Kaikkien julkkiskokkien isän, Jaakko Kolmosen (1941 – 2016) kattaus loihdittiin Inarin järvelle, jossa raikasivat Eldankajärven jää ja iloiset itkuvirret. Eläköön legenda! Patakakkonen on kova! Jaakko elää!
Jaakko Kolmonen söi laskujensa mukaan vuosina 1964 – 2011 keskimäärin 270 ruisleipää vuodessa.
Elämä on kuolemanvakava asia, paitsi ravintolakeittiöissä, joissa huumori on rankkaa, kylmiöissä on kuolleita eläimiä ja death-metal soi. Jokainen meistä syö useasti päivässä, mutta kuolema korjaa vain kerran elämässä. Sitä ennen nautitaan omat peijaiset, Viimeinen Ateria.
Hyvätkin pöperöt kattauksessa?
Alkuun inarilaista loimulohta, kivillä paistettuja piiraskakkaroita. Lämpimänä karhun rosvopaistia, mausteena puolukkaa ja hunajaa. Jälkiruokana hapanlettuja a’la Hyrsylän Mutka, smetanaa ja hunajoituja lakkoja. Keskiyön ruokana poron saporokeittoa ja aivokakkoa.
Ketkä 12 uskollista ovat lisäksesi paikalla?
Tunnustettu Martti Jyväskylästä, suorasanaiset mestarit Esa ja Keijo, ”Suomen Pekka” Torsten Line Stavangerista, karhunkaataja Alpo Hoilolasta, Hyrsylän mutkasta karkotetut Itkuvirren taitaja Veera ja Ilolaulun laulaja Faina, Inarista joikaajatar Lea ja mestarit Markku ja Jorma ja Vuosaaren Sirkka.
Missä peijaisia vietetään?
Inarin järven Ukonkivellä telttasaunan ja rakovalkean lämmössä.
Miten tulet itse paikalle?
Soutamalla neljän tuntia, perässä kolme uistinta, jotta saadaan alkuruoaksi punalihaista nieriää, taimenta tai lohta.
Millä juomalla aloitetaan?
Puolikuivalla, omatekoisella inarilaisista puolukoista tehdyllä mehulla.
Kuka kokkaa?
Karhunkaataja Alpo, itkuvirren hersyttäjä Veera ja arvalla valittu mestari.
Entä viiniä?
Alkuruoka – tulojuomaa vähän kosteampana. Lämmin ruoka – edellinen juoma karpalomehulla terävöitettynä ja hunajalla pehmennettynä.
Erityisiä dekoraatioita?
Puulusikat, puukot, kuksat, porontaljat, rakovalkeat, syksyn ruska ja revontulet.
Vieraiden dress code?
Vain pellavasta ja nahasta itse tehdyt asut ovat sallittuja.
Mitä musiikkia?
Teemana itsenäisyys. Lauluina joikua, Eldakajärven jää ja ilomielisiä itkuvirsiä.
Millainen muistopuhe? Ja kuka puhuu?
Aiheena on ”Pitääkö Jaakonkin syödä viimeinen ateria”. Puhujana keittiömestari Esa Anttila.
Digestiiviksi mitä?
Ilomielisiä juttuja ja piiloleikkejä vähäpuisella saarella.
Mistä Sinut muistetaan ammattipiireissä?
Lehtileikkeleiden mukaan ruokakulttuurin Lönnrotina.
Oletko menossa ylä- vai alakertaan?
Alakerrassa on jo tullut oltua riittävästi. Nyt on vuorossa välikerros ja yläkerta.
Aiotko uudestisyntyä?
Kerran vuodessa uuden kirjan merkeissä. Tietoahan häviää päästäni joka vuosi vähintään reilun kirjan verran.
Viimeinen toivomus?
Jos joku muistaa minua pahalla, sanokoon sen jo tänään ilolla.
Teksti: Eeropekka Rislakki
Kuva: Pasi Hytti
Facebook Comments