Ensi tiistainen Barolo & Friends Event Vanhalla Ylioppilastalolla 7.11. sysää pohtimaan, mikä on laatuviinien tilanne Suomessa. Ainakin tilastojen valossa Suomi on poikkeus Pohjoismaissa. Pohdimme asiaa piemontelaisen viinituottajan Riikka Sukulan kanssa.
Tilanteen voi nähdä kahdella tavalla: markkina on toivoton, koska jäännössokeristen viinien trendi on vahva – tai markkina on kiinnostava, koska nousuvaraa on runsaasti. Yli 25 euroa maksavien viinien markkinaosuus Alkossa on kuitenkin tällä hetkellä vain parin prosentin luokkaa kokonaismyynnistä.
Piemonte, joka tuottaa Nebbiolo-rypäleistä tunnetusti hienot Barolot ja Barbarescot, mutta myös maistuvat Barberat, on Alkon hyllyillä heikosti esillä.
Piemonten Albassa viinitilaa pyörittävä Riikka Sukula on pohtinut tuottajakollegoidensa kanssa, miksi Piemonte on Suomessa huonommin tunnettu kuin muut Italian maakunnat? Kysymys nousee esiin viinitapahtuman kiertueella, joka osuu kaikkiin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin.
Tähän kysymykseen havahduimme itsekin Viiden Tähden toimituksessa. Vertailu esimerkiksi Norjan Vinmonopoletiin avaa näkymän, johon täytyy hakea selitystä jostakin muusta kuin siitä, etteikö suomalainen suu tunnista hyviä viinejä.
Miksei laatu kelpaa? Kieltäydymme olemasta urpoja ja haemme syitä itsemme ulkopuolelta.
Viimeiseksi suomalaisille kelpaisi selitys, että olemmekin osa slaavilaista kulttuuria, jossa makeus on viinin hyvyyden mittari. Rehellisyyden nimissä on pakko katsoa tämäkin kortti.
Norjan Vinmonopoletin valikoimissa on 1360 artikkelia Piemontesta ja Alkossa vain 107. Veneton alueen viinejä Norjan monopolissa on 874, Alkossa 204. Toscanan viinejä Norjassa on 785 samaan aikaan, kun Alko tarjoaa niitä 158 kpl.
Skandimarkkina kasvaa ihan huimasti Piemonten tuottajille. Jotta tuottajat olisivat kartalla, heidän tuottajayhteenliittymänsä, consorzio järjestää seminaareja eri markkina-alueiden kehityksestä ja ominaispiirteiden ymmärtämiseksi. Ennen Barolo & Friends Event -kiertuetta käsittelyssä olivat Pohjoismaat. Paikalla oli lähes 100 piemontelaista tuottajaa.
Samaan aikaan Alkon verkkosivujen etusivulla luki: ”Veneton viinit sopivat hyvin suomalaiseen makuun. Etenkin maakunnan täyteläisen pään lämmittävät punaviinit ovat meillä suosittuja.” Tätä pohditaan nyt Piemontessa, mutta myös Viiden Tähden toimituksessa on pähkäilty, mitä helvettiä Alkon kryptinen salakoodi tarkoittaa?
Sommelier emeritus Petri Pellinen seuraa mm. Italian viinien keskinäisiä markkinaosuuksia. Veneton alueen osuus on 45–50 prosenttia!
Petri Pellisellä on myös selkeä näkemys, miksi Veneto rulettaa: ”Tilastoja tutkimalla huomaa, kuinka voimakkaasti Alko päättää, mitä juomme. Viime ajat Alkon ostajat ovat suosineet jäännössokerisia ja halpoja viinejä. Kaikki lähtee Veneton viinien maun helppoudesta. Niissä on runsautta, ei tanniineja, mutta kylläkin jäännössokeria. Lisäksi Veneton talot ovat isoja kuten Masi ja Tommasi. Eli rahaa on markkinointiinkin. Sen lisäksi ns. entry level -viinejä saa alueelta halvalla.”
”Piemonte puolestaan on kallis, hapokkaiden ja tanniinisten viinien, hajautunut, pienempien perhetuottajien alue.”
” tuntemattomuus on osoitus viinikulttuurimme nuoruudesta.”
”Juuri näistä syistä olen jopa aggressiivisesti tuonut esiin Alkon tapaa listata jäännössokerisia viinejä. Kulttuuri ei kehity eivätkä uudet alueet muodostu kiinnostaviksi”, Petri Pellinen päättää.
Viimeistään vuonna 2017 on tapahtunut hyppäys, jossa jäännössokeristen viinien osuus on dramaattisesti kasvanut. Muutos johtuu myös Alkon muuttuneesta tavasta listata tilausvalikoiman viinejä vakiovalikoiman viineiksi.
Alko on luonut systeemin, jossa se päättää, mitä Suomessa juodaan.
Silloin Piemontelle tyypilliset laatuviinit jäävät paitsioon, vaikka se ei olisikaan Alkon tavoite. Niin vain käy. Toisin kuin muissa pohjoismaisissa monopoleissa, joita ohjaa muu ohjeistus kuin myynnin maksimointi.
