Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut valmiiksi esityksen uudesta alkoholilaista. Tavoitteena on, että hallitus jättää lakiesityksen eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla. Enintään 8,0 prosenttia vahvojen tislepohjaisten juomien myynti kaupoissa on mahdollista, jos EU:n komission huomautukseen johtanut valmistustaparajoitus poistetaan hallituksen esityksestä.
Huhut uuden alkoholilain sisällöstä ovat lähteneet liikkeelle alan ammattilaispiireissä heti vuoden alusta. Eniten keskustelua on herättänyt ns. valmistustaparajoitus, joka on mahdollisesti poistumassa lopullisesta esityksestä. Näin huhtikuun alusta kauppoihin olisivat tulossa myös 5,5–8,0-prosenttiset lonkerot ja juomasekoitukset.
Loka-marraskuussa lausunnolla olleen hallituksen esityksen mukaan myyntiin tulevat vain käymisteitse valmistetut juomat.
Hurjimpien huhujen mukaan STM esittäisi jopa enintään 15 prosenttia vahvojen alkoholijuomien tuomista kauppoihin valmistustavasta riippumatta. Viiden Tähden sähköpostitse haastattelema STM:n johtaja Jari Keinänen kumoaa nämä puheet. Hän sanoo, että raja pysyy 8 prosentissa.
Keinänen kertoo, että hallituksen esitys on tarkoitus jättää eduskunnalle hankeaikataulun mukaisesti ensi viikolla, joskin viivytyksiä voi tulla. Riippumatta siitä onko valmistustaparajoitus mukana esityksessä, se tulee nousemaan esille eduskunnassa. Lakimuutos on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta.
Rajaus käymisteitse valmistettuihin juomiin lisättiin alun perin kristillisdemokraattien vaatimuksesta. Juomien myynnin rajoittaminen valmistustavan mukaan on melkoinen kummajainen eurooppalaisessa alkoholilainsäädännössä.
”Mahdollinen valmistustaparajoituksen poistaminen on EU:n komission huomautuksen ja osin myös ministeriön syksyllä saaman lausuntopalautteen johdosta arvioitavana”, Keinänen myöntää.
EU:n komissio ei niellyt Suomen viranomaisten selityksiä valmistustaparajoituksen vaikutuksista alkoholijuomien kulutukseen.
Komissio pyysi lokakuussa Suomen viranomaisia toimittamaan tieteelliseen näyttöön perustuvan yksityiskohtaisen selvityksen kansanterveyteen liittyvistä perusteluista, jotka koskevat käymisteitse tai tislaamalla valmistettujen yhtä voimakkaiden tuotteiden myyntiä ja jakelua.
Suomen viranomaisten perustelujen mukaan tutkimustietojen ja aiempien kokemusten perusteella on ”erittäin todennäköistä”, että jos päivittäistavarakaupassa myytäisiin 5,6–8,0-prosenttisia juomasekoituksia, oluita ja viinejä, niiden kulutus lisääntyisi merkittävästi.
Perusteluissa todettiin myös, että valmistustapaa rajoittamalla voitaisiin hillitä entistä väkevämpien juomasekoitusten heräteostoja. Samalla se ehkäisisi erityisesti alaikäisten tyttöjen juomien kulutusta.
Komissio ei niellyt tätä selostusta joulukuussa antamassaan vastauksessa ja vaati Suomen hallitusta arvioimaan valmistustaparajoitusta uudelleen. Varsinkin kaivattu tieteellinen näyttö jäi puut-teelliseksi.
”Suomen vastaus näyttää viittaavan siihen, että toimenpide voisi perustua puhtaasti hypoteettisiin näkökohtiin ja että se ei näin ollen ehkä sovellu asetetun tavoitteen saavuttamiseen”, komissio perusteli.
Mikäli hallitus päätyy muuttamaan valmistustapaa, menee esitys siltä osin uusiksi. Tällä saattaa olla vaikutusta lain voimaantulon aikatauluun.
”Perusteluja toki joudutaan muuttamaan, jos valmistustaparajoitus poistetaan. Eduskunta sitten päättää miten asia etenee siellä ja päättää myös voimaantulopäivästä”, Keinänen toteaa.
Lakimuutos on osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman toteutusta. Sen perusteella hallituksen tavoitteena on uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta.
Teksti: Heikki Kähkönen
Pääkuva: Pixabay
Facebook Comments