Yhdessä syöminen Suomi 100 vuotta -juhlavuoden teemaksi

Me suomalaiset olemme kiinnostuneita viettämään enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa. Myös ravintolassa haluttaisiin syödä nykyistä enemmän.
Maanantaina julkistettu kuluttajatutkimus osoittaa, että kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä. Myös kansainvälisissä vertailututkimuksissa näkyy, että Suomessa  käytetään muita maita vähemmän aikaa yhteisiin aterioihin.
Vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa joka kolmas vastaaja. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket. Töissä ja kotona on hyvä mahdollisuus li sätä yhdessä syömistä. Varsinkin kun sen tiedetään parantavan sekä työkykyä, terveyttä että henkistä jaksamista.
Yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä, että suuri osa suomalaisista näyttää kyläilevän vain jouluna ja juhannuksena. Ei siis ihme, että me suomalaiset haluaisimme lisätä rentoa ja helppoa kyläilyä ja kokoontumista ruoan äärelle kotona, kylässä, luonnossa ja ravintoloissa.
”Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana”, sanoo suomalaisten juomiseen ja syömiseen perehtynyt yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunu.
Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa. Syissä näyttää korostuvan riittämättömyyden ja erillisyyden tunne, jonka Maunu arvelee johtuvan lähihistoriamme muutoksista.
”Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Maunu pohtii.
Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla, ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen.
Meillä on puhuttu paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisöllisyyden edut ovat jääneet taka-alalle. Syödään yhdessä -kampanja aikoo saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan. Ilmiön ympärille on saatu noin 100 innostunutta organisaatiota tekijöineen mukaan.
”Tämä tutkimus auttoi meitä kirkastamaan tavoitteet, jotka muutetaan juhlavuonna teoiksi”, kertoo Syödään yhdessä -hanketta vetävän ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.
”Kaikkien mukanaolevien tavoitteena on luoda maahamme pysyvää yhdessä syömisen kulttuuria. Toive ja tarve on olemassa, nyt on mahdollisuus luoda keinot ja käytännöt ” kiteyttää projektipäällikkö Sini Garam.
Syödään yhdessä -hanke on osa Suomi100–juhlavuoden ohjelmaa. Tutkimuksessa kysyttiin yli 2000 suomalaiselta, miten arvostamme yhdessä syömistä, miten sitä toteutetaan kotona, työpaikoilla ja ystäväpiirissä. Samalla haluttiin tietää, millaista yhdessä syömistä toivotaan ja mitkä tekijät sitä estävät.
www.syödäänyhdessä.fi
Syödään yhdessä -tutkimuksen tulokset.