Kaupankäynti ei ole vain taloudellista vaihdantaa. Se on myös tärkeä elementti sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksittäisenä tapahtumana Ravintolapäivä kääntää kaupankäynnin logiikan onnistuneesti päälaelleen. Se toimii optimistisena ja positiivisena protestina, jonka vaikutukset näkyvät nykyään selvästi Helsingin katukuvassa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Stockholm Business Schoolin tutkijat selvittivät kaupankäynnin logiikkaa, kun se ei keskity tuotteiden jakeluun ja voiton tavoitteluun. Tutkimuksen tulosten mukaan taloudellinen vaihdanta on syvälle juurrutettu länsimaiseen ajatusmaailmaan ja perinteisen voiton tavoittelun lisäksi näitä ajatusmalleja voidaan käyttää myös moneen muuhun tarkoitukseen. Ravintolapäivässä nämä kääntyvät yhteisöllisyyden ja itseilmaisun välineiksi.

”On erittäin mielenkiintoista, että juuri kaupankäynnin logiikkaa käytetään itseilmaisun ja yhteisöllisyyden luomiseen”, sanoo tutkija Antti Sihvonen Aalto-yliopistosta.

Samalla tutkijat havaitsivat, että ravintolapäivän karnevaalimainen tunnelma on keskeisessä roolissa uusien mahdollisuuksien näkemiselle ja kokemiselle. Se auttaa hetkellisesti näkemään urbaaneja tiloja, yhteisöllisyyttä ja vaihdantaa uusilla tavoilla.

”Suomalaisessa arjessa ravintolapäivä on hyvä esimerkki yhteisöllisestä luovuudesta ja kollektiivisesta halusta luoda muutosta, joka positiivisessa hengessä kyseenalaistaa normaaleja käytäntöjä”, toteaa tutkija Joel Hietanen Tukholman yliopistosta.

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Aalto-yliopistosta Antti Sihvonen, Sammy Toyoki, John Schouten ja Pekka Mattila. Tukholman yliopistosta mukana oli Joel Hietanen.

Facebook kommentit