Onko siitä jo 25 vuotta? Kyllä vain. Velkopopovický Kozel saapui vuonna 1993 ensin Kalaravintoloihin ja valloitti sitten koko Suomen. Tumma olut oli kauan ravintoloissa yhtä kuin Tumma Velko.

Velkopopovický Kozelista on lähes jokaisella suomalaisella oluenystävällä jokin muisto tai tarina kerrottavanaan. Yleensä Velko on ollut ensimmäinen hieman erilaisempi olut, niin sanottu porttiolut, joka on avannut aivan uudenlaisen maltaisen makumaailman ja rohkaissut kokeilemaan muitakin erikoisoluita.

Voi hyvin sanoa, että kun Velkopopovický rantautui 25 vuotta sitten Suomeen, siihen rakastuttiin heti. Velkosta tuli Suomen ylivoimaisesti myydyin tuontiolut 1990-luvulla ja sitä se oli vielä useita vuosia 2000-luvun alussakin.

Edesmennyt olutkirjailija Unto Tikkanen (1952-2012) kertoo kirjassaan Viinin ja oluen lähteillä, että jos suomalaisessa korttelikuppilassa tai kaupassa oli tuolloin tuontiolutta tarjolla, ainoaksi merkiksi riitti tumma Velko.

Unto Tikkanen ehdotti Velkopopovickýa alkon tuontivalikoimaan jo 1980-luvulla, mutta olut ei valtionyhtiölle kelvannut.

Tikkasen nimeä ei voi olla mainitsematta, kun puhutaan Velkon menestystarinasta Suomessa. Hän kirjoittaa ehdottaneensa jo vuonna 1986 Velkoa Alkon tuontivalikoimaan, kun oli ihastunut sen 12-kantavierteiseen vaaleaan versioon seikkaillessaan Prahassa.

Ehdotus ei mennyt läpi. Tikkanen sai kuitenkin innostettua tuontioluiden grand old manin, Kalaravintoloiden ja maahantuontiyhtiö Servaalin perustajan Juha Lehdon, tuomaan maahan lavallisen vaaleaa ja toisen lavallisen tummaa Velkoa.

Tuolloin Lehto kuulemma pelkäsi oluiden jäävän käsiin. Toisinpa kävi. Juha Lehdon poika Teemu Lehto, joka otti 90-luvun lopussa isänsä bisneksen ohjaksiinsa, kertoo tuonnin kasvaneen hämmästyttävää vauhtia.

Teemu Lehto on tyytyväinen Velkon saavuttamaan klassikon asemaan Suomessa. Samaan on kyennyt harva olut. Kuva: Maria Markus. .

Ensin olutta tuotiin Kalaravintoloihin, mutta pian myös muihin ravintoloihin ja vähittäiskaupan puolellekin. Vuonna 2002 tuonti alkoi olla jo miljoona litraa vuodessa, mikä oli tuolloin Suomen mittakaavassa paljon.

”Kysyntä loi markkinat, eli lopulta kauppaketjutkin halusivat Velkoa valikoimiinsa,” Teemu Lehto, Momentin Groupiksi laajentuneen ravintola- ja juomabisneksen toimitusjohtaja, kertoo.

Vuodet 2004-2007 olivat vieläkin suurempia kasvun vuosia. Velko, tai oikeammin Kozel (suomeksi vuohipukki), sai uudet pakkaukset ja olutta alkoi saada myös tölkeissä. Parhaimmillaan Kozel myi kolme miljoonaa litraa vuodessa.

Sittemmin myynti on tasaantunut 1,5-2 miljoonaan litraan. Kozelilla on edelleen vannoutuneet ystävänsä Suomessa, huolimatta pienpanimobuumista ja ”perusoluen” tiukasta hintakilpailusta.

Teemu Lehto uskoo, että Kozelilla voi hyvin olla edessään uutta nostetta. Moni kokeileviin käsityöoluisiin hurahtanut saattaa lopulta palata perusasioiden äärelle ja löytää uudelleen ehkä hetkeksi unohtuneen klassikkolagerin.

Kozelilla on olutmarkkinoilla craft beer -identiteetti.

Olut pannaan pienessä Velké Popovicen kylässä, joka sijaitsee 25 kilometriä kaakkoon Prahasta. Sana Kozel tarkoittaa vuohipukkia, joka on myös oluen perinteikäs tunnus.