Näin Alkon valikoima on selitetty, mutta toivottavasti se ei selitä, miksi tilanne heijastuu myös viinimaahantuojien tukkukaupaan ja ravintoloiden tarjontaan.
Samaan aikaan, kun Barolo & Friends -kiertue on käynnissä (lue ohjelma jutun lopusta), ja Piemonten tuottajat antavat vastauksia ja kertovat viineistään tapahtumavieraille, pyysimme Piemonten Alban viinitilallista Riikka Sukulaa pohtimaan, mikä on hänen oma sekä Piemonten tuottajien kysymys Suomen sommeliereille?
Riikka Sukula:
”Satuin lounaalle ravintolaan, jossa käyn vähintään kerran viikossa ja se oli niin täynnä, että päädyin vanhojen tuottajagubbejen pöytään ja esitin tämän kysymyksen heille. Saamani vastakysymys oli mielenkiintoinen:
”Miksi teitä kiinnostaa enemmän se, miten viini on tehty kuin se, miltä se maistuu tai mitä se on?”
”Tämän tuottajat havaitsevat pohjoismaisten ammattilaisten kanssa keskustellessaan – tietotaitoa halutaan lisätä valtavasti teknisillä ja enologisilla detaljeilla, mutta ei rohjeta luottaa makuun. Voisiko olla jotain perää?”
”Se tietenkin kiinnostaa, miten Suomalaisten viinimaku kehittyy ja on kehittynyt? Miten se näkyy ravintolassa? Miten sommelier myy viinejä – onko food matching tärkeää vai juodaanko sitä viiniä, mistä pidetään kuten me täällä?”
Mikä on sinulle – Piemonten kuningattarena ja lähettiläänä – kiintoisa asia Suomen markkinoiden ymmärtämiseksi samaan aikaan, kun olet sisällä Piemonten tuottajien laatuajattelussa?
”Kiintoisaa on, että suomalaisen, pienen mutta äärimmäisen osaavan ja kunnianhimoisen asiantuntijajoukon kiinnostus Piemontea kohtaan on vasta heräämässä.
”Täällä vähän ihmetellään ajatusta, että valikoima on hyvä vasta silloin, kun kaikki maailman viinialueet ovat edustettuna”
”Kärjistetysti sanottuna – jos Valkovenäjältä tai Etelä-Kiinasta on yksi viini, niin Piemontestakin riittää yksi.”
”Ehkä eniten törmään tuottajien kanssa jutellessani siihen, miten Norjan ja Ruotsin monopolit ovat niin erilaisella logiikalla toimivia – Skandinavia mielletään kuitenkin yhtenä markkinana. Toki Kanadassa ja USAssakin on monopolirakenteita ja monia byrokraattisia kuvioita ja outouksia, mutta Suomeen sisälle pääsyyn vaaditaan tuottajalta valtavasti eforttia pieneen myyntiin nähden. Suurin osa tuottajista kuitenkin haluaisi olla läsnä näissä viiniosaamisen korkeakoulumaissa, jona Suomeakin pidetään.”
Miten Suomi eroaa kokemuksesi mukaan muista Pohjoismaista?
”Ihan valtavasti, valitettavasti. Norja on ihan omaa luokkaansa! Olin juuri seminaarissa Piemonten pientuottajille puhumassa Suomesta yhdessä Tanskan suurlähettilään, Norjan tärkeimmän viinikouluttajan ja Ruotsin edustajan kanssa. Norjan Ken Engebretsenin esittämät luvut Piemonten viineistä Norjan Vinmonopoletissa ovat hurjia – menestys etenkin Barberoiden osalta on ihan huikeeta! Ruotsi tulee vahvasti perässä.
(Tässä taustamateriaalia uteliaille)
Ovatko yhteisesiintymiset helppo juttu Piemonten eri alueiden viininviljelijöille, sillä esim. Barolon ja Roeron alueiden hintarakenne on niin erilainen? Suomessa tasa-arvoajattelu ja kateus ovat niin luissa ja ytimissä, että yhteistyö onnistuu vain harvoilta.
”Yhteistyö on vahvaa heti kun ollaan omista nurkista veks, täällä kotona voidaan olla kateellisia naapurille, joka aina perii jotain, kun joku vanha mummeli kuolee, mutta maailmalle on menty viimeiset 35 vuotta yhdessä. Se on ainoa keino miten näin pieni alue ja näin monta tuottajaa saavat mitään mainetta aikaiseksi. Barolohan on kooltaan vain 1800 hehtaaria, Roero ja Barbaresco ovat merkittävästi pienempiä.”
Alkon valikoimaan ohjauksella opetetaan tällä hetkellä jäämäsokerisia makuja. Miten perustelet, että muitakin reittejä on olemassa?
”On verrattain huonoa ostamista ja vallan käyttöä kaikilta pohjoismaisilta monopoleilta pyytää tendereitä viineistä, joita ”ei ole olemassa” tai määriä joita kenelläkään ei ole.”
