barbie-iloiksi sopivat lammas, makkarat ja kinkku, mutta myös erilaiset katkat ja ravut sekä mm. sekä viljelty että villi barramundi-kala. Nykyään grillissä käytetään myös kaikenlaisia kasviksia. Ihan mikä tahansa käy, jos on tarpeeksi olutta.
Oheen sopivat monenlaiset kylmäpalat, osterit, kauden salaatit joissa on hedelmiä ja tuoreita vihanneksia. Kirsikat osuvat Australiassa juuri jouluun.
BRASILIA
Chester-kana
Brasilian 200-miljoonainen väestö on lähinnä kristittyjä. Keskeinen joulupöydän anti on Chester-kana, superkana, josta ei ole juurikaan kuvia elävänä. Siksi se synnyttää loputtoman määrän arvailuja linnun ulkonäöstä ja alkuperästä. Toisille se edustaa GMO-tekniikoita, toisille kalkkunan ja strutsin mystistä risteytystä. Linnun koko on kanan ja kalkkunan välistä, samoin maku. Joka tapauksessa Chester-kanojen genetiikka on patentoitu sittemmin USA:ssa.
Mysteeri ei estä brasilialaisia käyttämästä Perdigão- yhtiölle monopolisoitua lintua, josta on tullut jouluruoan symboli vuoden 1982 lanseerauksen jälkeen. Kanan koko riittää 4-5 hengelle, joka vasta yleisintä perhekokoa Brasiliassa. Useimmat reseptit yhdistävät Chester-kanan portugalilaisiin kastanjoihin tai ohjeistavat sen käärimistä pekoniin. Myös sitruunasiivujen kera kypsentäminen käy. Juomasuositus on chardonnay-viini ja kuiva kuohuviini.
Italia
Panettone
Italian ruokakulttuuri ei ole yhtenäinen vaikka niin yleisesti oletetaan. Siksi jouluateriat ovat erilaisia etelän ja pohjoisen välillä; niin Napolin kuin Bolognan välillä. Mutta joitakin yhteisiä piirteitä kuitenkin on kuten meren elävien painottuminen jouluaterialla.
Etelä-Italiassa on voimissaan perinne, jossa jouluaattoa edeltää paasto, jonka jälkeen pöytään tuodaan sen seitsemää kalaa ja merenelävää La Vigilia. Seitsemän kalaa -konsepti perustuu roomalaiskatoliseen perinteeseen, jossa vältetään lihaa, ja luku seitsemän saadaan pyhistä sakramenteista, luomisen seitsemästä päivästä ja kuoleman syntien määrästä.
Joulupäivänä vuorossa ovat linguine-pasta simpukoilla, baccalà-uunisuolaturskaa tai raskaampia liharuokia kuten lasagne alla Bolognese ja braciole (täytetty kylkirulla).
Kuitenkin tunnetuin italialainen jouluruoka on alun perin kotoisin Milanosta, josta se on levinnyt ympäri Italiaa. Kyse on makeasta joululeivästä panettonesta, jossa on mukana sokeroituja kuivahedelmän paloja.
JAPANI
Kentucky Fried Chicken Christmas Meal
Japanin väestö on joko shintolaisia tai buddhalaisia, vain 1-2 prosenttia väestöstä on kristittyjä, joten ajatus jouluateriasta on puhtaasti kaupallista perua.
Idean jouluruoan tarjoilusta ja markkinoinnista toi vuonna 1974 Takeshi Okawara, joka oli Japanin ensimmäisen Kentucky Fried Chicken -ravintolan perustaja. Jonotus joulun aikaan KFC-jouluaterian saamiseksi voi kestää tunteja, kun arviolta 3.6 miljoonaa japanilaisperhettä syö Kurisumasu ni wa Kentakkii -aterian. Erityisesti KFC-jouluateria kerää naimattomia pareja, joille ateria on kuin sekoitus Ystävänpäivää ja joululahjaa samassa paketissa: rakkauden tunnustus ja sitoumus.
Slogan on simppeli: ”Jouluna syödään kanaa”. Näin valkoisen Amerikan syömä kinkku tai kalkkuna on antanut tilaa japanilaiselle kulttuurille. Jouluna myös KFC:n kasvo, Colonel Sanders puetaan joulupukin punavalkoiseen asuun.
Professori Joonas Rokka, joka on markkinoinnin professorina Emlyon Business -yliopistossa Ranskassa, on BBC:n haastattelussa todennut, että ”koska japanissa ei ole ollut jouluperinteitä, KFC täytti tyhjiön ja viestitti, että tämä on se, mitä jouluna tehdään”.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuvat Pixabay
Kansikuva Eeva Mela
Facebook Comments