O

Oluenkuluttajia edustava Olutliitto täyttää 20 vuotta – tavoitteena yhä oluen verotuksen keventäminen

Suomalaisten olutseurojen etujärjestö Olutliitto täyttää 20 vuotta. Oluenkuluttajien edunvalvojana toimiva liitto perustettiin Turussa 3. maaliskuuta 2000. Olutliitolla on 33 jäsenyhdistystä, joissa on noin 2000 henkilöjäsentä.

Olutliitto on toimintansa alusta asti pyrkinyt puolustamaan oluenkuluttajan oikeuksia. Liitto vaalii suomalaista olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan puolesta. Olutliitto edustaa Suomea Euroopan oluenkuluttajien liitossa EBCU:ssa.

Liiton perustamiskokous pidettiin 3. maaliskuuta 2000 Panimoravintola Koulussa, Turussa. Liittoa oli perustamassa kuusi olutseuraa, jotka olivat Mallassauna, Perinteisen Oluen Seura, Suomen Kotiolutyhdistys, Suomen Olutseura, Suomen Sahtiseura ja Turun Oluen-Ystäväin Seura.

Olutliitolla ei ole henkilöjäseniä. Jäsenseuroja on tällä hetkellä 33 eri puolilla maata. Liitto hoitaa valtakunnallisen edunvalvonnan sekä pyrkii ottamaan kantaa ajankohtaisiin olut- ja alkoholipoliittisiin teemoihin sekä alan lainsäädäntöön. Harrastustoiminta tapahtuu seuroissa.

Olutliiton hallitus tutustui uusiin virolaisiin pienpanimoihin syksyllä 2014. Kuva: Andres Teiss.

”Kahdenkymmenen vuoden aikana paljon on muuttunut. Olutliitto on ollut mukana muutoksessa ottaen kantaa alkoholilain sisältöön, oluen verotukseen, verkkokauppaan, päivittäistavarakauppojen myyntirajaan ja muihin olutpoliittisiin kysymyksiin”, liitto perustelee toimintaansa.

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen kertoo, että suomalainen olutkulttuuri elää nyt tietyllä tavalla kukoistustaan, kun tarkastellaan olutvalikoimaa ja suomalaisten pienpanimoiden määrää. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä oluen hyväksi.

”Ajamme tärkeimpinö asioina alkoholiveron laskua, oluen myymistä alkoholiprosentista riippumatta päivittäistavarakaupoissa sekä oluen arvonlisäveron laskemista ravintoloissa ruoan kanssa samalle tasolle. Haluamme myös, että oluen verkkokauppa olisi sallittua sekä kevennyksiä panimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyyn ja valvontaan”, Lehtinen luettelee.

Anikó Lehtinen on toiminut Olutliiton puheenjohtajana vuodesta 2017. Kuva: Heikki Kähkönen.

Olutliitto järjestää Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun. Liitto on myös yksi Suomen Paras Olut -kilpailun perustajista. Olutliitto nimeää vuosittain Hyvän Tuomaan eli henkilön, joka on vaikuttanut positiivisesti olutkulttuurin kehitykseen. Valinnan tekevät edellisten vuosien Tuomaat.

Olutliiton puheenjohtajat vuosina 2000–2020
Jyrki Otila 2000–2002
Olli Hakkarainen 2002–2005
Jussi Lähde 2005–2007
Pekka Kantanen 2007–2009
Jari Vaara 2009–2014
Heikki Kähkönen 2014–2017
Anikó Lehtinen 2017–

Olutliitto oli mukana puuhaamassa suomalaisen teollisen oluenpanon 250-vuotislaattaa Helsingin Etelärantaan v. 2006. Kuvassa Pekka Kääriäinen (Pienpanimoliitto), Katri Tuulensuu (Panimoliitto), Heino Tiilikainen (Olutliitto) ja Timo Jaatinen (Panimoliitto). Kuva: Heikki Kähkönen.
Olutliiton jäsenyhdistys Porvoon Olutklubi vei nimiinsä olutseurojen välisen Kuohu Trippel -petankkiturnauksen 2005. Kuva: Heikki Kähkönen.
Olutliittto oli mukana toteuttamassa Olutkäräjiä v. 2008. Kuvassa Tanskan panimoiden liiton johtaja Niels Hald (vas.) ja Olutliion puheenjohtaja Pekka Kantanen. Kuva: Heikki Kähkönen.

 

Olvin Olli Heikkilä ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen Olutliiton ja Wäinölän Vierteen olutseminaarissa 2011. Kuva: Heikki Kähkönen.
Olutliitto on yksi Suomen Paras Olut -kilpailun perustajista. Kuvassa vuoden 2015 palkittujen panimoiden edustajia. Kuva: Andres Teiss.
Vuoden 2015 Hyviksi Tuomaiksi Olutliitto nimesi suomalaisen oluenpanon Grand Old Man Esko Pajunsn (vas.) ja panimomestari Tuomas Markkulan. Palkitut poseerasivat oluenystävänä tunnetun ja Olutliiton hallituksessakin vaikuttaneen joulupukin Timo Pakkasen seurassa. Kuva: Heikki Kähkönen
CategoriesOlut

Facebook Comments