Baijerin pääkaupungissa Münchenissä on jo toista viikkoa juhlittu Oktoberfestiä. Maailman suurin olutjuhla päättyy 4. lokakuuta. Tapahtuma sai alkunsa suuresta rakkaudesta ja sen kunniaksi järjestetyistä hevoskilpailuista 207 vuotta sitten.
Juuri näihin aikoihin vuonna 1810 Baijerin prinssi Ludvig tuijotteli syvälle nuorikkonsa hieman uneliaisiin silmiin ja vannoi tälle ikuista rakkautta. Therese Charlotte Luise Friederike Amalie von Sachsen-Hildburghausen eli prinsessa Therese oli juuri täyttänyt 18 vuotta, ja nuori neito tunsi olevansa onnensa kukkoilla arvostetun sulhasensa kohtelussa.
Therese ei ollut aivan kuka tahansa kartanontytär. Hän syntyi 8. heinäkuuta 1792 Seidingstadtissa, nykyisten Baijerin ja Thüringenin osavaltioden rajalla, melko lähellä Coburgin kaupunkia. Hän oli siniveristä sukua ja siksi myös sopiva puoliso lähes mihin tahansa kuningasperheeseen.
Nuoresta iästään huolimatta Therese oli ehtinyt opiskella ranskan kielen taidon. Niinpä hänen nimensä oli noussut esiin Euroopan kuninkaallisissa piireissä edellisenä vuonna 1809 yhtenä Ranskan keisarin Napoleon Bonaparten morsianehdokkaista.
Theresestä ei kuitenkaan tullut Ranskan kuningatarta. Itse asiassa Napoleonin puolisona hänen nimensä olisi ehkä hautautunut tuon pienen suuren miehen mukana historian kirjojen sisälehdille.
Sen sijaan Ludvigin lasten äitinä ja tulevana kuningattarena hän sai nimensä ikuisiksi ajoiksi aikakirjoihin, ja miljoonien janoisten ihmisten huulille.
Ratsuväki järjesti hevoskilpailut kuninkaallisen hääparin kunniaksi.
Ludvigin ja Theresen häihin valmistauduttiin antaumuksella pitkin syksyä 1810 Baijerin pääkaupungissa Münchenissä. Morsiantaan kuusi vuotta vanhempi Ludvig ei ehkä ollut yhtä komea kuin satujen prinssi, mutta hänestä huokui suuri rakkaus ja kunnioitus tulevaa puolisoaan kohtaan.
Tästä lumoutuneena Baijerin kansalliskaartin ratsuväki päätti järjestää suuret ratsastuskilpailut parin kunniaksi vain muutamaa päivää ennen varsinaista hääseremoniaa. Hevoskisat olivat samalla koko Münchenin kaupungin kunnianosoitus tulevalle kuninkaalle Ludvig I:lle ja hänen puolisolleen kuningatar Theresialle.
Kisapaikaksi valittiin tasainen niitty Münchenin laidalla. Hevoskilpailu- ja ratsastustapahtumasta olutjuominkeineen ja syöminkeineen tuli heti niin suosittu, että tapahtuman jälkeisenä päivänä kilpailupaikka nimettiin Theresienwieseksi, ja juhla päätettiin järjestää joka vuosi samana ajankohtana.
Oktoberfestistä muodostui heti koko kansan syyskauden pääjuhla.
Näin romanttisella tavalla sai alkunsa maailman suurin oluttapahtuma, Münchenin Oktoberfest. Theresienwiesen juhlakentällä tänä syksynä 16. syyskuuta alkanutta ja 4. lokakuuta päättyvää todellista olutkansan festivaalia vietetään nyt 184. kerran.
Juhlaa ei ole pystytty järjestämään aivan joka vuosi, kuten esimerkiksi heti Theresen ja Ludvigin häitä seuraavana vuonna eli 1811, jolloin Baijeri kävi sotaa Napoleonia vastaan.
Ensimmäinen Oktoberfest-juhla tuli kuin tilauksesta Baijerin kansalle. Vilja oli korjattu talteen ja rahvas virittäytyi viettämään satokauden päätösjuhlia oluen ja parhaiden ruokien kera.
