Tänään vietetään kansainvälistä ginipäivää. Laatutisleiden ystävä voi nauttia paremmasta kotimaisten ginien valikoimasta kuin koskaan aikaisemmin. Silti tiedon saaminen väkevistä juomista on työn ja tuskan takana.

Väkevien alkoholijuomien vienti vetää Suomesta maailmalle. Meikäläiset käsityöginit kahmivat palkintoja ympäri maailman tisle- ja drinkkikisoissa. Kansainvälisessä markkinoinnissa monet pientislaamot ovat kotimaan kulutukseen myyntinsä pohjaavia pienpanimoita jo vuosia edellä.

Koska tisleet kiinnostavat ja myyvät, vienti on myös poliitikkojen agendalla. Ministerit esittelevät ylpeinä artesaanitisleitä ulkomaisille kollegoilleen kansainvälisillä elintarvike- ja juomamessuilla, ja myynnin edistämisessä ovat mukana lähes kaikki vientiorganisaatiot MTK:ta myöten.

Suomalaisten käsityöginien valikoimaa voidaan pitää varsin laajana ja edustavana. Kansainvälisen ginitarjonnan kärkeen tähtääviä tislaamoja on useita. Toiset valmistajista ovat mukana maailmanvalloituksessa enemmän ja toiset hieman vähemmän tosissaan.

Alko on listannut valikoimaansa pitkälti toistakymmentä kotimaista craft-giniä.

Pitkäripaisten hyllyille ja tilausvalikoimaan ovat päässeet ainakin Ilomantsissa tislattu Arctic Blue Gin, Helsinki Distilling Company, kiteeläinen Kalevala Distillery, Kyrö Distillery Isostakyröstä, kuopiolainen Lignell & Piispanen, lahtelainen Teerenpeli, Heinäveden Valamon luostari sekä Ägräs Fiskarsista.

Kun mukaan lasketaan pörssiyhtiö Altian kolme ginimerkkiä, voi kansainvälistä ginipäivää viettää vertailemalla kotimaisten tuotteiden aromeja ja makuja hyvinkin laajasta kirjosta. Silti harva valistunut kuluttaja tietää, mitä on tarjolla.

Alkossa on saatavilla jo parikymmentä kotimaista giniä. Valikoimat kuitenkin vaihtelevat myymälöittäin.  Kuva: Alko Oy

Suomessa väkevien ostaminen on sallittua vain Alkon myymälöistä ja tilausmyyntipisteistä niiden aukioloaikoina. Lukuisissa Euroopan maissa voit ostaa ginin tai muun paikallisen väkevän mukaasi tislaamolta tai lähikaupasta, jopa ravintolasta. Meillä se ei onnistu, vaikka omistaisit osan tislausyrityksestä.

Tämä tuli yllätyksenä vastaan useita vuosia Britanniassa asuneelle tuttavalleni, joka oli ostanut suomalaisen innovatiivisen pientislaamon osakkeita ja ryhtynyt viinatehtaan omistajaksi. Kotimaassa piipahtaessaan hän halusi ehdottomasti käydä tislaamolla ja ostaa pullon mukaansa maistattakseen sitä työpaikallaan kansainvälisille kollegoille.

Sanoin, että tulee turha hakureissu tislaamolle, sillä olemme Suomessa.

Vaikka tislaamolla oli valmistusluvat ja uutustislettä varastossa etiketöidyissä design-pulloissa, ei sitä voinut ostaa mistään. Tuote ei ollut valtion viinakaupan valikoimassa, eikä sitä saanut lentokentältä tai Tallinnan-laivoilta. Hyvällä tuurilla sitä olisi ollut ryypyn verran maistettavana tislaamon läheisessä baarissa, mutta mukaan sitä ei lähtisi pulloakaan.

Jos pullon ostaminen pientislaamolta on mahdotonta, lähes yhtä hankalaa on tietojen saaminen tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Väkevien juomien mainontakielto pakottaa tislaamot sekä tuotteiden jakelusta ja markkinoinnista vastaavat firmat keksimään laillisuuden rajoja koettelevia keinoja kertoessaan juomista suurelle yleisölle.

Niinpä myyntitykin ja valmistajan on oltava myös juridiikan ammattilainen. Kyseessä on Väinö Linnan Pohjantähdestä tuttu Otto Kivivuoren tokaisu lakia opiskelevasta pojastaan Jannesta, että ”Ei se sitä sillä lue, että osais lain täyttää, vaan sillä että tietäs kuinka sen kiertäminen kävis.”

Vaikka Alkon väkevien valikoimat ovat selattavissa netissä, ei verkkopalvelusta saa erikseen listattua kotimaisia ginejä.

Nimittäin Alkon hakupalvelussa ginien kohdalla alkuperämaan valitseminen ei toimi lainkaan, koska niitä ei ole merkitty tuotetietoihihn. Eikä siinä kaikki. Nyt Alko on julistanut pannaan tislaamoiden myyntimiesten käynnit myymälöissä ja juomien esittelyt henkilökunnalle.

Alkon myymälätyöntekijät eivät myöskään voi osallistua työajalla kotimaisten valmistajien promootiohin ja esittelytilaisuuksiin. Juomiin ja niiden valmistajiin tutustuminen täytyy tehdä vapaa-ajalla.

Tästä seuraa se, että Alkon ammattinsa hyvin osaavat myyjät eivät pysty kertomaan asiakkaalleen tuotteista juuri muuta kuin sen mitä handelin omissa katalogeissa lukee. Tätä kutsutaan Suomen parhaaksi asiakaspalveluksi.

Suomalainen kansallismaisema ja puhtaat luonnonantimet luovat pohjan artesaaniginin myynnille ulkomailla. Kuva: Heikki Kähkönen.

Joka tapauksessa suomalainen gini voi tälla hetkellä paremmin kuin koskaan. Monet tislaamot perustavat tuotteidensa maun kotimaisiin raaka-aineisiin sekä suomalaisiin luonnosta saataviin yrtteihin ja kasveihin. Siinä on jo riittävästi syytä juhlistaa kansainvälistä ginipäivää kotimaisella artesaanitisleellä.

Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -median toimituspäällikkö, joka oppi maistelemaan erilaisia ginejä jo 35 vuotta sitten. Silloin parhaita ja aidoimpia makuelämyksiä piti hakea brittiläisen imperiumin tuotteista.

Suomalaiset artesaaniginit Alkon valikoimassa

Arctic Blue Gin (Nordic Premium Beverages), 46,2 %
Helsinki Distilling Company Helsinki Dry Gin, 47,0 %
Helsinki Distilling Company Cocktail Gin, 40,0 %
Helsinki Distilling Company Sailor’s Gin, 57,2 %
Kalevala Distilled Dry Gin, 49,9 %
Kalevala Distilled Gin, 46,3 %
Kalevala Distilled Gin Navy Strength, 50,9 %
Kalevala Small Batch Distilled Gin, 46,3 %
Kyrö HelsinGin 46,3 %
Kyrö Koskue Gin, 42,6 %
Kyrö Napue Gin, 43,6 %
Lignell & Piispanen Mestari Gin, 40,0 %
Teerenpeli Pyygin, 45,0 %
Valamon luostarin Tenu Gin 47,0 &
Ägräs Abloom Gin, 43,7 %
Ägräs Gin, 43,7 %

Facebook kommentit