Panimoliiton toimitusjohtajan tehtävät jättävä Elina Ussa kertoo rakastavansa kotimaista olutta. Ussa sanoo, että alkoholilain uudistuminen oli ensisijaisesti aktiivisten kansalaisten ansiota.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitossa tapahtuu vallanvaihdos, kun toimitusjohtaja ETM Elina Ussa, 47, siirtyy toukokuun alusta Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin toimitusjohtajaksi.

Ussa tuli Panimoliittoon syksyllä 2010. Seitsemän ja puolen vuoden pestiin on mahtunut niin alkoholilain kokonaisuudistus kuin valtava muutos suomalaisessa olutkentässä.

Suomalaisen oluen kotimainen viljapohja on Elina Ussalle sydämen asia. Kuva: Heikki Kähkönen.

Olutta Ussa ei kuitenkaan jätä. Olut on hänelle itsestäänselvyys, johon hän suhtautuu jopa intohimolla. Luontainen suhde viljaan ja olueen syntyi hänelle jo pienenä, sillä onhan hän hämäläisen kauppamallastamoperheen tytär.

”Minulla ei ole ollut missään vaiheessa pienintäkään ongelmaa puolustaa olutta. Olut on harvinaisen hieno tuote, ihan oikeasti. Suhtaudun suomalaiseen viljapohjaiseen olueen rakkaudella ja tunteella”, hän tähdentää.

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa oluesta on tehty syntipukki.

Kaikki eivät ole katsoneet hyvällä Ussan toimia panimoteollisuuden edunvalvojana. Kaupassa myytävä olut on alkoholikeskustelussa leimattu merkittävimmäksi ongelmanaiheuttajaksi ja suurimmaksi syntipukiksi. Mediassa Ussasta on tehty alkoholivaikuttamisen keulakuva, lobbauksen Milla Magia.

Työnsä ja perheensä Ussa on pyrkinyt pitämään visusti erillään toisistaan. Silti oluen puolustaminen julkisuudessa ja samanaikainen rooli lasten kasvattajana on pyritty kyseenalaistamaan. Kärjistyneimmillään tämä on heijastunut hänen toimintaansa Vanhempainliiton Helsingin alueyhdistyksen johtokunnan jäsenenä.

”Yksi tylsimmistä hetkistä oli, kun Vanhenpainliitto laittoi alueyhdistyksen johtokunnan jäsenille viestiä, kuinka Panimoliiton toimitusjohtaja voi olla liiton paikallistoiminnassa mukana. Päätin, että minun vanhemmuuttani ei Vanhempainliitto määrittele. Istuin hetkeksi alas, ja annoin asian olla. Pyrin vain tekemään työni entistä paremmin.”

Alkoholilaki koko Panimoliiton uran mittainen projekti

Uusi alkoholilaki astui voimaan maaliskuun alussa. Eduskunta äänesti lain voimaantulosta melkoisella kiireellä muutama päivä ennen joulua. Osa säädöksistä, muun muassa Panimoliiton ajama vähittäiskaupan rajan nostaminen 5,5 prosenttiin, tuli voimaan jo vuodenvaihteessa.

Eduskunta hyväksyi alkoholilain lopulta äänin 124-65. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Elina Ussa on vastannut Panimoliitossa alkoholilain uudistuksen seurannasta ja itse lain lopputulokseen vaikuttamisesta koko valmistelun ajan. Ussa muistuttaa, että laki ei syntynyt viimeisen puolen vuoden tai edes puolentoista vuoden aikana, vaan tie oli pitkä ja kivinen.

Kokonaisuudistus käynnistyi jo vuonna 2011, jolloin se kirjattiin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tavoitteeksi. Virkamiestyönä tehtyä lain valmistelua Ussa pitää toivottoman hitaana ja tarkoituksenmukaisesti jarrutettuna prosessina.

”alkoholilain kokoisen asian valmistelu ja päättäminen eivät voi kestää vuosikausia nyky-yhteiskunnassa.”

”Digitalisaation pitää näkyä päätöksenteossa, jonka tulee tämän kokoluokan asioissa nopeutua. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysuudistukseen verrattuna pieneen asiaan käytettiin todella paljon työtä ja resursseja”, Ussa kritisoi.

Syyttävän sormen uudistuksen jarruttamisesta Ussa osoittaa lakia valmistelleen sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Oma roolinsa hieromisessa on ollut myös lupaviranomaisella Valviralla sekä alan tutkimustiedon tuottajalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:llä.