Velkolla on selkeästi tunnistettava makuprofiili sekä sympaattinen brändi. Olkoonkin, että panimon omistajana on nykyisin jättiläismäinen japanilainen Asahi Group, joka on nielaissut omistukseensa viime vuosina useita itäeurooppalaisia olutbrändejä.

Mikä sitten sai suomalaiset hullaantumaan juuri Velkopopovický Kozeliin, perinteikkään tšekkipanimon pian 150-vuotiaaseen lageriin?

”Oikea aika ja hintakilpailukyky,” Teemu Lehto vastaa.

Kozel otarkoittaa suomeksi pukkia, joka on yhä Velké Popovicen kylässä pantavan oluen tunnus.

Varsinkin tumman Kozelin makeus ja maltaisuus osuivat juuri sopivasti suomalaisten makumieltymyksiin. Silloinhan ei tummia oluita juuri ollut tarjolla lukuun ottamatta Guinnessia ja Sinebrychoffn portteria.

Velko oli helposti juotava lagereihin tottuneelle kansalle, mutta kuitenkin maltainen ja erilainen.

”Tumma versio aiheutti buumin, mutta vaaleastakin on tykätty ja se on ottanut vuosien mittaan tummaa kiinni.”

Suosioon vaikutti Teemu Lehdon mukaan myös suomalaisten Tšekki-sympatiat Kunnon sotamies Švejkin tarinoineen. Sitä paitsi ainakin tuolloin suomalaiset pitivät Tšekkiä olutmaiden ehdottomana ykkösenä.

Tummasta velkosta tuli suomalaisten oluenystävien suosikki. Sitä juovat yhä nuoret ja vanhat.

Momentin Groupin tytäryhtiön Brew Seekerin toimitusjohtaja Janne Lehtinen työskenteli vielä 90-luvulla aktiivisesti tiskin takana muun muassa Kalaravintoloissa ja Kappelin kellarissa. Lehtinen muistelee varsinkin nuorten juoneen ahkerasti tummaa Kozelia.

”Pulloja myytiin joinakin viikonloppuiltoina Kappelissakin paremmin kuin osaa hanaoluista. Sitä saattoi mennä kymmeniä laatikoita illan aikana. Taustalla saattoi olla sekin, että etiketissä oli isolla kantavierremerkintä 10. Nuoret miehet rehvastelivat, että jo neljä juotu, eikä tunnu missään,” Lehtinen naurahtaa.

Brew Seekerin Janne Lehtinen laski tuhansia litroja tummaa Velkoa asikkaiden tuoppeihin  Helsingin Kalaravintoloissa 1990-luvulla. Kuva: Heikki Kähkönen.

Lehtinen viittaa kantavierteiden ja alkoholiprosenttien iloiseen sekoittumiseen. Tuolloin ravintoloissa myytiin tummaa Kozelia, jonka kantavierrevahvuus on 10 Platoa ja alkoholipitoisuus 3,8 prosenttia sekä lisäksi vaaleaa Kozelia kantavierrevahvuudella 12 Platoa. Nykyisin vaaleaa Kozelia saa Suomesta sekä kantavierrevahvuuksilla 10 että 11 Platoa.

”Toisaalta otimme ravintoloissa myös asiaksemme opettaa ihmisiä juomaan muutakin kuin kotimaista tuttua keskiolutta. Kun Vastarannan Kiiskessä, joka tuolloin sijaitsi vielä Tennispalatsin päädyssä, asiakas tilasi keskiolutta, laskimme tuoppiin automaattisesti Velkoa”, Lehtinen kertoo.

Tänä vuonna Kozelin tulosta Suomen olutmarkkinoille on kulunut siis jo 25 vuotta. Brändi elää vahvana ja menekki on hyvä varsinkin vähittäiskaupan puolella.

Servaali teetti muutama vuosi sitten Taloustutkimuksella kyselyn, jonka tulosten perusteella Velkopopovický Kozel on suomalaisten suosikkiolutbrändien listauksessa kuudentena, ja korkeimmalla sijalla tuontioluiden joukossa.

”Velko on 25 vuodessa uppoutunut suomalaisten dna:han,” Teemu Lehto toteaa.

Kozelin 25-vuotiskampanja Suomessa näkyy kaupoissa ja ravintoloissa kesästä alkaen.

Teksti: Maria Markus

Facebook kommentit