Paikalliset juomat ovat osa maakunnallista identiteettiä samalla taavoin kuin perinneruoat, niiden raaka-aineet, kulttuurimaisemat tai käsityöt. Kotimaiseen raaka-ainepohjaan ja valmistusperinteeseen perustuvaa sahtia tulee Suomessa arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa tai kansanperinnettä.
Olutliitto esittää, että sahti nimitetään Suomen kansallisjuomaksi maammer 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2017. Virallinen nimittäminen voisi tapahtua sahdinvalmistuksen SM-kisoissa runsaan vuoden kuluttua.
”Sahdilla on Suomessa yli tuhatvuotinen historia. Sahtia on juotu meillä käytännössä yhtä kauan kuin on leivottu leipää. Sahti on merkittävä osa kantasuomalaista juhlien, maanviljelyksen ja ruokakulttuurin perinnettä”, perustelee esitystään Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen.
Sahti on EU:n suojaama Aito perinteinen tuote.
Suomalainen sahti sai EU:n Aito perinteinen tuote APT -suojauksen vuonna 2002. Päätöksellä on suojattu tuotteen nimi, raaka-ainepohja ja valmistusmenetelmä. Sahtia saa valmistaa missä tahansa EU-maassa, mutta sen valmistus on tarkkaan määritelty. Esimerkiksi sen käymiseen saa käyttää vain leivinhiiva tai kerättyä hiivaa.
”Suomen Sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen teki kovan työn ajaessaan sahtia vuosituhannen vaihteessa mukaan eurooppalaisten arvostettujen paikallisten lähituotteiden perheeseen. Olutliitto onnittelee tänään 60 vuotta täyttävää Kääriäistä. Mikä olisikaan parempi lahja kaikille Suomen sahdintekijöille, kuin sahdin nostaminen kansallisjuomaksi itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta”, Kähkönen sanoo.
Juomakulttuurin harrastajien ja asiantuntijoiden piirissä sahti on maailmalla vähintään yhtä tuttu kuin palkitut vodkamme tai mainetta niittäneet uudet ginit ja viskit. Sahtiharrastus on vahvassa kasvussa. Mukaan on tullut nuoren polven kotiolutharrastajia, joiden avuksi ilmestyi uusi sahtikirjakin vuosi sitten.
”Perinne siirtyy sukupolvelta toiselle muun muassa vuosittaisissa sahdinvalmistuksen mestaruuskisoissa, joiden pitäjäkohtaiset karsinnat ovat parhaillaan käynnissä eri puolilla maata. Kovimmat karsinnat käydään tulevan viikonvaihteen aikana Isojoen Sahtiopisto Kuurnassa”, Kähkönen kertoo.
Sahti on perinteinen suomalainen tuoreolut, joka säilyy valmistumisen jälkeen tuoreena vain pari viikkoa.
Sahti on suodattamaton ja samea pintahiivaolut, jonka teossa käytetään ohra- ja ruismaltaita sekä makua antavaa katajaa. Sahti on tuoreolut ja se säilyy yleensävain 1-2 viikkoa valmistuspäivästä, teollisesti valmistetut sahdit hieman pidempään. Sahti pitää säilyttää kylmässä ja valolta suojattuna.
Sahdilla on sille tunnusomainen banaania muistuttava sekä viljaisa maku. Humalaa sahdissa käytetään joko vähän tai ei lainkaan. Värisävyt vaihtelevat käytettyjen raaka-aineiden mukaan aina kellertävästä syvän ruskeaan saakka. Valmiissa tuotteessa on hiilihappoja hyvin vähän.
Sahdissa on APT-suojan mukaan alkoholia 6-12 prosenttia. Kaupallinen sahdinvalmistus on luvanvaraista. Kaupallisesti valmistettua sahtia voidaan myydä suoraan valmistuspaikalta tilaviinin tavoin.
Sahtireseptejä on runsaasti. Sanan sahti alkuperää ei ole varmuudella selvitetty, mutta etymologit pitävät todennäköisenä germaanista sanaa saf, josta myöhemmin kehittyi muinaisskandinaavinen saft eli ”mehu”.
Suomen lisäksi sahdin kaltyaisia kotiolutta valmistetaan Ruotsin Gotlannin saarella, jossa sitä kutsutaan nimellä dricku, Gotlandsdricku tai Gotlandsdricka sekä Viron Saarenmaalla, jossa siitä käytetään nimitystä koduõlu tai taluõlu.
Perinteisiä sahtialueita ovat olleet Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta. Ulkomailla suomalaisen sahdin mainetta on nostanut kirjoissaan maailman tunnetuin olutasiantuntija, edesmennyt brittiläinen toimittaja Michael Jackson.
Facebook Comments