Punkaharjun Valtionhotellin nimellä vuosikymmeniä toiminut hotelli avaa uudelleen ovensa torstaina. Saimi ja Thomas Hoyer ostivat kansallismaisemassa sijaitsevan Hotelli Punkaharjun vuodenvaihteessa.

Kiinteistön omistaa ja hotellitoiminnasta vastaa Punkaharjun Luontomatkailu Oy, jossa on mukana myös Hoyereiden yhtiökumppani Janne Leinonen.  Suomen vanhinta yhtäjaksoisesti  hotellina toimivaa rakennusta sekä sen huoneita ja ravintolatiloja on remontoitu viime kuukaudet Museoviraston tarkkojen silmien alla.

Hotelli Punkaharju on keskellä luonnonkaunista kansallismaisemaa. Kuva: Heikki Kähkönen.
Hotelli Punkaharju on keskellä luonnonkaunista kansallismaisemaa. Kuva: Heikki Kähkönen.

Hotellinjohtaja Saimi Hoyer myöntää, että suurin haaste entisöinnissä oli ravintolan keittiö, joka oli rapistunut melko huonoon kuntoon. Myös ravintolasali ja baari ovat kokeneet uudistuksen. Lounge-tyyppisessä baarissa on tarjolla muun muassa talon emännän sienipohjainen nimikkojuoma.

”Ruokatarjonnassamme menemme villiruoka edellä. Tarjoamme sesongin mukaan paikallisia raaka-aineita, kuten luonnonkirkkaan Puruveden kalaa sekä marjoja ja sieniä. Lihat ja vihannekset hankimme lähiseudun tuottajilta. Päivän menu elää ja listaan vaikuttaa, saammeko Puruvedeltä aamulla ahvenia vai muikkuja”, Saimi Hoyer kertoo.

Sami Tallbergin villiruokamenu

Luonnon omiin raaka-aineisiin ja lähituotteisiin perustuvan menun ovat luoneet kansainvälisesti arvostettu villiruokakokki ja Hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkö Sami Tallberg sekä keittiömestari Miika Lönn. Tallberg on tuonut Punkaharjulle mukanaan koko villiruoka-arsenaalinsa. Hotellin yhteyteen on rakennettu oma kasvihuone, jonka antimet maistuvat lautasella.

Saimi Hoyerin viiden kuukauden kova työ palkitaan juhannuksena. Kuva: Hotelli Punkaharju.
Saimi Hoyerin viiden kuukauden kova työ palkitaan juhannuksena. Kuva: Hotelli Punkaharju.

”Punkaharju on yksi maailman sielukkaimmista paikoista, ja sitä voidaan kutsua villiruokaraaka-aineiden aarreaitaksi muun muassa lajirikkaan sienitarjonnan vuoksi. Olemme yhdessä Miikan kanssa rakentaneet ainutlaatuisen menun villiyrttidrinkkeineen”, Tallberg esittelee.

Saimi Hoyer puhuu mieluusti elämyskokonaisuudesta, johon kuuluvat hotelli-ravintolan ohella koko Punkaharjun kansallismaisema luontopalveluineen, pienet lomamökit sekä Saimaan valkokylkinen höyrylaiva s/s Punkaharju. Laivan kipparina toimii  Janne Leinonen. Yli satavuotias perinnelaiva tekee risteilyjä Punkaharjun ja Savonlinnan välillä.

Hotelli Punkaharju avaa ovensa yleisölle torstaina 23.6.  Hotellissa on runsaat 30 majoitushuonetta. Kahdessa ravintolassa ja baarissa on noin 110 ravintolapaikkaa. Vierailijoiden ja majoittujien käytössä ovat lisäksi kunnostettu rantasauna, vierasvenelaiturit, tenniskenttä, uimaranta ja paikallistuotteita myyvä puoti.

Majoitustoimintaa jo 170 vuotta

Hotelli Punkaharju toimii Metsähallituksen hallinnoimalla luonnonsuojelualueella. Sen edeltäjänä oli 1840-luvulla toimintansa aloittanut kruunun virkamiehen majatalo vastaperustetussa kruununpuistossa.

Valtionhotelli3
Nykyinen hotellirakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla. Kuva: Heikki Kähkönen.

Senaatti teki päätöksen Punkaharjun aluevaihdoksista ja valtion haltuun ottamisesta vuonna 1840. Metsänvartijoita varten valmistui 1845 kaksi asuinrakennusta, joista pohjoisempaan tuli myös kolme huonetta matkustavaisia varten. Pohjoista rakennusta laajennettiin vuonna 1879, jolloin siihen lisättiin kahdessa kerroksessa viisi huonetta sekä torniin katseluparveke.

Seuraava laajennus tehtiin 1893, jolloin vierashuoneita lisättiin kymmenen. Keittiösiipi valmistui 1899. Edellisenä vuonna oli rakennettu erillinen ns. Keisarinnan huvila, joka toimii yhä osana hotellia. Kokonaisuus toimi vuosikymmeniä nimellä Punkaharjun Valtionhotelli.

Punkaharjun luonnonkauneuteen ja erikoiseen, lähes seitsemän kilometriä pitkään, harjumaisemaan kiinnitettiin huomiota jo varhain 1800-luvun alussa. Se herätti ihastusta jopa keisari Aleksanteri I:ssä, joka vieraili Punkaharjulla 1803.

Senaatti päätti 1840 muodostaa harjusta kruununpuiston. Punkaharjun tunnetuksi tekemiseen vaikutti runoilija J.L. Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrika Runebergin vierailu juhannuksen aikaan 1838 sekä satusetä Zacharias Topeliuksen käynti vuonna 1851. Näistä ajoista lähtien Punkaharju on ollut yksi maamme tärkeimmistä matkailukohteista.

www. hotellipunkaharju.fi.

Heikki Kähkönen

Facebook kommentit