Entäs, kuinkas kävi Theresen ja Ludvigin? Pariskunnan esikoinen Maximilian syntyi säädyllisen ajan kuluttua vihkimisestä eli marraskuussa 1811. Kaikkiaan he saivat yhdeksän lasta, joista Maximilian kruunattiin isänsä jälkeen Baijerin kuninkaaksi.
Ludvigin ja Theresen liittoa varjostivat kuninkaan pahennusta herättäneet naisseikkailut. Kuninkaan suhde tanssija Lola Monteziin oli osasyynä siihen, että hän joutui maaliskuussa 1848 luopumaan vallasta poikansa Maksimilianin hyväksi. Theresen kerrotaan olleen uskollinen miehelleen aina kuolemaansa saakka.
Kannukaupalla Märzeniä ja wieniläistyyppistä Oktoberfest-olutta.
Oluet, hauskanpito ja hyvät ruoat ovat läsnä tänä päivänäkin, mutta tapahtuman ajankohta on liukunut muutamalla viikolla kesää kohti. Aluksi olut ei ollut mukana juhlissa, mutta melko pian olut tuli osaksi juhlia. Suuret olutteltat pystytettin ensimmäisen kerran vuonna 1896.
Alun perin Oktoberfest alkoi 12. lokakuuta ja päättyi viisi päivää myöhemmin eli 17. lokakuuta ratsastuskilpailuihin. Päivämäärän muutos on ollut tarpeen, sillä syyskuun aurinko saa kansan paremmin liikkeelle ja juhlatuulelle kuin myöhäisemmän syksyn epävakaiset säät.
Satokauden päättyminen tarkoitti ennen Baijerissa myös oluenpanokauden alkamista. Oluen paneminen päättyi varsinaisesti keväällä, maalis-huhtikuussa, ja alkoi uudelleen syys-lokakuussa. Kesän päätyttyä nämä maalisoluet eli märzenit juotiin syyskauden juhlissa.
Alkuperäiset märzen-oluet varastoitiin kesän ajaksi kylmiin alppiluoliin, joissa myös pitkä kylmäkypsytys pehmitti niiden makua. Märzenit ovatkin keskivahvoja, usein meripihkan värisiä tai punertavia ja läpikuultavia pohjahiivaoluita, jotka pohjautuvat vanhaan wieniläiseen oluenpanoperinteeseen. Siksi niitä kutsutaan myös wieniläistyyppisiksi oluiksi.
Koska Oktoberfest on syksyllä, märzen on ollut alun perin luontainen tapahtumaolut. Nykyään kuitenkin oluen väri on lasissa haalistunut, ja näitä alkuperäisiä vaaleampia, mutta maltaisen makeita, täyteläisiä ja tukevia oluita kutsutaan usein nimellä oktoberfest-olut.
Miljoonat ihmiset juhlivat Oktoberfestiä eri puolilla maailmaa.
Oktoberfest on jättänyt lähtemättömät jälkensä koko maailman olutkulttuuriin. Märzeneitä sekä wieniläis- ja oktoberfest-tyyppisiä oluita valmistetaan kaikilla mantereilla. Sadat tuhannet ravintolat ympäri maailman järjestävät joka syksyisiä oktoberfestjuhlia. Festivaaleja, joissa saksalainen umpahpah-torvimusiikki soi, on joka syksy siellä täällä tuhansittain.
Se ainoa oikea Münchenin Oktoberfest on massiivinen olutjuhla. Vuosi sitten kävijöitä oli 5,6 miljoonaa. Tänä vuonna tahti on ollut jo hieman kiivaampaa, ja 6 miljoonan kävijän rajan uskotaan menevän rikki. Olutta kuluu 42 hehtaarin huvipuistoalueen 14 jättiteltassa ja 22 pienemmässä teltassa arviolta jopa 7 miljoonaa litraa.
Myös löytötavarat ovat jokavuotinen uutinen Oktoberfestissä. Vuosi sitten viranomaiset kirjasivat lähes 3000 artikkelia, joiden joukossa oli 660 lompakkoa, 580 passia, 410 kännykkää, 90 laukkua ja reppua sekä kaksi kuulolaitetta.
Eräs herrasmies kertoi kadottaneensa vaimonsa, jota ei kuitenkaan kirjattu tilastoihin, sillä kukaan ei palauttanut rouvaa löytötavaratoimistoon.
Heikki Kähkönen
Comments are closed.