Kolme keskustan kansanedustajaa perää maa- ja metsätalousministeri Sari Essayhilta (kd.) selvitystä, aikooko Suomi liittyä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon. Vesa Kallio, Tuomas Kettunen ja Anne Kalmari vaativat ministeriltä vastausta, milloin hallitusohjelman mukaisesti Suomi aikoo jättää hakemuksen. Essayahin on vastattava kysymyksen viimeistään 2. joulukuuta.
Mikkeliläisen kansanedustajan Vesa Kallion (kesk.) ensimmäisenä allekirjoittamassa kirjallisessa kysymyksessä tähdennetään, että pääministeri Petteri Orpon ohjelmassa lukee Suomen hakevan listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon hallituskauden aikana.
Euroopan unionissa jäsenvaltio saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi. Suomi ei ole mukana viinintuottajien luettelossa, koska vaadittavaa statusta ei ole haettu EU:lta.
Tästä johtuen Suomessa kasvatetuista rypälepohjaisista viineistä ei ole lupaa käyttää nimeä viini, vaan kyseinen juoma on viinirypäleistä käymisteitse valmistettua mietoa alkoholijuomaa.
Juomaa ei myöskään saa myydä kuluttajille suoraan viinitilalta, kuten marjaviinejä eli tilaviinejä. Niiden myynti tapahtuu Alkon kautta. Tämä edellyttää, että tuote ylipäätään pääsee Alkon valikoimiin.
Jarruttaako kristillisten ministeri Sari Essayah hakemusta tarkoituksellisesti?
Suomi on käynyt periaatteessa liittymisneuvottelut EU:n komission kanssa virkamiestasolla valmiiksi, mutta asia makaa Essyahin pöydällä. Vaikka hakemisesta on päätetty hallitusohjelmassa, itse hakeminen on sekä ministerille että kristillisdemokraattien eduskuntaryhmälle kisuallinen asia. Ministerin epäillään jopa jarruttavan hakemuksen jättämistä EU:lle alkoholipoliittista syistä.
Suomen listautuminen viinintuottajamaaksi on ollut keskustelussa käytännössä koko 2000-luvun. Maa- ja metsätalousministeriö esitti vuonna 2008, että Suomi liitettäisiin EU:n luokittelussa viininviljelyn A-vyöhykkeeseen, mutta tuolloin hankkeesta luovuttiin.
Asia oli esillä myös keskustan puoluekokouksessa 2016. Kokoukselle tehdyn aloitteen vastauksessa puolue tyrmäsi ajatuksen sillä perusteella, että Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muhin tuotantosuuntiin kuin viininviljelyyn. (Viisi Tähteä 8.6.2016)
Nyt keskustapuolueessa on herätty hankkeeseen uudelleen. Kansanedustajat Vesa Kallio, Tuomas Kettunen ja Anne Kalmari tähdentävät, että viinintuottajamaan status toisi merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille viinitiloille. Samalla sillä olisi positiivisia vaikutuksia koko suomalaiselle maaseudulle.
”Perinteisen maatalouden kannattavuus on edelleen heikko, eikä tiloille löydy sen vuoksi jatkajia. Kaikki uudet vaihtoehdot ovat senkin vuoksi enemmän kuin toivottavia. Viinintuotannon ei arvioida alkuvaiheessa olevan taloudellisesti välttämättä kovin suuressa roolissa, mutta se antaisi tärkeitä lisätuloja muun maataloustuotannon rinnalle ja avaisi alan kehittämiselle ja kehittymiselle mahdollisuuksia”, keskustan kansanedustajat perustelevat.
Jos komissoille tehtävä hakemus etenee päätökseen asti, Suomi voisi päästä mukaan viinintuottajamaiden luetteloon 2028, jolloin seuraava EU:n maatalouspolitiikan CAP-kausi käynnistyy.
Facebook Comments