”Silloin joku iso pullottaja kerää kaikki ”tankinpohjat” eri tuottajilta (eli tankit/tynnyrit, joita eivät itse halua pullottaa) ja lisäävät vähän sokeria – fiksaavat sopimaan tenderin määritelmiin ja avot.”
”Täällä Piemontessa tuottajat eivät oikein taivu tähän ja sekin saattaa olla yksi syy miksi piemontelaisia viinejä on niin vähän Alkossa saatavilla. Minähän elelen täällä ihanassa kuplassa pikkuruisen tuotantoni kanssa enkä politiikka-asioille paljoakaan anna aikaani. Tämän päivän tilanteessa monien pienten tuottajien on helpoin myydä sinne, missä on aitoa kiinnostusta, missä maksavat hyvän hinnan ja rakastavat näitä viinejä. Olemme mahtavassa tilanteessa että näin on.”
Kuinka moneen maahan Piemonten viinejä myydään? Entä teidän viinejä?
”Sain juuri tuoreet tilastot – Piemonten elintarvikeviennin kasvu ensimmäiset kolme kvartaalia on yli 15% ja Barolosta 80% menee vientiin. Vientimaita on valtavasti – tärkeimmät ovat yhä USA, Norja, Saksa, Japani, muu Aasia, muu EU ja Skandinavia sekä Sveitsi.”
”Meidän viinejämme myydään eniten suoramyyntinä tilalta – meillä käy lähes 2000 vierasta vuodessa. Tärkeimmät vientimaat ovat Norja, USA, Suomi, Ranska, Tanska ja Sveitsi. Lisäksi muutama hassu laatikko lähtee joka vuosi Hong Kongiin ja Singaporeenkin.”
Onko koskaan kaduttanut, että lähditte Jymyn kanssa Albaan ja viiniköynnökset määrittävät elämänne ja lastenne tulevaisuuden?
”Ei todellakaan – täältä pääse kyllä helposti pois, jos siltä alkaa tuntua. Tämä oli meille intohimoinvestointi ”all in” ja toistaiseksi olemme viihtyneet erinomaisesti. Minulla on uusi duuni Scarpa-viinitalon toimarina oman tilan lisäksi ja Jymy reissaa sopivasti.”
”Tyttäret käyvät kouluja ja ovat tyytyväisiä maalaiselämään, koska eivät paremmasta tiedä, mutta tulevaisuudessa he ovat vapaita tekemään mitä huvittaa – jos Einsteinin lamppu jomman kumman päässä syttyy, olen luvannut että pääsevät sellaiseen kouluun kuin haluavat.”
”Alba on pikkukaupunki, mutta kiitos viinin ja gastronomian se on myös valtavan aktiivinen ja kansainvälinen. Torino lähimpänä isona kaupunkina on myös aivan valtavan ihana.”
Mikä on Piemonten viinien asema Italiassa?
”Erittäin tärkeä. Piemonte on viennin veturi, korkean laadun symboli ja kansainvälistymisen keulakuva. Viime aikoina monet tuottajat ovat vieneet sekä osaamistaan että investointeja esimerkiksi Sisiliaan (Gaja ja Giovanni Rosso).”
”Italian sisällä kukaan ei juurikaan juo kuin oman alueensa viinejä, joten Toscanassa tai Umbriassa ei varmaan muut kuin viini-ihmiset tiedä näistä viineistä tuon taivaallista – kuten me saamme täällä harvoin nauttia etelän viineistä.”
Barolo & Friends Event -ohjelma 7.11.2017 , Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, Helsinki
Barolo & Friends Event on vuotuinen tapahtuma, joka kiertää mm. Kööpenhaminassa, Hampurissa, Berliinissä, Århusissa, Bernissä, Stavangerissa ja mm. Oslossa. Viisi Tähteä on Helsingin tapahtuman mediayhteistyökumppani.
Tapahtuma on syntynyt yhteistyössä Piemonten viini- ruoka- turismiorganisaatioiden kanssa.
Ammattilaisten ohjelma
Klo 10.00 / 13.00 Walk Around Tasting
Llo 12.00 / 13.00 Master class / Sandro Minella: Barbera-vertikaali: Parhaat vuosikerrat 2016 to 2005. Maistelussa on 10 viiniä
Ammattilaisten ilmoittautuminen sähköpostilla:
Viinin ystävien ohjelma
Klo 14.00 / 18.00 Walk Around Tasting
Walk Around Tasting klo 14–18 / 15€
(+ Sandro Minellan Master Class -luento yhteensä 30€)
Sandro Minellan Master Class -luennot
Viinin ystävät: klo 14.00 / 15.00 Master class: Barberan ilmeet (7 viiniä maistelussa)
Viinin ystävät: klo 15.30 / 16.30 Master class: Barolo, Barbaresco and Roero – kolme kuningasta (6 viiniä maistelussa)
Viinin ystävät: klo 17.30 / 18.30 Master class: Upeat Piemonten alkuperäislajikkeet (7 viiniä maistelussa)
Ennakkoliput: Barolo & Friends Event
Lisätietoja
Baroloevent.com
Facebook: BaroloEvent
Teksti Eeropekka Rislakki, kuvat: Riikka Sukula
Facebook Comments