S-ryhmä sai, mitä tilasi. Perustamalla Prismoja Helsingin, Turun ja Tampereen ulkokehille, kaupunkien keskustat ovat lakanneet olemasta. Ässän on tarvinnut vain odotella Herkku-palan putoamista syliinsä.
Stockmannin Herkun hinta on vaivaiset 27 miljoonaa, joka ei tee kummoistakaan lovea Ässän kassaan. Sen sijaan hankintaa voidaan arvioida ja spekuloida strategisessa mielessä: tämä ei jää tähän.
Historiallisesti juuri tavaratalot ovat synnyttäneet kaupunkien keskusta-ajattelun sekä luoneet alun perin tarpeen joukkoliikenteelle.
Stockmannin rapautuminen, lopun aika, on merkki siitä, kuinka keskustan kauppakatujen aika on ohi.
High Streetin kuoleman syitä ovat kaupungin ulkokehällä olevien Prismojen, kauppakeskusten, retail parkien ja kansainvälisten erikoiskauppaketjujen kuten Gigantin, XXL:n, Bauhausin, Ikean jne. ilmaantuminen sekä lisäksi verkkokaupan nousu.
Keskustojen kurjistaminen on ollut sen verran johdonmukaista ja kehän kauppakeskusten pussiin pelaamista, että on pakko muistuttaa osuuskauppaväen edustuksesta kaupunkien päätöksenteossa ja kaavoitukseen liittyvissä asioissa.
Tähän se myös oletettavasti tukehtuu, sillä jo nyt Prismoissa joudutaan pohtimaan, miten neliöt täytetään monien tuoteryhmien kadottua erikoisketjujen tarjonnan takia. Niin kauan kuin Osuuskauppa enimmäkseen omistaa kiinteistönsä, joissa se toimii, kaupan keskusliikkeillä ei ole tarvetta kehittää verkkokauppaa.
Nyt kun maan kattava ABC-verkostokin on valmis, S-ryhmän on kehitettävä jatkuvasti uusia investointi-ideoita ja -kohteita – asiakasomistajien rahoillahan Baltian ja Pietarin alueen toiminnot on käynnistetty.
Yllätys ei ollut se, että Stockan Herkku myytiin, vaan ostaja, jolla ei ole mielikuvatasolla mitään tekemistä Stockan levelin kanssa.
Stockmannin brändin vahvuudesta kertoo se, että Stockmann-elämäntavan kuplassa elävät ovat kieltäytyneet näkemästä, kuinka tavaratalo on rapautunut sekä sisällöllisesti että palvelullisesti. Stockmann on kuin urbaanin keskustaelämän kultti ja symboli.
Samaan aikaan kuitenkin Akateeminen Kirjakauppa on myyty, lukuisat tavaratalojen tuoteryhmät on lakkautettu, ja lukuisat osastot on ulkoistettu tai lopetettu. Some on täyttynyt ihmettelyistä, kuinka Stockalta ei saa enää tennareita tai jotakin muuta kanta-asiakkaille tärkeätä tuotetta.
Tosiasiassa Stockmann alkaa olla pelkkä kiinteistöyhtiö, joka pilkkoo tiloistaan shop-in-shop -neliöitä ulkopuolisille toimijoille – viimeksi talon kattoterassialueen Royal Ravintoloille, ja nyt S:n omistukseen siirtyvä Herkku jatkaa Stockmannin neliöissä.
Toimintamallissa ei ole sinänsä mitään uutta. Lähin esimerkki on Tukholmassa, jossa Nordiska Kompaniet eli NK:n tavaratalo on toiminut näin jo vuosikymmenen konkurssinsa jälkeen.
Stockan Herkun myymälät Helsingin keskustassa, Tapiolassa, Itäkeskuksessa ja Jumbon kauppakeskuksissa siirtyvät HOK-Elannolle, Turussa Turun Osuuskaupalle ja Tampereella Pirkanmaan Osuuskaupalle.
Samalla Herkun ketjutoiminnot siirtyvät SOK:lle ja Stockmann Meals -ruokia valmistava Herkkukeittiö siirtyvät SOK:n tytäryhtiö Meira Novalle. Stockmann jatkaa itse Herkkujen liiketoimintaa tavarataloissaan Baltiassa.
S-ryhmä haluaa oppia parempaa palvelua.
Herkkujen mukaantulo S-ryhmän kokonaisuuteen on osa strategista linjausta. Siinä ryhmän tavoitteena on parantaa valikoimaa ja palvelun laatua.
”Päämäärämme on tehdä Herkuista S-ryhmän lippulaivamyymälöitä. Haluamme asettaa laadussa riman eurooppalaisen kärjen tasolle, ja tässä Herkun ammattitaitoinen henkilökunta on aivan keskeisessä roolissa. Meillä on heiltä paljon opittavaa”, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine toteaa.
”Toiseksi: hinnat laskevat kyllä”, Laine lupaa.
