O

Oluen prosenttirajan nostaminen on poliitikoille suurempi omantunnon kysymys kuin päättäminen sotilaallisesta liittoutumisesta

Virallinen Suomi vietti eilen kieltolain päättymisen 90-vuotisjuhlaa. Asiassa ei ole mitään juhlimista. Kieltolaki elää suomalaisessa juomakulttuurissa sekä anniskelun ja myynnin sääntelyssä sitkeästi kuin viinapiru alkoholistissa. Viinan, oluen ja viinin nauttimisen estäminen on suurempi omantunnon kysymys poliittisessa päätöksenteossa kuin sotilaallisesta liittoutumisesta päättäminen.

Itsenäisessä Suomessa on kaksi kertaa päädytty neuvoa-antavaan kansanäänestykseen. Ensimmäisen kerran se tapahtui loppuvuodesta 1931, kun äänestettiin kieltolain lopettamisesta. Toisen kerran kansalta kysyttiin neuvoa Suomen liittymiselle Euroopan Unionin jäseneksi lokakuussa 1994.

Kolmatta kertaa saamme odottaa pitkään, sillä kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ei tule. Suomen sotilaallinen liittoutuminen ratkaistaan eduskunnassa. Ennusmerkkien perusteella se tapahtuu kaiken lisäksi melko pian, jopa ennen kansanedustajien kesälomia.

Takavarikoituja viinakanistereita lastataan Helsinkiin kuljetusta varten. Rönnberg A, valokuvaaja 1920–1929. Helsingin kaupunginmuseo.

Kieltolain päättymistä ei ole syytä juhlia. Sen perintö elää yhä vahvana eduskunnassa ja lainsäädännössä.

Runsaat 100 vuotta sitten voimaan astuneen kieltolain taustalla oli ehdottoman raittiuden ihannointi. Raittiususkon perintö elää yhä vahvana eduskunnassa, jossa alkoholiasioista päättäminen nähdään uskonnollisen vakaumuksen kaltaisena omantunnon kysymyksenä. Sitä eivät kahlehdi normaaliin lainsäädäntöön liittyvät hallitus- ja ryhmäpäätökset.

Kyse on homehtuneesta perinnöstä, jonka takana on itsepintainen tarkoitus pitää Alkon monopolista kiinni kaikissa olosuhteissa siitäkin huolimatta, että maailma ympärillämme muuttuu ennennäkemättömällä tavalla.

Hyvässä muistissa on, että eduskunta äänesti 15. joulukuuta 2017 kaupoissa myytävien alkoholijuomien nostosta 4,7:stä 5,5 prosenttiin omantunnon asiana. Eduskuntaryhmät antoivat äänestyksessä kansanedustajille nimenomaan omantunnon perusteella vapaat kädet.

Käytännössä se tarkoitti sitä, että kukin kansanedustaja sai äänestää, miten huvittaa ilman ryhmäpäätöksen sitovuutta. Ja niin myös tapahtui. Pekka Puska (kesk.) masinoi eduskuntaan alkoholilain muutosta vastustavan opposition, jota on kutsuttu mediassa myös viinapuolueeksi.

Prosenttirajan nostaminen meni läpi äänin 98–94. Äänestystulos aiheutti suuren tunteiden purkauksen. Tappiolle jääneet viinapuolueen edustajat vuodattivat tuskaansa eduskunnan käytävillä ja mediassa. Tulos kirpaisi erityisesti Päivi Räsästä, mutta se aiheutti myös ahdistusta nykyisten hallituskumppanien, keskustan ja vasemmistoliiton, riveissä.

Eduskunnan täysistunto 15. joulukuuta 2017. Äänestykset alkoholilaista. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Oluen rajan nostaminen oli puolueille omantunnon kysymys. Sitä eivät ole sairaan- ja terveydenhoidon sekä vanhustenhuollon leikkaukset tai Nato-jäsenyys.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi äänestyksen jälkeen, että “on todella erikoista, että samat edustajat, jotka pitävät neloskaljan saamista kaupasta suurena ihmisoikeustaisteluna holhousvaltiota vastaan, muita mukisematta kuitenkin hyväksyvät työttömien sosiaaliturvan leikkurin.”

