A

Alkon myynnin kasvu perustuu erikoistuotteisiin

Yle uutisoi eilen, että Alkon myynti on kääntynyt nousuun ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Samassa jäi kuitenkin kertomatta vielä suurempi uutinen. Nimittäin Alkon olutkauppa kasvoi eka kerran koko 2000-luvulla eli yli 15 vuoden syöksykierteen jälkeen.

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.
Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.

Monopoliyhtiön toimitusjohtaja Hille Korhonen perusteli myyntikäyrän muutosta sanomalla, että ”sen taustalla ovat yleisen taloustilanteen koheneminen ja matkustajatuonti, joka on kääntynyt laskuun.” Totta toinen puoli, kuten usein muulloinkin Alkon viestinnässä.
Yle perusteli oivallisesti, että Alkon myyntikäyrä seuraa Suomen bruttokansantuotteen muutosta. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvan vuoden talouskasvuksi 1,4 prosenttia, mikä on käytännössä sama kuin Alkon myynnin lisäys 1,6 prosenttia tämän vuoden tammi-kesäkuussa.
Tuoteryhmistä ovat alkuvuonna kasvattaneet suosiotaan muun muassa roseeviinit (+30 %), kuohuviinit (+7 %), konjakit (+7 %), valkoviinit (+3 %) ja oluet (+2 %). Sen sijaan matkustajatuonnin kärkituotteiden, kuten maustamattomien vodkien (-4 %), punaviinien (-0,5 %) ja vaaleiden lageroluiden (-4 %) kauppa jatkoi laskuaan.
Viron-matkailun tilastojen paras tuntija, Tallinnassa ilmestyvän suomenkielisen The BalticGuide -lehden päätoimittaja, Mikko Savikko kirjoitti lehden heinäkuun numeron pääkirjoituksessaan, ”että (Suomen ja Viron välinen) matkailuennätys on jälleen todennäköinen. Laivamatkailu maiden välillä kasvaa tällä hetkellä noin kuuden prosentin vuosivauhtia.”.

Kasvavat turistimäärät eivät vähennä matkustajatuontia, vaan päinvastoin.

Tämän perusteella on helppo ynnätä ja arvioida, että kasvava turistimäärä ei vähennä matkustajatuontia, vaan päinvastoin. Turistituonnissa jylläävät perustuotteet eli viinat, perusoluet ja halvat viinit. Niiden myyntiä Alko ei ole pystynyt kääntämään nousuun.
Alkon olutmyynnin sakkaus on ollut surullista seurattavaa koko 2000-luvun. Alko myi vuonna 2002 olutta 21,5 miljoonaa litraa. Vuonna 2015 määrä oli pudonnut vaivaiseen 8,6 miljoonaan litraan. Maan 350 pitkäripaista myyvät tällä hetkellä noin neljänneksen olutta turistituontiin verrattuna.
Tänä vuonna oluiden myynti on kasvanut parilla prosentilla, ensimmäisen kerran siis koko 2000-luvulla! Myynnin lisäys on osoitus ihmisten olutmakujen muutoksesta sekä Alkon onnistuneesta valikoimapolitiikasta. Vaikka me suomalaiset olemme yhä vankkumatonta lagerkansaa, muut oluttyylit valtaavat sijaansa olutlaseissamme.

Oluet valtaavat hyllytilaa vähäpätöisemmiltä juomilta

Tämän on havainnut myös Alko. Ihmettelin ääneen viime lauantaina Helsingin Viikin Prisman handelissa kohteliaasti apuaan tarjoavalle myyjälle, että oluet olivat vallanneet metrikaupalla hyllytilaa vähäpätöisemmiltä juomilta.  Uusia oluita oli ilmestynyt kymmenittäin – tai ehkä jopa sadoittain – ja niiden myynti kiinnosti myös henkilökuntaa.
Olutvalikoiman laajennus näkyy myyntitilastoissa. Kaikkien muiden oluttyylien kuin vaaleiden lagereiden myynti on selvällä kasvu-uralla. Vaikka litramääräinen myynnin lisäys on vielä pientä, kasvuprosentit ovat hurjia: stoutit ja portterit 24 %, pilsit 16 % ja alet 14 %.
Vaikka Alko parantaa olutkauppaansa kuin porsas juoksuaan, oluen myynti tulee vapauttaa päivittäistavarakauppoihin vahvuuteen katsomatta. Alkolla on senkin jälkeen tärkeä paikkansa ja tehtävänsä suomalaisessa olutkaupassa; nimittäin erikoistuotteiden kuten kotimaisten pienpanimo-oluiden sekä maukkaiden ja harvinaisten tuontioluiden laajan valikoiman ylläpitämisessä sekä ennen kaikkea ylivertaisessa palveluosaamisessa.

Facebook Comments