Kaupan kahden keskusliikkeen logistiikkatehokkuus on tasolla, jota muut eivät voi tavoittaa. Siitä syntyy kilpailuetu, joka näkyy joko edullisempina hintoina tai parempana katteena.
Tämän joutui viimeksi toteamaan myös Suomen Lähikauppa, jonka Siwat ja Valintatalot siirtyivät Keskon omistukseen. Kauppa, joka myy samaa bulkkia kalliilla, jota toinen myy edullisemmin, häviää matsin.
Stockmann Herkun Suomen liikevaihto ilman Oulun tavarataloa oli 127 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja liiketulos oli 11 miljoonaa euroa pakkasella. Herkkujen osuus Stockmann Retailin tuotemyynnistä oli 25 prosenttia vuonna 2016 ja 12 prosenttia koko Stockmann-konsernin tuotemyynnistä.
Stockmannin pt-kaupan myynti laski 25 prosenttia vuosina 2013–2016.
Stockmannin markkinaosuus pt-kaupassa ja pt-myynti 2012–2016 (Lähde: PTY)
2012 1,4 % 223 milj. e
2013 1,3 % 222 milj. e
2014 1,2 % 205 milj. e
2015 1,1 % 190 milj. e
2016 1,0 % 165 milj. e
Stockmann Herkku on menettänyt rajusti markkinaosuuttaan S-ryhmän, Lidlin ja Keskon keskinäisen hintakilpailun paineessa. Varsinkin S-ryhmän halpuuttamiskampanja on purrut Stockmannin päivittäistavarakauppojen bisnekseen. Sen vastaiskuna Stockmann Herkut käynnistivät talvella 2016 oman parhuuttamiskampanjansa, joka oli liian vähän liian myöhään.
Stockmann Herkun siirtyminen S-ryhmälle kaventaa entisestään Euroopan keskittyneintä vähittäiskauppaa.
Pt-kaupan markkinaosuudet Suomessa 2016
S-ryhmä 47,2 %
K-ryhmä 36,2 %
Lidl 9,3 %
Tokmanni 1,7 %
Stockmann 1,0 %
Minimani 0,6 %
M-ketju 0,6 %
Muut 1,9 %
Miten asiakkaan käy Stockmannin Herkussa – jota Kauppalehti kutsui uutisessaan luksuskaupaksi?
Luksuskauppa? Ei kai nyt sentään. Mutta joutuuko vaativampi asiakas valitsemaan Rainbown ja Tescon sekä lähituotteiden ja ulkomaisten laatuelintarvikkeiden väliltä?
Selvää on, että ”eurooppalaisen kärjen tason” saavuttaminen vaatii Osuuskaupalta uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja avauksia. Nyt ilmoille päästetyn lupauksen lunastukseen Tesco ei riitä.
Tarvitaan myös panostusta kotimaisen tuotannon kehittämiseksi, ja silloin kyse on muista kuin Valiosta, Raisiosta, HK Ruokatalosta ja Atriasta, jotka vastaavat noin 75 prosentista suomalaisten syömästä ruoasta – bulkista ja keskimääräisen maun määrittämisestä.
Tätä taustaa vasten onkin kiintoisaa nähdä, lähteekö S-ryhmä liikkeelle pientuottajapuolelle jopa rahoittajana. Ainakaan se ole ristiriidassa asiakasomistajien edun ajamisen suhteen. Ja jonnekin rahaa pitää työntää.
Joudumme odottamaan vastauksia, sillä ennen kaupan hyväksymistä kilpailuviranomaisten selvitysten aikana S-ryhmä ei voi osallistua Herkun liiketoimintaan tai sen kehittämiseen, eikä Stockmannkaan voi kommentoida S-ryhmälle kohdistettuja tulevaisuudentoiveita.
Stockmannin ja S-ryhmän historiassa on kiintoisia yhtymäkohtia, jotka voivat kertoa tulevaisuudesta.
Stockmann oli brittiläisen Marks & Spencer -kauppaketjun kumppani Suomessa 1990-luvun lopulla. Silloin vaate- ja mm. ruokatarjonta eivät vetäneet toivotulla tavalla ja ketju vetäytyi Suomesta.
Sittemmin Marks & Spencer palasi Helsinkiin vuonna 2014, mutta nyt kumppanina onkin S-ryhmä ja ensimmäinen vaateliike avautui Helsingin keskustan Sokos-tavarataloon. Tällä hetkellä myymälöitä on yhteensä kuusi eri puolilla Suomea.
Marks & Spencerin jäljiltä Stockmann Herkkuun jäi kuitenkin omien private label -tuotteiden pakkausten estetiikka ja väritys. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ennustaja, että näemme Herkuissa pian Marks & Spencer -tuotteiden maihinnousun.
Tescoa Prismoihin, Marks & Spenceriä Herkkuihin.
Teksti: Eeropekka Rislakki ja Heikki Kähkönen
Facebook Comments