Tänään 10. marraskuuta vietetään Martinpäivää. Ennen muinoin näihin aikoihin vietettiin kekriä, jolloin karja tuotiin sisälle, tehtiin syysteurastukset sekä laitettiin jyvät laariin ja juurekset säilöön pitkän talven varalle. Satokauden päätösjuhlaan valmistettiin omat makkarat ja oluet.
Martinpäivää vietetään syksyn ja talven taitekohdassa. Syksyisen juhlimisen aiheena oli vanhaan kalenteriin kuuluneen jakoajan päättyminen. Jakoaika alkoi kekristä ja päättyi Martinpäivään.
Isoissa taloissa tiinut täyttyivät suolatusta lihasta, ja pienemmissäkin pirteissä teurastettiin muutama eläin. Liha oli arvokasta herkkua, ja sitä jalostettiin myös säilyvään muotoon makkaraksi.
Martinpäiväksi makkaroita valmistettiin niin paljon, että ne riittivät talven yli. Vastakeitettyinä tai paistettuina ne olivat herkullisimmillaan, mutta palvattuina ja suolattuina ne puolestaan säilyivät hyvin.
Teurastuspäivän iltana syötiin juhla-ateria, jolloin nautittiin lahtivelliä ja rasvamakkaroita, joita pidettiin vuoden parhaina herkkuina. Sanonnan mukaan juhla-aterialla ”lihaa oli padassa sankaa myöten”.
Martinpäivää vietetään uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymäpäivänä.
Vanhassa maailmassa Martin juhliminen juontaa juurensa Martti Lutheriakin kauemmaksi, nimittäin 300-luvulla eläneeseen pyhimykseen Martinus Toursilaiseen, joka haudattiin 11. marraskuuta vuonna 397. Legendoissa Pyhää Martinusta pidetään anteliaisuuden esikuvana.
Martti Luther syntyi 10. marraskuuta 1483 Eislebenissä, nykyisessä Saksi-Anhaltin osavaltiossa. Hänet kastettiin jo seuraavana päivänä, joka oli Pyhän Martinuksen päivä ja jonka mukaan hän sai myös nimensä. Kuten tunnettua, kasvettuaan aikuiseksi Lutherista kehkeytyi suuri oluenystävä. Erityisesti hänen nimensä liitetään bockeihin eli pukkioluisiin.
Bockien historia juontaa juurensa Ala-Saksin Einbeckin kaupunkiin, joka oli keskiajalla tärkeä hansaliiton kauppateiden risteys. Einbeckissä pannut oluet olivat vahvoja, koska niiden piti kestää pitkät kuljetusmatkat.
Luther oli näiden vahvojen ja tummien bockien suuri ystävä. Kun uskonpuhdistaja asettui poikkiteloin keisaria ja katolista kirkkoa vastaan Wormsin valtiopäivillä, hänen väitteitään pohjustivat Einbeckin kaupungin sponsoroimat vahvat oluet.
On paljolti Lutherin ja einbeckiläisen oluenpanotaidon ansiota, että bockien valmistus on saanut elää näihin päiviin saakka. Alkuperäiset bockit tulevat syvältä Saksasta, mutta onpa niillä omat juurensa Pohjois-Amerikassa, Afrikan Ambomaalla eli nykyisessä Namibiassa sekä täällä kylmässä Pohjolassa, eritoten Norjassa saakka.
Martinpäivä on maallistunut hyvän ruoan ja juoman juhlaksi.
Lokakuun lopussa tuli kuluneeksi 500 vuotta, kun Martti Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Vaikka Luther on tänä vuonna erityisen ajankohtainen, Martinpäivän vietossa kirkollinen tausta pyhimyksineen on pikkuhiljaa unohtunut.
Jäljelle ovat jääneet ruokaperinteet, kuten ravintoloissa tarjottava martinhanhi, musta keitto sekä martinmakkarat. Marttina on viimeistään aika heittää hyvästit menneelle suvelle ja sen vaaleille oluille, sekä kaivaa kaapeista pitkään kypsyneet bockit ja niitä vahvemmat dobbelbckit eli tuplapukit iltojamme lämmittämään.
Uskonpuhdistajan suomalaisessa nimikkopitäjässä Marttilassa Martinpäivää on juhlittu monin tavoin. Päivän kunniaksi kestittiin vieraita ja lämmitettiin Martinsauna. Alustalaiset kutsuttiin taloihin juhla-aterialle, ja jos jotakin eripuraa oli ollut, niin se piti sopia Martinpäivän pöydässä. Sovinnon merkiksi pöydässä kierrätettiin sahtituoppia.
Martinpäivästä saisimme myös talveksi kääntyvään syksyyn Halloweenin rinnalle oivallisen juhlapäivän oluineen ja makkaroineen.
Lähde: Ruokatieto.fi
Facebook Comments