Andersson oli oikeilla jäljillä. Omaatuntoa ei päästetä sekoittamaan kansanedustajien kirkasta moraalia, eikä vapaita käsiä äänestyksissä vaadita ja anneta, kun kyse on päivähoitopaikkojen, sairaan- ja terveydenhoidon, vanhustenhuollon tai lasten ja nuorten koulutuksen leikkauksista sekä vammaisten ja syrjäytyneiden oikeuksista.

Sen sijaan merkille pantavaa on, että sosiaalinen omatunto on venyvä käsite erityisesti vasemmistoliitossa, joka ei halua kansanäänestystä Natosta, vaan hallitusyhteistyö ajaa kaiken ohi. Andersson sanoi puoluevaltuustossa, että “jos valtiojohto päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, ei vasemmistoliiton pitäisi tehdä siitä hallituskysymystä” (KU 19.3.).

Li Andersson 5.4.2022 eli samana päivänä, kun Alko täytti 90 vuotta. Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvosto.

 

Eduskunnan Nato-äänestyksessä hallituspuolueet eivät tule antamaan kansanedustajilleen vapaita käsiä.

Niinpä Sanna Marinin (sd.) hallitus on jättämässä yhtenä rintamana esityksen hakemuksesta eduskunnalle. Se tapahtuu touko-kesäkuussa pidettävien keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, ruotsalaisten ja kokoomuksen puoluekokousten jälkeen. Lainvalmistelu on täydessä käynnissä.

Käsikirjoituksen mukaan eduskunta äänestää asiasta puoluekokousten jälkeen ennen juhannusta. Kansanedustajien kesälomia äänestys ei pääse pilaamaan.

Tälläkään kertaa kyse ei ole raittiusihanteeseen ja alkoholin kieltämiseen verrattavasta omantunnon kysymyksestä – siitäkään huolimatta, että erityisesti vasemmistopuolueet sekä osa keskustasta ja vihreistä näkivät vielä muutamia vuosia sitten Nato-jäsenyyden ja sotilaallisen liittoutumisen moraalisena valintana sodan ja rauhan välillä.

Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoană (vas.) tapasi eduskunnassa 25.10 2021 varapuhemies Juho Eerolan (oik), UaV:n pj. Mika Niikon (ps) ja vpj. Erkki Tuomiojan (sd) sekä PuV:n pj. Ilkka Kanervan (kok). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Maailma muuttuu, mutta ei kaikilta osin. Suomi liittoutuu ennen sotilaallisesti kuin sallii kauppojen kuljettaa oluita asiakkaan kotiovelle tai myydä viiniä maitokaupoissa.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) sanoi alkoholakiäänestyksen jälkeen, että ”valitettavasti joudun toteamaan, että viiden vuoden päästä (joulukuussa 2022) ei meillä ole Alkon monopolia vaan vapailla markkinoilla on kaikki alkoholi”.

Kankaanniemi oli väärässä, kuten niin monessa muussakin asiassa pitkän polittisen uransa aikana. Kankaanniemi jos kuka tietää, että mikään ei ole yhtä vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

Aika moni olisi leimannut minut hulluksi, jos olisin vuosi sitten sanonut ääneen, että Suomi liittyy Naton jäseneksi ennen kuin kotimaiset kaupat ja oluenvalmistajat saavat kuljettaa enintään 5,5-prosenttiset juomat täysi-ikäisen asiakkaan kotiovelle tai että ruokaviinin voi ostaa mukaansa marketista ja maitokaupasta.

Puhumattakaan, että Kankaanniemen ennustus alkoholin vapaista markkinoista toteutuisi.

”Suomi Natossa – kaljat yhä kaupassa!”

Heikki Kähkönen

HUOM! Ennen kuin se öyhääminen alkaa, en ota tässä minkäänlaista kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, en sen puolesta enkä sitä vastaan.

Facebook Comments