Lainsäädännön arviointineuvoston mielestä STM:n luonnos uudeksi alkoholilaiksi on sujuvasti kirjoitettu, mutta monilta perusteluiltaan hatara. Neuvosto vaatii runsaasti korjauksia ja täsmennyksiä lakiesitykseen, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle 18. toukokuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalla (kesk.) tulee todella kiire, mikäli hän esikuntineen aikoo saada kolmessa viikossa valmiiksi esityksenä uudeksi alkoholilaiksi. Maanantai oli ministeriössä oli synkkä päivä, sillä valmisteilla oleva laki joutui sekä Helsingin hovioikeuden että lainsäädännön arviointineuvoston riepoteltavaksi.
Lain perusteluissa haitat nousevat esille, mutta hyödyt unohtuvat.
Lainsäädännön arviointineuvoston mielestä on myönteistä, että alkoholilain perusteisiin on kaivettu runsaasti erilaista tilasto- ja tutkimustietoa, joiden lähteet on myös pääosin mainittu. Tieto on kuitenkin sangen yksipuolista. Neuvoston lakiasiantuntijoiden mielestä varsinkin lain hyötyjä on käsitelty ohuesti.
Jo järjestöjen lausuntokierroksella vuodenvaihteessa lakiluonnos sai runsaasti arvostelua siitä, että sen perusteluissa sivuutettiin monia relevantteja tutkimuksia. Niiden esiin nostamista STM:ssä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.
Esimerkiksi Panimoliitto antoi oman lausuntonsa liitteenä laajan kommenttiaineiston tutkimuslinkkeineen. Arviontineuvoston kommenttien perusteella tätä julkisuudessakin jaossa ollutta aineistoa tai liiton teettämiä tutkimuksia ei ole sisällytetty itse lain perusteisiin.
”Vaikutusarvioissa korostuvat lainmuutoksen kustannukset, mutta hyödyt on mainittu hyvin lyhyesti. Varsinkin eri kuluttajaryhmien uudistuksesta mahdollisesti saamia hyötyjä pitäisi tarkemmin ja monipuolisemmin”, arviointineuvosto huomauttaa.
Kansalaisten kykyä vaikuttaa itse terveellsiin elintapoihin ja omaan elinympäristöönsä ei ole huomioitu.
Arviointineuvosto kiinnittää huomiota esitysluonnoksen erisuuntaisiin elinkeinopoliittisiin sekä sosiaali- ja terveystavoitteisiin, joista keskeinen tavoite on alkoholihaittojen vähentäminen. Näiden tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen on neuvoston mukaan nykyisen, alkoholia ja sen käyttöä koskevan tutkimustiedon valossa todennäköisesti vaikeaa.
Vaikutusarvioinneissa ei ole käsitelty kansalaisten kykyä noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, vaikka tämä on yksi esitysluonnoksen tavoitteista.
Arviointineuvosto muistuttaa myös, että esityksessä tulisi arvioida tarkemmin 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäiskaupan tuonnin muutosta, koska se voi muuttaa panimoteollisuuden asemaa.
Lainsäädäännön arviointineuvoston lausonnon ovat allekirjoittaneet puheenjohtaja Leila Kostiaisen sijaan varapuheenjohtaja, professori Jyrki Tala sekä sihteeri, arviointineuvos Meri Virolainen. Neuvoston puheenjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen on Alkon hallituksen jäsen.
Facebook Comments