Hemmottelun tai merkkipäivän juhlimisen sijaan suomalaiset suuntaavat ravintoloihin nyt ensisijaisesti arjen piristämiseksi – lisäksi enemmän kuin joka toinen tekee ravintolakäyntejä spontaanisti. Valtaosa suomalaisista kuuluu ulkona syöjinä käytännöllisiin vatsantäyttäjiin. Tämä käy ilmi Kespron tuoreesta ravintolapalveluiden kuluttajatutkimuksesta.
Liki viidesosa meistä suomalaisista on laatutietoisia nautiskelijoita, jotka käyttävät eniten aikaa ja rahaa ravintolaruokailuun. Ryhmässä korostuvat erityisesti suurkaupunkien asukkaat sekä naiset. Tämä selviää foodservice-alan tukkukauppa Kespron ”Suomalaisten odotukset ravintoloille 2020” -tutkimuksesta.
Kattavaan suomalaisten ravintola-asiointia kartoittavaan tutkimukseen osallistui lähes 1000 suomalaista kuluttajaa.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa näin tarkasti ja tässä laajuudessa tehty tutkimus kuluttaja-asiakkaiden ravintolaruokailusta.
”Suomalaisessa ruokakulttuurissa on selvästi saavutettu vaihe, jossa ulkona syömisestä on tullut osa päivittäistä arkea.
Se ei ole enää vain merkkipäivän juhlimista tai satunnaista hemmottelua. Jopa 57 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä spontaaneja ravintolakäyntejä ja 67 prosenttia kertoo tärkeimmäksi ulkona syömisen syyksi arjen piristämisen”, Kespron aluejohtaja Jerry Tiittala kertoo.
Hinta, sijainti ja helppous painavat ravintolan valinnassa. Ruoan ensiluokkainen laatu on vasta neljännellä sijalla.
Ravintola-asioinnissa korostuu käytännönläheisyys, mikä näkyy Tiittalan mukaan kuluttajien valintakriteereissä.
”Ravintolan valintaan vaikuttavista tekijöistä kärkeen nousi hyvä hinta-laatusuhde, joka vaikutti valintaan 83 prosentilla suomalaisista. Kätevä sijainti nousi toiseksi suurimmaksi tekijäksi (58 % vastaajista) ja kolmanneksi asioinnin helppous (53 % vastaajista). Ruoan ensiluokkainen laatu tuli näiden jälkeen (42 % vastaajista)”, Tiittala toteaa.
Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei ole enää palannut ravintolaan, kun ruoka ei ole vastannut heidän odotuksiaan.
Moni (72 %) hakee aktiivisesti tietoa ravintolasta ennakkoon. Nuorten tiedonhaussa korostuvat erityisruokavaliot: esimerkiksi kasvisruokavaliosta he hakevat tietoa suhteessa koko väestöön selvästi enemmän.
”Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia kuluttajista kokee, että kiinnostavaa ravintolaa ei ole lähettyvillä.”
”Ravintoloiden tarjonnan monipuolistuminen on asia, jota myös Kesprossa haluamme edesauttaa tuottamamme trendi- ja tutkimustiedon avulla suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämiseksi”, Tiittala summaa.
Suomalaisissa ravintolasyöjissä on neljä eri ryhmää
Tutkimuksessa suomalaisista ulkona syöjistä muodostettiin neljä erilaista profiilia, joiden ryhmittelyssä on hyödynnetty sekä tämän tutkimuksen että K-ryhmän päivittäistavaroiden ostamiseen liittyvän tutkimuksen dataa:
- Käytännölliset vatsantäyttäjät (41 %): Ulkona syömiseen ei liity intohimoja ja ruokailu merkitsee energiansaantia. Ryhmässä korostuu lounas- ja liikenneasemaruokailu. Syömisen liittäminen sosiaalisuuteen oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Ryhmässä korostuvat miehet. Nuoria aikuisia ryhmässä on vähemmän muihin ryhmiin nähden.
- Spontaanit kokeilijat (21 %): Motiivi ulkona syömiseen on ajan puute. Ryhmä etsii aktiivisesti tietoa ravintolatarjonnasta. Ruoan ei tarvitse olla hintavaa ollakseen elämyksellistä. Ryhmässä korostuvat nuoret aikuiset ja ulkona syömiseen käytetään merkittävästi rahaa.
- Laatutietoiset nautiskelijat (19 %): Käyttävät eniten aikaa ja rahaa ulkona syömiseen. Heillä on korkeat laatuvaatimukset ja he seuraavat ravintola-arvioita. Ravintolat tarjoavat tälle ryhmälle paikan sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ryhmässä korostuvat naiset (75 %) ja suurissa kaupungeissa asuvat.
- Harkitsevat kotikokkaajat (19 %): Syövät keskivertoa vähemmän ulkona. Ulkona syömisen korvaa kotona tehty ruoka ja esimerkiksi töihin tehtävät lounaseväät. Ravintoloista haetaan paljon tietoa, sillä harvoin tapahtuvasta ulkona syömisestä halutaan hyvä kokemus. Ryhmässä korostuvat lapsiperheet, naiset ja yli 35-vuotiaat.
Koko tutkimus on luettavissa täältä.
* Tutkimus toteutettiin K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa 25.4.–4.5.2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 985 iältään 18–70-vuotiasta kuluttajaa ja otos painotettiin jälkikäteen vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin seitsemää ravintola-alan ammattilaista. Tutkimuksen toteutti asiakasnäkemystoimisto Frankly Partners Kespron toimeksiannosta.
Kespro on Suomen johtava hotelli-, ravintola- ja catering-toimialan (foodservice) tukkukauppa, joka toimii sekä asiakasyritystensä että kuntien kumppanina Suomessa.
Kespro haluaa tehdä ulkona syömisestä elämyksellisempää, vastuullisempaa ja suositumpaa. Kespro on osa K-ryhmää. www.kespro.com
Kuvat Pixabay
Facebook Comments