”Ensimmäinen arviointimuistio vuonna 2011 oli aivan järkyttävä paperi. Se oli todellinen toiveiden tynnyri, johon rajoituksia haluavat tahot olivat keränneet mukaan kaiken, minkä vain pystyivät keksimään”, Ussa muistelee.

Rintamalinjat olivat selvillä heti alusta lähtien

Suurimpana ongelmana vaikeassa etenemisessä Ussa näkee osapuolten poteroitumisen omiin kantoihinsa sekä eri organisaatioissa vaikuttavien ihmisten kyvyttömyyden hakea todellisia ratkaisuja.

”Aloittaessani Panimoliitossa en tiennyt, että keskustelu ja asioihin suhtautuminen olisi ollut näin mustavalkoista. Kannanotot olivat valmiiksi mietittyjä. Kesti jonkin aikaa ymmärtää, että vastustaminen ja retoriikka eivät olleet henkilökohtaista, vaan ne liittyivät työtehtäviini”, Ussa pohtii.

Elina Ussa (oik.) jakoi Suomen paras olut -kilpailun palkinnot yhdessä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (vas.) kanssa vuonna 2012. Kuva. Heikki Kähkönen.

Lainvalmistelun aikana poterot vain syvenivät. Ussa sanoo ratkaisseensa asian niin, että hän ei käytä energiaa sellaiseen turhaan keskusteluun tai työhön, jolla ei ole vaikutusta.

”Alkoholiasioissa me puhumme 100 vuotta kestäneestä taistelusta. Teema on yhä hektinen ja keskustelu käy kuumana. Muutoksen aikaansaamisessa vain pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää. Alkoholiin liittyvät myytit ja uskomukset saadaan puhkaistua pikkuhiljaa ja toimimalla järjestelmällisesti”.

Hyvän ja pahan vastakkainasettelu keskeinen tavoite lain valmistelussa

STM:n taktiikkana alkoholilain valmistelussa oli asettaa kansanterveydelliset ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja jännitteet keskenään vastakkain. Ministeriön toiminnan pohjana oli perinteisen hyvän eli kansanterveyden ja pahan eli alkoholielinkeinojen – erityisesti panimoalan – välinen ristiriita.

Näiden rintamalinjojen väliin ei haluttu ketään ylimääräistä sotkemaan. Virkamiesten tavoitteena oli, että eduskunnassa olisi jopa viime vaiheessa äänestetty kansanterveyden ja teollisuuden erilaisten näkökulmien väliltä.

”Siinä virkamiehet joutuivat pettymään, ja he myös epäonnistuivat taktiikassaan pahemman kerran. He unohtivat kansalaisten ja kuluttajien näkemykset. Itse asiassa aktiivisella kansalaiskeskustelulla oli lopputuloksen kannalta äärimmäisen suuri vaikutus”, Ussa toteaa.

Elina Ussa pitää Twitteriä tärkeänä sosiaalisen median kanavana, mutta sen aktiivinen käyttö ei ratkaissut alkoholilakia.

Panimoliiton aktiivisuutta varsinkin sosiaalisessa mediassa on ehditty syyttää keskustelun ohjaamisesta vapaan alkoholipolitiikan suuntaan. Elinkeinoelämän harjoittaman painostuksen Ussa tyrmää suoralta kädeltä.

”THL:n Pia Mäkelä analysoi jossakin pohjoismaisessa seminaarissa, kuinka Panimoliiton Twitter-tili ratkaisi lain lopputuloksen. Emme me syöttäneet Twitterissä umpimähkäisesti informaatiota. Mukana keskusteluissa oli koko ajan suuri joukko ajattelevia ja fiksuja ihmisiä, jotka näkevät, että nykyinen järjestelmä on pelkkä farssi.”

Laissa toteutuneeseen sääntelyn purkamiseen Ussa sanoo olevansa tyytyväinen. Panimoliiitto linjasi jo vuonna 2013 tavoitteensa kaupoissa myytävien juomien prosenttirajojen nostamisesta. Ajatuksena oli, että korkeampi korotus kuin toteutunut 5,5 prosenttia ei voi mennä läpi. Sekin oli jo saavutus, sillä prosenttirajoihin ei ole koskettu liki 50 vuoteen.

”Olen miettinyt asiaa oluen kannalta. Kyllä suomalainen olut pärjää. Panimoteollisuutta rasittavat yhä säädökset, jotka liittyvät kauppojen tarjouspakkoon ja myyntiaikoihin. Niihin pitää saada muutos. Ketä se suojelee, että kaupoissa ei myydä olutta ennen kello yhdeksää? Mielestäni olutta voisi myydä jo aamuseitsemältä”, Ussa perustelee.

Alkon rooli alkoholilaissa olisi nostettava reilusti esille

Elina Ussa kertoo pohtineensa Alkon asemaa alkoholilaissa. Hän muistuttaa, että nykyinen laki on tehty Alkoa varten, vaikka siitä ei puhuttu valmistelun aikana ääneen. Hänen mielestään monia alkoholilain pykäliä voisi siirtää suoraan kuluttajalainsäädäntöön. Alkosta sekä sen asemasta ja tehtävistä voisi säätää sitten erikseen.

”Vuosien valmistelun ajan kaiken keskellä on ollut Alkon monopoli ja sen rakenteiden suojeleminen.”

”Varsinkin viimeisten kuukausien eduskuntakeskustelun aikana Alkon monopolin säilyttäminen nousi esiin. Ei voi olla niin, että meillä on ensisijaisena monopolia koskeva laki, ja koko muu lainsäädäntö rakennetaan siihen ympärille”, Ussa sanoo.

Ussan mielestä olisi rehellisintä, jos tulevaisuudessa Alkon asema otettaisiin avoimesti esille, eikä sitä piiloteltaisi, kuten on vuosikausia tehty.

”Jos Alko halutaan pitää nykyisellään sekä sillä ovat tehtävänsä ja tavoitteensa edelleen, ne pitää yhdessä ääneen todeta ja hyväksyä. Tällä tavalla, että itse asiaa vältellään viimeiseen asti eikä puhuta siitä lainkaan, ei voida menetellä pidemmän päälle.”

Alkon Helsingin Arkadiankadun lippulaivamyymälän oluthyllyjä. Kuva: Heikki Kähkönen.

Ussa muistuttaa, että EU-maista Suomen kaltainen monopoli on vain Ruotsissa. Monissa muissa maissa myynti on hoidettu erilaisin lisenssijärjestelmin. Hän odottaa yhtenäisyyttä koko EU:n sisälle.

”Lisenssijärjestelmiä on monenlaisia. Lisenssimyymälä voi olla oma liike tai sitten se voi sijaita jonkun olemassa olevan kaupan sisällä erillisenä myyntipisteenä. Tällaisesta mahdollisuudesta pitäisi käynnistää selvitystyö välittömästi”, hän esittää.

Panimoliiton työstä jää paljon hyvää mukaan vietäväksi

Elina Ussa ei usko, että seuraavalla vaalikaudella alkoholilakiin tulee suuria muutoksia. Nyt nuollaan haavoja edellisen kamppailun jäljiltä. Panimoiden sekä horeca-alan agendalla on ravintoloiden alkoholimyynnin arvonlisäveron laskeminen ruoan tasolle 14 prosenttiin. Sitä kamppailua hän ei ole kuitenkaan enää vetämässä.

”Oman urani kannalta tämä kokemus on ollut hieno juttu, mutta nyt on aika suunnata eteenpäin. Voisin hyvin kuvitella, että olisin jatkanut Panimoliitossa eläkeikään saakka, koska pidän tästä työstä. Ja erityisen paljon pidän näistä ihmisistä, jotka ovat olleet ympärillä mukana”, hän sanoo.

Seitsemän puolen vuoden jaksoa liiton peräsimessä hän pitää ihmisläheisenä. Tuotteet ja niiden valmistajat liittyvät arkeen ja juhlaan. Kaiken edunvalvonnan keskelläkin hän sanoo olleensa tiiviisti kiinni kuluttajapinnassa.

”Ehdoton vahvuus Panimoliiton toiminnassa on se, että ala kiinnostaa ihmisiä. Aion viedä tästä työstä mahdollisimman paljon mukanani. Asiantuntijuus tulee ajan myötä, mutta avoimuus ja läheisyys sekä lobbauksen pelisäännöt seuraavat kirkkaina. Ne ovat tätä päivää ja ehdoton voimavara myös uudessa työpaikassani”.

Teksti: Heikki Kähkönen

Facebook kommentit